*

Antti Rautio Tavallisuus riittää onnellisuuteen.

Etla ehdottaa lukukausimaksuja myös suomalaisille korkeakouluopiskelijoille

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etla:n (linkki uutiseen Ylen sivuille) mukaan suomalaisilta ja Euroopan talousalueelta (ETA) tulevilta korkeakouluopiskelijoilta voitaisiin periä lukukausimaksu. Etla:n mukaan kohtuullinen maksu olisi 2000 €/lukukausi. Uutisessa ei tosin sanota, että koska lukukausia on vuodessa kaksi, tarkoittaa se sitä että summa olisi 4000 €/lukuvuosi. Tai sitten uutisessa on virhe tuon osalta.

 

Summa on Etla:n mukaan kohtuullinen eikä vähentäisi koulutuksen houkuttelevuutta. Samoin he ovat sitä mieltä, että lukukausimaksujen kielteisiä vaikutuksia sosiaaliseen liikkuvuuteen ja tulonjakoon usein liioitellaan.

 

En tiedä, missä ulottuvuudessa moisia ajattelevat elävät, mutta Suomessa on jo ainakin koko 2000-luvun ollut tilanne, että kaikki halukkaat eivät voi mennä edes lukioon. Koska ei ole mahdollisuutta ostaa käytettäviä kirjoja ja muuta tarpeellista opiskelumateriaalia ja -välineitä. Jos vanhemmilla ei ole rahaa, niin ei sitä ole silloin sillä 15-16 -vuotiaalla lukioon menijälläkään.

 

Mutta ajatellaan nyt, että varojen vähyys ei estäisi kenenkään lukion aloittamista. Kun se lukio on sitten käyty loppuun ja pitäisi mennä jatko-opiskeluihin korkeakouluun, niin silloin pitäisikin löytää puolen vuoden välein 2000 €? Eli joka vuosi 4000 € maksuksi koululle? Se taitaa olla siinä ja siinä, että tuon maksun voisi kattaa joka vuosi opintolainalla. Tai sitten työnteolla opintojen ohessa.

 

Mutta eikös tässä maassa ole nimenomaan kannettu huolta siitä, että opiskelijat valmistuisivat nykyistä nopeammin? Miten se nopeuttaa valmistumista, että opiskelijoita ihan pakottamalla pakotetaan töihin opiskelujen ohessa? Tässä maassa on kannettu myös huolta syrjäytymisestä peruskoulun jälkeen. Miten se estää syrjäytymistä, että vähävaraisen perheen yläasteikäiselle lapselle tehdään käytännössä selväksi, että vaikka rahat jostain lukio-opintoihin löytyisivätkin, niin lukion käyminen on ihan turhaa koska korkeakouluun ei ole mitään taloudellista mahdollisuutta mennä?

 

Etla:n viisaat ovat siis nimenomaan ehdotuksellaan jakamassa tätä maata kahtia koulutuksen ja siitä seuraavan sivistyksen ja työelämämahdollisuuksien johdosta. Vaikka Suomessa juhlapuheiden mukaan kannustetaan ihmisiä valmistumaan kouluista nopeammin ja painotetaan syrjäytymisen ehkäisyä, niin samaan aikaan heitellään ilmoille ehdotuksia, jotka ovat kaikkia noita hienoja korulauseita vastaan. Jotka nimenomaan vivästyttävät valmistumista ja edesauttavat syrjäytymistä. 

 

Jos meillä ei ole mahdollisuutta tarjota tasapuolisesti ilmaista korkeakouluopetusta jokaiselle suomalaiselle ihmiselle, niin se on sellainen arvovalinta joka romahduttaa lopulta myös peruskoulun arvostuksen. Miksi käydä edes peruskoulua säällisesti, jos edessä olevat jatkokoulutusmahdollisuudet ovat jo ennalta rajatut? Vieläpä puhtaasti taloudellisten syiden takia, jotka eivät johdu mitenkään siitä lapsesta itsestään, joka koulua käy. Siinäpä selität sitten lapselle, että Suomessa kaikilla on samat mahdollisuudet edetä elämässä. Jos siis vain on rahaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Lukio on nyt jo niin tehokas karsija , että yleisenä lukukausimaksujen perusteluna käytetään sitä, että opiskelijathan pääosin ovat hyvin ansaitsevista kodeista. Muille voisi sitten olla stipendejä.

Miksi se lukio sitten karsii?
Koska köyhien lapset ovat tyhmiä ja laiskoja ?

Ei. Tunnen ainakin kaksi tapausta, joissa melkein kympin keskiarvolla huippulukioon mennyt on välillä keskeyttänyt.
Miksi ihmeessä?
Koska lapsilisä loppuu 17- vuotiaana , isän maksamat elatusmaksut / elatustuki 18- vuotiaana , mutta juuri tuossa vaiheessa koulumenot ovat suurimmillaan.
Puhumattakaan siitä, mitä abivuosi maksaa .

Äidin ei tarvitse kuin joutua vajaatyölliseksi tai sairastua vakavasti, kun kahden lapsen lukiotaival vaarantuu.
" Ilmainen " opetus korkeakoulussa stipendin avulla ei tätä kynnystä poista.

Tietysti tämä näkymä vaikuttaa myös motivaatioon.
Käsitys nopeasta ansioon pääsystä ratkaisijana elää tiukassa.
Kun samaan aikaan työn ohessa opiskelua tietoisesti vaikeutetaan opiskelun nopeuttamisen nimissä,
sääty- yhteiskunnan rakennusaineet ovatkin hyvin koossa.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Osuvasti kommentoitu.

Lapsillahan on jo pienestä pitäen unelmia tulevasta ammatista. Käsittääkseni nykyään on ihan yleistä, että jo kuudennella luokalla valitaan painotettavia aineita tulevan yläasteen ja sitä myöden tulevaisuuden osalta. Ei kaikkialla, mutta vähänkin isommissa kaupungeissa ainakin. Tämän lisäksi yläasteella sitä tehdään lisää ja siinä kahdeksannen luokan lopulla tai viimeistään yhdeksännen alussa pitäisi olla suurinpiirtein selvää, mihin toisen asteen kouluun aikoo hakea.

Lapset eivät ole tyhmiä. Nuoret eivät ole tyhmiä. Kyllä he jo viimeistään yläasteen alkaessa tiedostavat hyvin oman perheensä varallisuuden muihin perheisiin nähden. Kyllä he tiedostavat, mihin perheellä on varaa ja mihin ei ole. Tällä hetkellä se tarkoittaa vaikkapa matkustelua tai sen vähyyttä, älypuhelimen ikää tai merkkivaatteita, perheen autoa, hampurilaisella käymistä, harrastusmahdollisuuksia tai kotieläimen pitoa. Ihan perusjuttuja siis, joista lapsen ja nuoren ei tarvitse sinänsä kantaa huolta, mutta ne ottavat päähän kun jollakulla toisella on jotain mitä itsellä ei ole. Ja itse haluaisi jotakin samaa, tietenkin. Mutta perheellä ei ole varaa.

Lapsi ja nuori voi kuitenkin haaveilla paremmasta. Ihan realistisesti. Kun käy koulun hyvin, voi mennä vaikka lukioon ja sen jälkeen opiskella lääkäriksi tai näyttelijäksi tai opettajaksi tai biologiksi ja sitten ostella kaikkea kivaa, mistä nyt on jäänyt paitsi ja käydä vaikka ulkomailla. Periaatteessa tällä hetkellä kaikki voivat tehdä niin, jos mnestyy koulussa hyvin. Mutta mites kun se lapsi tai nuori tajuaa, että hetkinen, se kouluhan maksaa myös? Ei meidän perheellä ole koskaan varaa maksaa sitä. Mitäpä luulette tällaisen lapsen/nuoren koulumotivaatiolle tapahtuvan? Tai pahimmassa tapauksessa elämänhalulle ylipäätään, kun hän tajuaa, että se on ihan sama vaikka vetäisi koulun läpi 10 keskiarvolla, niin lääkäriksi en tule pääsemään. Siihen ei ole mahdollisuutta, koska on syntynyt siihen perheeseen johon nyt on syntynyt ja sen takia hänen mahdollisuutensa tässä elämässä ovat hyvin rajalliset?

En väheksy ammattikoulua. Itsenikin näin jälkeenpäin ajateltuna olisi varmasti kannattanut käydä ennemmin ammattikoulu kuin lukio. Eikä ammattikoulukaan ole ilmainen ja kyllä ammattikoulusta voi myös jatkaa opintojaan eteenpäin. Kuitenkin valtaosa korkeakouluopiskelijoista on käynyt nimenomaan lukion eikä ammattikoulua ja nimenomaan lukion kautta vaikkapa yliopistoihin haetaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset