Antti Rautio Tavallisuus riittää onnellisuuteen.

Saimaannorpasta nähtävyys Imatralle

Vaaliteltalla vaalityötä tehdessä olen huomannut, että ihmiset kantavat huolta Imatran elinvoimaisuudesta ja tulevaisuudesta. Ihan aiheesta. Imatran työttömyysprosentti on hieman alle 20. Suurimmat työllistäjät ovat Stora Enso Oyj, Ovako Imatra Oy Ab ja Imatran kaupunki. Tämän lisäksi mm. Rajavartiolaitos, Eksote, Kesko ja Etelä-Karjalan Osuuskauppa eri muodoissaan ovat merkittäviä työllistäjiä. Näistä Stora Enso ja Ovako tuovat työllistämisellään ja toiminnallaan suoraan tuloa Imatralle. Imatran kaupunki, Rajavartiolaitos ja Eksote työllistävät, mutta ne tekevät sen verorahoilla eli ne eivät varsinaisesti tuota Imatralle mitään. Päivittäistavarakaupat tuottavat, mutta ne eivät voi tuottaa jos täällä ei ole ihmisiä, joilla on rahaa käytettävissään. Ruokakaupasta ostetaan sitä, mitä varallisuus antaa myöden ja jos käytettävä varallisuus laskee, kaupat vähenevät.

 

Tämän pitkän alustuksen jälkeen mitä sitten Imatralla pitäisi tehdä? Miten saisimme tuloja ja tuottavaa työtä? Meidän pitäisi mielestäni panostaa matkailuun. Olen huomannut, että valtaosa ehdokkaista on samaa mieltä. Mutta miten sitä matkailua saadaan lisää? Siihen on harva antanut vastausta.

 

Matkailija pääsee Imatralle joko junalla tai linja-autolla. Molempien määränpää Imatralla on Imatran keskusasema. Se on aivan järkyttävässä kunnossa. Uskokaa tai älkää, mutta Imatran keskusasemalla ei ole olemassa yleistä vessaa. Tai teknisesti on sekä miehille että naisille, mutta ne ovat pysyvästi kiinni. Ainut mahdollisuus käydä vessassa on asemalla oleva kebabravintola. Sekin on mahdollista vain maksua vastaan (tietenkin, koska he ovat yrittäjiä ja niin sen pitää ollakin) ja silloin, kun kebab on auki. Jos ei ole, niin mihinpä teet tarpeesi Imatralle saavuttuasi? Imatran keskusasemalla ei ole minkäänlaista asiakaspalvelupistettä. Sieltä on äärettömän vaikeaa jos ei mahdotonta löytää linja-autojen aikatauluja. Linja-autopysäkkien merkinnät lähtevistä linjoista ovat vanhentuneita. Koko keskusasema on kuin muinaisjäänne menneeltä ajalta.

 

Ensivaikutelma Imatralle tulevalle matkailijalle on siis suoraan sanoen luotaantyöntävä. Keskusasema ja sen palvelut pitää saada kuntoon ennen kuin voimme edes haaveilla suurista turismivirroista ulkomailta tai kotimaasta. Paremmin asiat eivät kyllä ole keskusaseman ulkopuolellakaan. Esim. Imatrankoskellakaan ei ole olemassa yleistä vessaa tai ainakaan minä en sellaisesta tiedä. Ei ole infopistettä turisteille. Maamerkkimme ja nähtävyytemme Valtionhotellin edustaa rumistaa purkukuntoinen puutalo, jonka purkamisesta on tapeltu varmaan vuosikymmeniä. Joskin se asia taitaa nyt edetä. Julkisella liikenteellä ei turisti pääse oikein mihinkään, koska ensinnäkään sen aikataulut ovat surkeat turismin kannalta ja toisekseen opastus julkisen liikenteen reittien osalta on täysin ala-arvoista turistien kannalta.

 

Imatralla on Ukonniemen urheilukeskittymä. Sen rakentaminen on minun mielestäni ollut hyvä ja positiivinen asia ja edistää turismia ja matkailua. Mutta viimeistely on jätetty puolitiehen. Kävin viikko sitten katsomassa Ketterän kotipeliä. Lähtiessäni omalla autollani pelin jälkeen kotia päin, kesti minulta melkein puoli tuntia päästä hallin parkkipaikalta yleiselle tielle. Ja nyt puhumme siis hallista, jonka katsojakapasiteetti on 1200 eikä se ollut edes täynnä. Ampumahiihto- ja pesäpallostadion on siinä vieressä. Sinne on tulossa ensi kesänä tuhansia katsojia, kun Itä-Länsi pelataan. Omilla autoilla, koska julkinen liikenne ei toimi. Ja kaikki autot ajatetaan sen saman ja ainoan tien kautta, johon minulla kesti Ketterän pelistä päästä melkein puoli tuntia. Kyseisen stadionin parkkipaikat ovat muuten ihan pellolla. Toivottavasti Itä-Länsi -viikonloppuna ei sada vettä. Miten tuolla edes teoriassa voitaisiin järjestää ampumahiihdon maailmancup-kisa?

 

Jotta koko teksti ei menisi yhdeksi valittamiseksi, niin minulla on ehdotus, miten niitä ulkomaisia turisteja ja kotimaisia matkailijoita Imatralle saataisiin. Me tarvitsemme vetonaulan. Meillä on sellainen vetonaula. Sen nimi on saimaannorppa. Kaikki tietävät, että Saimaassa elää saimaannorppa. Harva on sellaisen kuitenkaan nähnyt luonnossa. Norppakameralla oli viime vuonna katsojia yli 2 miljoonaa. Eli kiinnostusta nähdä sellainen olisi, vieläpä suuressa määrin. Niin kotimaisten matkailijoiden kuin ulkomaisten turistien taholta.

 

Kyllä minä tiedän, että saimaannorppa on uhanalainen laji. Mutta niin on myös amurintiikeri, kuningasmerikotka ja kultapanda. Kaikkia noita löytää Korkeasaaresta. Miksi emme siis voisi valjastaa saimaannorppaa samalla tavoin? En minä ole saimaannorppaa akvaarioon johonkin kauppakeskukseen tuomassa. Minä antaisin sen elää siellä Saimaassa. Mutta me voisimme tarhata muutaman yksilön rajatulle alueelle, ihan kuten Korkeasaarikin voi tehdä muiden eläimien kohdalla. Korkeasaaren eläimet ovat vieläpä tuotu muualta maailmasta elämään täysin luonnottomaan elinympäristöön. Saimaannorppa eläisi edelleen luonnollisessa ympäristössään. Korkeasaaressakin on ollut hylkeitä. Tällä hetkellä ei taida olla, mutta hylkeitä on siis tarhattu jo aiemminkin muiden eläimien ohessa ihan onnistuneesti. Miksi ei siis saimaannorppaa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Saimaan norppia on n. 360 kappaletta. Koko maailmassa.

Viksu Keputäti Anttila ministerinä ollessaan aikoinaan torppasi Saimaan norpan suojeluun tähtäävän lain. On siis oikeastaan ihan tuurissa, että norppia on vielä jäljellä. Verkkokuolemista huolimatta.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/05/29/talk-miten...

Ehkäpä Imatran viehättävyys löytyy jostain muualta, kuin uhanalaisen norpan tihrustamisesta ja häiritsemisestä. Kannattais kenties hyödyntää markkinoinnissa Imatran sijaintia. Siinä jo on eksotiikkaa kerrakseen monelle turistille.

https://wwf.fi/elainlajit/saimaannorppa/

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Amurintiikereitä on n. 500 kpl. Koko maailmassa. Niitä löytyy Korkeasaaresta.

Amurinleopardeja on n. 70 kpl. Koko maailmassa. Niitä löytyy Korkeasaaresta.

Aasianleijonia on n. 500 kpl. Koko maailmassa. Niitä löytyy Korkeasaaresta.

Jatkanko? Eli siis, mikä on se ongelma?

Kaikki nuo lajit on vieläpä tuotu pois niiden normaalista elinympäristöstä. Minä en ole ehdottamassa sellaista saimaannorpan kohdalla. Se eläisi edelleen normaalissa elinympäristössään.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Korkeasaaressahan ja muissa suljetuissa tarhoissahan niitä uhanalaisia lajeja tosiaan näkee.

Ongelma ? Jatka pois vaan. Jatkamisesi ja muista uhanalaisista lajeista taivasteleminen ei kuitenkaan helpota millään tavalla norppaa uhkaavaa sukupuuttoa. Verkkokalastus tappaa kuutteja edelleen. Se on vastuutonnta, samoin kuin olisi ehdottamasi häirintäkin.

Uhanlaisten lajien eteen tehdään valtavasti työtä maailmalla. Osittain näitä uhanalaisia lajeja on tarhojen kautta onnistuttu pitämään hengissä.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio Vastaus kommenttiin #3

Miten verkkokalastus liittyy ehdottamaani asiaan?

Jos kerran uhanalaisia lajeja on onnistuttu pitämään hengissä tarhauksen avulla, niin miksei sitten saimaannorppaakin?

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Laitetaanpa vielä uusiks :

"" Verkkokalastus tappaa kuutteja edelleen. Se on vastuutonnta, samoin kuin olisi ehdottamasi häirintäkin. "" näin kirjoitin.
Vastuuttomuudesta on kysymys. Suomi saa olla muuten ylpeä, että huolimatta KepuAnttilan toimista, meillä on edelleen Saimaalla elinvoimainen ja vapaana elävä norppakanta.

Niin, se tarhaus on on aina viimeinen keino ylläpitää sukupuuttoon kuolevia lajeja. Toivottavasti emme joudu tahauksen avulla ylläpitämään Saimaan norppakantaa, vai mitä ?

Saimaan Norpan menettämien olisi muuten Suomelle ikävä ja aika nolo juttu. En usko, että suomalaiset haluavat ottaa riskin.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

En minä vieläkään ymmärrä, miten verkkokalastus liittyy yhtään mitenkään ehdottamaani asiaan.

Tarhaus ei edesauta minkään lajin sukupuuttoa. Jos sinulla on joku esimerkki, jonka mukaan tarhaus edesauttoi jonkin lajin sukupuuttoa, niin kerro ihmeessä.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Verkkokalastus jo itsessään tappaa norppia. Onko siis mielestäsi ok. Lisätä uhanalaiselle lajille turhaa painolastia vastuuttomasti turismin kautta ?

Ymmärsitkö tällä kertaa ?

""Tarhaus ei edesauta minkään lajin sukupuuttoa. Jos sinulla on joku esimerkki, jonka mukaan tarhaus edesauttoi jonkin lajin sukupuuttoa, niin kerro ihmeessä.""

Totta haastat ! Tarhaus ei todellakaan edistä minkään lajin sukupuuttoa, vaan edesauttaa uhanalsten lajien elvyttämisetä.

Miksi sitten joku laji ajautuu sukupuuton partaalle ? Metsästys, ympäristötekijöiden muuttuminen ja turha turismi edesauttavat lajien katoamista.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Verkkokalastus ei liity mitenkään ehdottamaani asiaan. Ei yhtään mitenkään.

Verkkokalastus ei liity ehdottamaani turismin lisäämiseen mitenkään. Ei yhtään mitenkään.

Viimeinen kappaleesi, niin miten "turha turismi" on edesauttanut lajien katoamista, kun kyseessä ovat vaikkapa Korkeasaaren eläimet? Vai onko?

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Saimaan norppa on uhanalainen laji, lajin säilymiseen VAIKUTTAA verkkokalastaminen ja häiritsevä turismi. Näin ne asiat liittyvät toisiinsa. Halusit sulkea silmäsi faktoilta, tai et.

""Viimeinen kappaleesi, niin miten "turha turismi" on edesauttanut lajien katoamista, kun kyseessä ovat vaikkapa Korkeasaaren eläimet? Vai onko? "" niinpä., taisi jäädä taas lukeminen vaiheeseen. Otetaan tähänkin sitä rautalankaa. Turha turismi EI tapa lajeja eläintarhassa. Turha turismi häiritsee eläimiä niiden luontaisella esiintymisalueella ja lisää kuormitusta. Valitettavasti kannan säilyminen saattaa jäädä tosiaan tuon tarhauksen varaan. Alle 500 yksilöä kun ei vielä tee kannasta elinvoimaista.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Uhanalaisuusluokitus

Kannattaa hakea lisäksi tietoa vastuullisesta turismista ja turismin vaikutuksista katoaviin lajeihin, joihin mitä suurimmissa määrin kuuluu myös endeemisen Saimaan norpan olematon kanta.

Käyttäjän karikulmala kuva
Kari Kulmala

En tiedä, onko Imatran alueen vesistöissä norppaa. Ellei ole, niin hankkikaa sitä sinne mahdollisuuksienne mukaan. Samalla saatte Vihreiden, De Gröna, toimesta vesistöt verkkokalastuskieltoon, olipa vesistössä norppaa taikka sitten ei. Näin on tehty täällä pohjoisempana Saimaan vesistössä, kiitos edelleen Vihreiden! Kaikki kunnia heille!

Yhdenkin norpan myötä saatte myös verkko- kuin myös koukkukalastajat epäoikeudenmukaiseen asemaan muihin kalastajiin nähden. Kun Saimaan vesistön alueella maksaa kalastuksenhoitomaksun, niin verkkokalastus, pitkäsiima ja esim. iskukoukkukalastus on kielletty kolmasosan vuodesta olipa alueella norppaa nähty viime vuosikymmeninä taikka sitten ei. Vuodeksi maksettu kalastuksenhoitomaksu ei siis verkkokalastajalle ole mikään vuosilupa.

Kalastusharrastus on samanlainen harrastus kuin mikä tahansa laillinen harrastus hyvänsä. Saimaalla ei kuitenkaan oikeudenmukaisuuden-, tasapuolisuuden- tai yhdenvertaisuudenperiaate toimi kalastuksen kohdalla. Pääasia, että saadaan vesistöt ja norppa suojeltua verkko- ja koukkukalastukselta.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Wikipedia sanoo saimaannorpasta, että "Avovesiaikana sitä esiintyy satunnaisesti käytännössä Saimaan kaikissa osissa." Imatran alueen vesistöiden norppaesiintymisistä ei varmaan ole mitään virallista tietoa. Joku on nähnyt norpan, joku toinen ei ole. Mutta kun norppia virallisesti on se n. 320 yksilöä, niin eihän niitä jokaisessa Saimaan poukamassa tietenkään voi olla.

Vihreiden luontokuvaan ei tunnu ihmisen luonnollinen käyttäytyminen mahtuvan ollenkaan, mutta enpä taida siitä tässä sen enempää kirjoittaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset