Antti Rautio Tavallisuus riittää onnellisuuteen.

Naisen euro on euro

Tässä kun on julkista keskustelua viime aikoina seurannut, niin jälleen väitetään naisen euron olevan 80 senttiä. Se on valhe. Jos siis puhutaan samasta työstä samoilla ehdoilla. Suomessa lähes alalla kuin alalla on olemassa TES. Näyttäkää minulle yhdenkin alan TES, jossa määritellään naisen palkka pienemmäksi kuin miehen?

 

Nainen tienaa tilastojen mukaan keskimäärin vähemmän kuin mies, koska naiset ovat pääsääntöisesti eri aloilla kuin miehet. Jos verrataan lähihoitajien palkkaa ahtaajiin ja vedetään näin johtopäätökset, niin tottakai nainen tienaa keskimäärin vähemmän. Ahtaaja kun keskimäärin aika harvoin on nainen, mutta vastaavasti lähes poikkeuksetta lähihoitaja on nainen. Se ei silti kerro yhtään mistään ongelmasta, koska sellaista ei siinä ole. Jos verrataan pelkkiä lähihoitajia, niin miten olisi edes mahdollista, että nainen tienaisi 20 % vähemmän kuin mies? Samasta työstä, samalla kokemuksella, samalla pätevyydellä? Lähihoitajilla on TES. Jos joku nainen saa lähihoitajana vähemmän palkkaa kuin mies sen takia, että on nainen, niin ei muuta kuin haastaa työnantajan oikeuteen. Voitto on aivan varma siinä tapauksessa.

 

Naisen keskimääräisen palkan pienuuden miehiin verrattuna selittää kaksi asiaa. Ensinnäkin se, että naiset ihan itse hakeutuvat ja kouluttautuvat matalapalkka-aloille. Ihan itse, sillä kiistaton tosiasia nyt vaan on se, että tytöt menestyvät poikia paremmin koulussa. Lukiopaikan vastaanottaneista 62 % on tyttöjä ja 38 % poikia. Mitä korkeampi keskiarvoraja lukioon on, sitä vähemmän siellä on poikia. Joissakin lukioissa päästään juuri ja juuri 20 % poikien osalta. Ammattikoulun vastaavat luvut ovat sitten poikien eduksi 57/43. Lukiossa tytöt pärjäävät keskimäärin paremmin kuin pojat. Tämä tarkoittaa kärjistetysti sitä, että tytöt valitsevat päältä ne jatko-opintopaikat, minne haluavat mennä ja pojat menevät sinne, minne pääsevät.

 

Miksi siis naiset hakeutuvat suurissa määrin kasvatus-, sosiaali- ja terveysaloille? Koska heitä kiinnostaa ko. alat. Miksi he eivät hakeudu vaikkapa teknillisille tai matemaattisille aloille? Koska heitä ei kiinnosta ko. alat. Ja siinä ei ole mitään pahaa tai väärää, että arvottaa työssä viihtymisen tai jonkun muun seikan palkan edelle. Voisi jopa sanoa, että se on järkevääkin. Mutta onko tämä nyt sitten miesten tai yhteiskunnan vika, että naiset hakeutuvat matalapalkka-aloille, vaikka naiset saavat käytännössä valita ensin, minne kouluun menevät? Jos se palkka on tärkeä asia, niin menisivät niihin korkeakouluihin, joista valmistuu isopalkkaisille aloille. Tai ammattikouluun opiskelemaan vaikka putkimieheksi tai paperimieheksi tai rekkakuskiksi. Mutta kun ei kiinnosta.

 

Toinen syy naisten keskimääräiseen palkan pienuuteen on kunnianhimon puute ja oman osaamisen aliarvioiminen. Tämä koskee työtehtäviä, joilla ei ole TES:ta Kuten vaikkapa asiantuntijat, johtajat ja esimiehet. Näihin tehtäviin hakiessa ilmoitetaan palkkatoive. Jos naiset pyytävät ns. liian vähän, niin onko se työnantajan vika? Tai miesten? Pitäisikö työnantajan ehdoin tahdoin maksaa enemmän, jos nainen ei itse osaa tai halua pyytää tarpeeksi? Pitäisikö miesten pyytää vahemmän?



Nythän täytyy muistaa sanoa ennen kuin lynkataan elävältä, että kyllä minäkin olen sitä mieltä, että lastentarhanopettajalle pitäisi maksaa enemmän palkkaa kuin mitä nykyään maksetaan. Samoin vaikkapa lähihoitajille. Se ei kuitenkaan ole millään tavalla kollektiivisesti miesten eikä edes yhteiskunnan vika, että noilla aloilla maksetaan liian vähän. Se on ihan heidän itsensä vika, ketkä noilla aloilla työskentelevät sekä heidän liittojensa vika, jotka sopimukset ovat neuvotelleet. Onneksi siihen olisi hyvin yksinkertainen lääke: LAKKO. Se on hyvin nopeasti mojova palkankorotus, kun jätetään lapset ottamatta hoitoon ja mummojen vaipat vaihtamatta. Karua, ehkä jopa groteskia, mutta täyttä totta. Miksi minun tai kenenkään muunkaan miehen (tai muilla aloilla olevan naisen) pitäisi tuo taistelu taistella heidän puolestaan, jos he itsekään eivät ilmeisesti siihen ole valmiita ryhtymään? Avaimet ovat ihan heidän omissa käsissään.

 

Kerrataan vielä lopuksi. Naisen euro ei ole 80 senttiä. Se on euro. Naiset ihan itse hakeutuvat niille matalapalkka-aloille, vaikka naiset ihan itse voisivat hakeutua muillekin aloille. Se ei ole miesten eikä yhteiskunnan vika. Työnantaja maksaa Suomessa TES:n mukaan, kun alalla on TES. Sen määrää laki ja työnantajan täytyy sitä noudattaa, kuuluu työnantaja itse omaan työnantajaliittoonsa tai ei. Jos ei maksa, niin oikeus kutsuu ja siellä työnantajan häviö on selviö. Jos naiset (tai miehet samassa tilanteessa) eivät sitä tee, niin se on heidän ongelmansa, ei muiden. Jos alalla ei ole TES:ta, niin ihan itse naiset voivat pyytää enemmän palkkaa kuin mitä nyt pyytävät. Sekään ei ole miesten vika, etteivät naiset sitä tee.

 

Maailmassa on ihan tarpeeksi olemassa olevia ongelmia. Ilman että niitä keksimällä keksitään lisää. Ja sitten niistä vielä syyllistetään ihmisiä, joilla ei ole osaa eikä arpaa koko asiaan. Tai yhteiskuntaa, vaikka pitäisi katsoa peiliin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tarkastelu pitäisi ulottaa vuotta pidemmälle ajanjaksolle. Esimerkiksi rakennusmies ehtii keskimäärin vuosikymmenen aikana olemaan vuosia työttömänä, kun taas LTO tai sairaanhoitaja ei työtöntä päivää näe, ellei nyt itse halua. Yksityisillä, miesvaltaisilla aloilla työttömyysriski on huomattavan korkea julkisen sektorin naisvaltaisiin aloihin nähden. Yleensä korkeammasta riskistä on ollut tapana myös maksaa enemmän.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Totta tuokin. On myös aloja, jotka painavat töitä kelloon katsomatta kun niitä on ja sitten ovat työttömänä, kunnes seuraava rupeama alkaa. Kuten vaikkapa asfalttimiehet ja muut tie- ja urakkatyöt. Näille maksetaan kunnolla, että tekevät töitä silloin kun niitä on eivätkä lusmuile siellä, koska työ pitää saada tehdyksi tiettyyn aikaan mennessä. Tietysti myös töitä pitää silloin tehdä asenteella, jotta pääsee seuraavalle työmaalle mukaan tienaamaan. Eikä edes ole varmaa, että seuraavaa työmaata koskaan tulee. Mutta yhtä kaikki, ei noiden vuosiliksa kuitenkaan mikään mieletön ole, vaikka kuukausiliksa onkin kova silloin, kun niitä töitä tehdään. Ja kyllä, ne on miesvaltaisia aloja.

Toisaalta myös pitkä koulutus ei takaa isoja kokonaisansioita verrattuna lyhyempään koulutukseen. Peruskoulun jälkeen amikseen ja 18-vuotiaana suoraan töihin vs. lukio, yliopisto ja valmistuminen 30-vuotiaana. Vaikka molemmat tekisivät töitä eläkeikään ilman työttömyysjaksoja, niin aika paljon enemmän saa yliopiston käyneen kuukausiliksa olla, että 12 vuoden eron kuroo umpeen kokonaisansioissa. Enkä nyt tarkoita, että yliopiston pitäisi edes olla mikään tae sille, että automaatisesti alkaisi tienata kovaa palkkaa. Hyvin peruskoulunsa suorittanut kun kuitenkin voi halutessaan käytännössä mennä juuri siihen ammattikouluun mihin haluaa ja alkaa tienaamaan heti aikuistuttuaan. Tai sitten mennä lukioon ja yrittää yliopistoon. Oma valinta.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Hyvä on naisenkin olla vajailla euroillaan kun mies tuo perheeseen oman lisäpanoksensa omilla euroillaan.

Käyttäjän TaskinenMika kuva
Taskinen Mika

Ja eläkkeissäkin onhan naisilla pidempi elinajanaodote.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Naisen euro on euro"

Näin on! Elina Lepomäki saa eurolla saman verran tavaraa kuin sossun asiakkaana oleva työtön sekatyömies.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset