*

Antti Rautio Tavallisuus riittää onnellisuuteen.

Koulutus on yliarvostettua

Suomessa on tällä hetkellä satoja tuhansia työttömiä ja kymmeniä tuhansia avoimia työpaikkoja. Syitä moiseen on tietenkin monia, mutta osasyy on vääränlainen koulutuspolitiikka. En tiedä kummassa on enemmän vikaa, Suomen lainsäädännössä vai EU:n byrokratiassa, mutta ilman todistuksia osaamisesta ei ihminen saa töitä vaikka asian osaisikin, ja sitten taas toisaalta monella hankitulla osaamistodistuksella ei ole yhtään mitään väliä. Tämän lisäksi osa ihmisistä käy vuosikausien pituiset koulut tietäen vallan hyvin, että sen koulun jälkeen ei heillä ole edessä mitään muuta kuin työttömyys. Valtion piikkiin tietenkin.

 

Olen itse suorittanut viime vuosien aikana monia erilaisia kortteja osaamiseni todistamiseksi kuljetuspuolella. Nykyäänhän ei saa toimia kuljettajan ammatissa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, vaikka olisi millainen ajokortti tahansa. Sen lisäksi pitää olla EU:n määräämän direktiivin mukainen pätevyys, joka pitää uusia viiden vuoden välein. Yhdellä kuskilla tai tämän työnantajalla tämä tarkoittaa karkeasti 750 € kuluja aina viisivuotisjaksoittain. Mitään varsinaista uutta ei vuosikausia ajaneille noilla kursseilla koskaan opeteta, mutta pakko on käydä koulun penkillä istumassa. Tämän lisäksi digipiirturikortti on pakollinen käytännössä kaikilla kuskeilla, sen toki saa uusittua pelkällä rahalla aina viiden vuoden välein eikä se vaadi koulussa käymistä.

 

Rekkakorttia suorittaessani vuonna 2012 Vantaalla koulussa suoritettiin ADR-luvat, jotka olivat pakolliset saada hyväksytysti läpi, jos meinasi koulusta läpi päästä ja ajokortin käteensä saada. Vaikka siis ei olisi aikomustakaan ajaa ko. kuljetuksia. Enkä ole ajanut, en niitä ole mihinkään tarvinnut ja ne vanhenevat nyt keväällä. Tuo koulutus kesti viikon, hinta on n. 500 € ja sen maksoi valtio kaikille meille, jotka kortin suoritimme. Tämän lisäksi suoritin työturvallisuuskortin ja tieturva 1 -kortin, jotka menevät vanhaksi ihan näinä päivinä, hygieniapassin ja trukkikortin, jotka ovat voimassa toistaiseksi ja EA1 ja EA2-kurssit, jotka ovat jo vanhentuneet. Yhdestäkään noista ei ole minulle tämän viiden vuoden aikana ollut mitään hyötyä työnsaannissa tai työn tekemisessä, koska niitä ei ole kysytty tai tarvittu yhdessäkään työpaikassa. Kaikki kortit hygieniapassia lukuun ottamatta on maksanut valtio, suurin piirtein 120-150 €/kortti, koska olin työvoimapoliittisessa koulutuksessa.

 

Tämän lisäksi suoritin toissa vuonna tulityökortin tuossa Imatran Sampossa. Siitä on ollut hyötyä työpaikoissa, jottei ole tarvinnut käydä aina niitä samoja alkusammutusjuttuja läpi, kun on voinut näyttää kortilla, että ne on jo käyty. Sen sijaan viime vuonna työttömänä ollessani aloitin opiskelemaan lähihoitajaksi samaisessa Sampossa, kunnes siirryin takaisin työelämään. Ko. koulutuksessa oli osio muistaakseni nimellä alkusammutus. Jossa siis käytiin läpi tasan kaikki samat asiat kuin mitä olin jo samaisessa koulussa käynyt vuosi sitten ja josta minulla oli voimassa oleva kortti todisteena. Mutta se heidän itse kouluttamansa kortti ei sitten heille itselleen mitään todistanutkaan, vaan taas olisi pitänyt istua yksi päivä koulun penkillä.

 

Joten missä hyöty? Siis muille kuin kouluille rahallisesti. Minä en siinä mielessä väheksy koulutuksen merkitystä, etteikö aina olisi viisaampaa kouluttaa itseään kuin vaikkapa istua työttömänä kotona. Mutta joku järki noihin olisi saatava. Ei ole mitään mieltä kouluttaa ihmisiä tieten tahtoen turhaan, se on ajan ja resurssien haaskausta.

 

Minä olen peruskoulun jälkeen käynyt lukion ja kirjoittanut ylioppilaaksi. Ei minulle ole siitäkään varsinaisesti ollut mitään hyötyä. Sen avulla toki lähdin jatko-opiskelemaan, mutta se koulu jäi kesken ja sen jälkeen en ole ylioppilastodistuksella tehnyt yhtään mitään. Jälkikäteen ajatellen olisi ollut viisaampaa mennä ammattikouluun ja sieltä suoraan työelämään, sillä ei nykyaikana ylioppilastodistus itsessään ole vielä merkki yhtään mistään. Tämän lisäksi putkimiehiä, rakennusmiehiä, parturi-kampaajia, siivoojia ja muita käsityöläisiä tarvitaan aina, mutta yliopistoista valmistuneille filosofian tohtoreille, muinaisten kielten tutkijoille ja sukupuolen tutkijoille on todella vähän tehtävää työtä. Työttömäksi kouluttautuminen on toki ihmisen ihan oma valinta sinänsä eikä siinä mitään jos sen omalla rahalla tekisi. Mutta en ymmärrä, miksi valtion pitää ehdoin tahdoin kouluttaa ihmisiä työttömäksi tai istuttaa muuten turhaan koulunpenkillä.

 

Jos tiedetään, että jollain alalla ei ole töitä, niin ei sille alalle pidä ketään kouluttaakaan yhteiskunnan laskuun. Samoin kaikista koulutuksista pitäisi leikata turhat pois. Tarkoitan sitä, että kun nykyisen työelämän vaihtelut ovat nopeatempoisia eikä kukaan tule olemaan koko elämäänsä samassa työpaikassa, tuskin samalla alallakaan, niin uudelleenkoulutus pitäisi olla mahdollisimman nopeaa eli tehokasta. Itse koulutus ei voi olla itsetarkoitus millekään, se mitä koulutuksen jälkeen tapahtuu on ainut asia, joka merkitsee koulutuksen järkevyyttä ja tehokkuutta mitattaessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

"Jos tiedetään, että jollain alalla ei ole töitä, niin ei sille alalle pidä ketään kouluttaakaan yhteiskunnan laskuun. Samoin kaikista koulutuksista pitäisi leikata turhat pois."

Kenellä on kristallipallo josta näkee tarkkaan nämä suhdannevaihtelut ja muutokset? Aikoinaan kun itse kävin lukiota tietokoneinsinöörien väitettiin työllistyvän satavarmasti. Nokian kävi sitten kuten kävi ja nyt heitä on paljon työttöminä. Tällainen yksisilmäinen hyödyn tuijottaminen johtaa helposti korkeakoulutuksen ja sivistyksen alasajoon, sillä emme voi etukäteen täysin tietää mikä tulee missäkin ajassa olevaan tarpeellista ja mikä ei. Näin koulutuksen, sivistyksen ja osaamisen laatu vääjämättä kärsii.

Tämä ei toki ole mitenkään uusi ajattelutapa Keskustalta, tätä sivistyksen ja kulttuurin tuhoahan ajaa nykyinen Sipilän hallituskin. Joskus oikeastaan toivon, että tämä arroganssissaan omaa luokkaansa oleva unelma turbotehokkaasta ja jyrkän deterministisestä Suomesta toteutuu jotta siitä fantasioivat ihmiset joutuvat kohtaamaan tuon todellisuuden nurjatkin puolet. Siinäpä etsimään niitä paljon kaivattuja innovaatioita. Suomalaiset näyttävät kuvittelevan, että niitä löytyy valmiita latuja pitkin. Vaikka todellisuudessa uudet, uraauurtavat ideat ja innovaatiot löytyvät sieltä missä kukaan ei aiemmin käynyt. Tietysti jos tarkoituksena on tehdä Suomesta enimmäkseen Kiinan kaltainen maa joka yrittää mahdollisimman halvalla toisintaa sitä mitä muut ovat tehneet, tämä on silloin varmasti aivan oikea tie.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Ei siihen kristallipalloa tarvita. Tilastoista näkee ihan hyvin, mille aloille olisi tällä hetkellä kysyntää, mille aloille ei ole ja miltä tulevaisuus tällä hetkellä näyttää. Otan esimerkin omalta alaltani, bussikuskeja koulutetaan tällä hetkellä koko ajan, vaikka töitä ei ole tälläkään hetkellä juuri missään tarjolla ja kun Espoossa saadaan metro toimimaan, niin taitaa satoja kuskeja jäädä työttömiksi samalla kertaa. "Tappelemaan" niistä samoista työpaikoista, joita ei tälläkään hetkellä ole. Mutta ei se koulutuspolitiikkaan näytä mitään merkitsevän.

Ihminen saa minun puolestani kouluttautua mille tahansa alalle, kunhan maksaa sen itse. Yhteiskunnan tehtävä on kouluttaa ihmisiä aloille, joilla on kysyntää sille työlliselle. Ei yhteiskunnan tehtävä ole kouluttaa ihmistä työttömäksi eikä yhteiskunnan tehtävä ole ylikouluttaa ketään, ts. turhat kurssit pois.

Jos puhutaan sivistyksestä, niin miten korkeasti koulutetut työttömät tai matalasti koulutetut työttömät nostavat sivistyksen tasoa? Miten se tapahtuu?

En minä ole haluamassa turbotehokasta yhteiskuntaa. Itse asiassa minun mielestäni viikoittaista työaikaa pitäisi laskea, joskin toki palkkaa siinä samalla pitää sitten laskea samassa suhteessa ja näin työllistää mahdollisimman monta ihmistä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kansakunnan menestymisen kannalta on tärkeää, että riittävä osa kansasta on koulutettua. Myös luovia töitä on joidenkin osattava tehdä, muuten ei yhteiskunta menesty.

Siitä olen samaa mieltä, että vastoin asianomaisen tahtoa ei kannata ihmisiä kouluttaa - koulutus vaatii motivaatiota. Aktiivinen henkilö pärjää kyllä alalla kuin alalla koulutuksesta riippumatta. Jos ihmisellä ei ole omaa tahtoa tehdä jotakin hyödyllistä, hänen tulevaisuutensa ei vaikuta valoisalta.

Yksilön kannalta katsoen koulutus lisää todennäköisyyttä siihen, että saa miellyttävät työtehtävät ja kunnon palkan. Poikkeuksiakin tietysti on.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Olen ihan samaa mieltä, mutta koulutettu työtön on edelleen työtön, koulutuksesta huolimatta. Ylikoulutettu työtön on ihan samalla viivalla täysin kouluttamattoman työttömän kanssa, mitä tulee työnsaantimahdollisuuksiin.

"Jos ihmisellä ei ole omaa tahtoa tehdä jotakin hyödyllistä, hänen tulevaisuutensa ei vaikuta valoisalta."

Ei niin. Siksipä kysynkin, en sinulta vaan yleisesti, että kuinka valoisalta vaikuttaa ihmisen tulevaisuus, joka haluaa kouluttautua tieten tahtoen alalle, jolla ei ole töitä? Miksi ihmisen pitäisi saada tehdä niin? Koska hän nyt vaan tahtoo olla yliopiston käynyt performanssitaiteilija?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ei siinä mitään järkeä olekaan, että kouluttautuu alalle, jolla ei ole töitä.
Toisaalta, joku voi haluta niin viimeisen päälle olla performanssitaiteilija - mutta se ei välttämättä olekaan järjen vaan tunteen asia. No, lienee kuitenkin niin, että kyllä tämä yhteiskunta muutaman performanssitaiteilijankin tarvitsee.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio Vastaus kommenttiin #5

Ei siinä halussa ja tunteessa mitään vikaa olekaan. Mutta miksi yhteiskunnan pitäisi kustantaa sellainen? Pitääkö yhteiskunnan kustantaa ylipäätään ihmiselle jotain vain sen takia, että ihminen niin haluaa?

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Performanssitaiteilijaksi ryhtyäkseen täytyy olla aika kova halu ko. alaa kohtaan. Tuskin kukaan edes moista harkitseva kuvittelee, että työvoimatoimiston kautta löytyy tuolle alalle yhtäkään "työpaikkaa". Eli toisin sanoen performanssitaitelija tekee tuota työkseen ihan omalla riskillä, mahdollisesti apurahaa hakien ja todennäköisesti siinä sivussa tekee jotain muutakin työtä leipää pöytään saadakseen. En tosin ymmärrä mikä tässä olisi niin kauhean väärää ja moraalitonta. Osaisiko joku minulle kertoa?

Monella muulla kuin kulttuurialalla saatetaan opiskelijoille luvata, että kun valmistutte niin töitä piisaa ettekä ikinä tule olemaan päivääkään työttöminä. Tästä huolimatta voi käydä toisin – sairaanhoitajiakin on nyt työttöminä vaikka siinäkin on ala jolla on väitetty olevan muka täystyöllisyys. Yksi syy sairaanhoitajien työpaikkojen vähenemiseen voi olla sairaanhoidon keskittämispolitiikka. Tätä politiikkaa ei kuitenkaan ole lainkaan huomioitu ja ennakoitu kun nuorille, omaa alaansa etsiville on lupailtu satavarmaa työpaikkaa. Kuka ottaa noista lupauksista vastuun? Annas kun arvaan – ei yhtikäs kukaan.

Yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta tuo sairaanhoitaja-esimerkki on tuhat kertaa tärkeämpi kuin ihmetellä yksittäistä performanssitaidetta yliopistossa opiskellutta. Performanssitaiteilija on toki herkullisempi kohde paheksunnalle jos haluaa lähteä mukaan perussuomalaishenkiseen taiteen ja kulttuurin halveksuntaan. Siinä diskurssissahan taide on suunnillee pahinta pahuutta heti kommunismin ja kulttuurimarxismin jälkeen. Paitsi ehkä silloin kun taide on kuohittu ja/tai valjastettu johonkin ylevään tarkoitukseen kuten isänmaallisuuden tai kansallismielisyyden pönkittämiseen. Mikä taas on ironista, sillä sama malli oli myös Neuvostoliitossa. Ei sielläkään kuvataiteilijat saaneet tehdä mitään muuta kuin sosialistista realismia. Nykyajan taidetta halveksuvat suomalaiset eivät toki voi käyttää samoja painostuskeinoja kuin mitä Neuvostoliitossa käytettiin, mutta tästä huolimatta he kadehtivat Neuvostoliitolla ollutta kykyä saada taiteilijat ruotuun, tekemään jotain mikä on hyödyllistä – eli tukemaan vallitsevan yhteiskunnan ihanteita ja arvoja.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio Vastaus kommenttiin #6

Se pointti ei ollut performanssitaiteilija, se oli vaan esimerkki ja sen tilalle voi laittaa monia muita vastaavia. Enkä minä taiteita vihaa todellakaan, kyse ei ole taiteesta vaan koulutuksesta.

Mutta jos nyt paneudutaan performanssitaiteilijaan, ei hän tee tuota valintaansa omalla riskillä. Vaan yhteiskunnan. Tai no, osittain toki omalla mutta yhteiskunta se hänenkin "turhan" koulutuksen maksaa, ei hän itse. Samoin yhteiskunta kantaa vastuun hänen tulevasta työttömyydestään, ei hän itse.

Tyhjistä lupauksista täysin samaa mieltä.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Antti on tehnyt tärkeän havainnon. Koulutus ON yliarvostettua. Monissa oppilaitoksissa koulutetaan enemmän kuin olisi tarpeen. Tämä johtuu hyvin pitkälle siitä että oppilaitokset saavat rahoitusta lähinnä tutkintomäärän mukaan. Oppilaitosten tuloksen kannalta on siis tärkeää saada mahdollisimman moni opiskelija valmistumaan laitoksesta. Jos koulutusmääriä pienennettäisiin, se tarkoittaisi oppilaitoksen henkilökunnan irtisanomisia.

Niiden, jotka opiskelivat tai aloittivat työuransa 60-, 70- tai 80-luvuilla, voi olla vaikea käsittää, että nykyään on ylikoulutusta muillakin aloilla kuin performanssitanssissa.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Juuri noin. Joskin se ei minun päähäni mahdu, että miksi moneen 2 vuoden koulutukseen pitää käyttää 3 vuotta? Mitä se koulu siitä hyötyy? Turhat kurssit pois ja nopeammin koulusta ulos, eikö se olisi kaikkien etu?

Samoin miksi samoja asioita pitää opettaa uudestaan, vaikka ihminen ne jo todistettavasti osaa? En ole koskaan yhdeltäkään koululta/kurssittajalta saanut tähän muuta vastausta kuin että niin se nyt vain on. Mikä on täysin järjetöntä eikä riitä minulle. Istua 6-8 tuntia jossakin luokkatilassa vain sen takia, että on pakko ja vieläpä ilman, että sitä oppimista mitenkään testataan (eli istumisen jälkeen on ihan sama oliko hereillä tai ylipäätään henkisesti paikalla), on mielipuolista kaikkien osapuolten ajan haaskausta.

Käyttäjän JuhaniHirvonen kuva
Juhani Hirvonen

Tämä johtuu hyvin pitkälle siitä että oppilaitokset saavat rahoitusta lähinnä tutkintomäärän mukaan. Oppilaitosten tuloksen kannalta on siis tärkeää saada mahdollisimman moni opiskelija valmistumaan laitoksesta. (Jonne Näkki).
Työn ohella olevassa aikuiskoulutuksessa olen henkilökohtaisessa koulutuksessa törmännyt tähän. Tein tehtävät, mutta kaikille jaksoille en osallistunut. Sovin vetäjän kanssa, että käyn milloin työni sallii. Lopputulos oli, opettajat näkivät, että osaa... Todistus täysillä pisteillä tuli.
Mutta olin lisäksi "luotto-oppilas", kauttani yritettiin kurssin jälkeen etsiä niitä oppilaita; missä on Puputti, Lintunen, Jänis, Kananen yms. Hehän aloittivat opiskelun, mutta lopputodistusta ei ole suoritettu. Tämä ko kurssi kuului mielestäni niiden loistavien joukkoon. mutta rahaa ei varmaan tullut, ennen opiskelijan loppukokeen suorittamista (tutkinto)...

Lisäksi koulutuksia "myyviä", jopa oppilaitosten tyyppisiä on mukana tarjonnassa. Heillä on taito esitellä ja ennen kaikkea myydä koulutus.
Esim. 500 henkilöä työllistävä yritys katsoo; "meillä koulutetaan", rahat on varattu, maksetaan vaan siitä ja paljon, että "koulutetaan"! Lopputulos; meillä oli koulutus!

Käyttäjän JuhaniHirvonen kuva
Juhani Hirvonen

Ainakin aluksi:peruskoulun jälkeen on hyvä kouluttautua jollekkin alalle. Eikä ylioppilaskaan ole valmis. Tietenkin jos töitä saa, ei kun töihin. mutta kanattaa kouluttautua työn ohessa; järkevillä koulutuksilla. Nyt on Suomessakin vallalla käsitys ainakin osittain. Ostetaan koulutusta; ollaan ajan hermolla. On isoja yhtiöitä koulutuksessa, jotka osaavat myydä ns. koulutusta. Koulutus on "koulutusta", opetetaan sanomaan hyvää päivää tulevalle asiakkaalle. Henkilö on ollut asiakaspalvelussa jo kymmeniä vuosia, osaa jo perusasiat. Meneppäs sanomaan tämä Amerikassa käyneelle kouluttajalle. On hyviäkin koulutuksia, otetaan koulutettavan kokemus huomioon, laajennetaan näkemystä keskustelemalla. Annetaan suunvuoro oppijallekkin, Aikuiskoulutuksessa vuorovaikutteisuus on tärkeää. Digipiirturiakin kuulemma pystyy.... En ole alalla, mutta kaikki lainsäädäntöön ja normeihin perustuva koulutus on rehellisesti alalla toimiville tärkeää. Väärinkäytöksiä ja "harmaata" aluetta ehkäistään.
Tietenkin tämä Digipuurturi; pakko pysähtyä rekan kanssa tauolle, matkaa kotipaikalle 10 km. jousto ja järkihän siinä voisi olla!

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Kaksi asiaa on ihan yhtä totta: kaikki koulutus ei ole turhaa ja kaikki koulutus ei ole viisasta. Tällä hetkellä 35 vuotta ilman rikkeitä rekkaa ajaneita opetetaan, miten sitä rekkaa olisi pitänyt ajaa, koska EU niin määrää. Tai opetetaan ja opetetaan, koko päiväksi pitää mennä tunneille mutta kukaan ei kontrolloi oppimista, tunnit voi vaikka nukkua kunhan on läsnä.

Järkeviä koulutuksia vastaan minulla ei tietenkään ole mitään ja kyllä nykyään pitää itseään jonkin verran kouluttaakin työn ohessa, jotta pysyy työelämän uudistuksissa mukana. Mutta se järkeistäminen...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset