Tapaus Aku Louhimies ja #metoo
Aku Louhimies on ollut alkuviikon lööpeissä. Eilen ihan A-studiossakin vieraana. Mitä ilmeisimmin ohjaaja on syyllistynyt asiattomuuksiin ohjatessaan. Tämä toki riippuu ihan siitä, keneltä kysyy ja kenen sanaan uskoo. #Metoo-hengessä pitäisi varmaan uskoa sokeasti kaikki, mistä miestä syytetään, mutta varsinkin eilisen A-studion jälkeen se on käytännössä mahdotonta.
On nimittäin perin vaikea uskoa kaikkea syyttelyä seksuaalissävytteisten tilanteiden aiheuttamasta mielipahasta tai jopa naisvihasta, kun syyttäjänä on Matleena Kuusniemi, joka on näyttänyt vapaaehtoisesti paljasta pintaa muidenkin ohjaajien tuotannoissa. Varsinkin kun Matleenan mukaan jo se ensimmäinen yhteinen elokuva eli Levottomat oli ihan hirveä kokemus kaikkineen. Se oli niin hirveä, että sen jälkeen hän teki vielä neljä muutakin elokuvaa Louhimiehen kanssa. Sekä yhden tv-sarjan. Jotka olivat toki kaikki ihan hirveitä kokemuksia nekin, mutta yhteistyö kelpasi kuitenkin. Aina uudestaan ja uudestaan, aina näihin päiviin saakka, vaikka Louhimies oli hänen mielestään epäasiaton ihan joka ikinen kerta.
On perin vaikea uskoa syyttelyä naisvihasta, kun Louhimiehen käyttämät metodit ovat olleet samoja myös miehille. Käsky-elokuvassa Pihla Viitala joutui rajun fyysisen rääkin kohteeksi ja mm. tekemään itse halkoja kuvauksissa ja nukkumaan teltassa ja kärsimään kylmyydestä. Samaa ovat joutuneet miehetkin kärsimään esim. Tuntemattoman sotilaan kuvauksissa, vieläpä monin verroin pahemmin. Eivätkä ole siitä valittaneet, oikeastaan ihan päinvastoin.
Nelivuotiasta lasta on itketetty kuvauksissa, koska lapsi on pitänyt saada itkemään elokuvan kohtausta varten. Väitetysti Louhimies olisi sanonut lapselle, että tämän vanhemmat ovat kuolleet saadakseen lapsen itkemään. Louhimies itse kiistää sen jyrkästi. Moinen käytös (jos niin on tapahtunut) olisi kyllä todella julmaa eikä sitä voi hyväksyä. Mutta kukaan ei kerro, että miten se lapsi sitten olisi pitänyt saada itkemään? Kaikki tuntuvat olevan sitä mieltä, että se oli kyllä ihan ok ja hyväksyttävää saada se lapsi itkemään, koska sitä elokuva vaati. Louhimies vain teki sen ilmeisesti väärin. Eli siis nelivuotiaan lapsen itketys on ok, mutta ei sillä tavalla kuin Louhimies sen teki? Ei kukaan ole tainnut kritisoida sitä, että oliko se nyt ylipäätään hyväksyttävää itkettää lasta ollenkaan?
Louhimies vaikuttaa olevan sika mieheksi, jos uskoo edes osan hänestä kerrotuista asioista. Mutta miksi se olisi uutinen vasta nyt? Jos todella Louhimies voi tehdä viitisentoista elokuvaa ja viitisen sarjaa parinkymmenen vuoden aikana, ennen kuin kukaan viitsii aukaista suunsa epäasiallisesta kohtelusta, niin onhan se nyt kumma. Varsinkin kun jotkut menevät uudestaankin hänen produktioihinsa, vaikka ne ovat kaikki kuulemma ihan hirveitä ja jopa hengenvaarallisia kokemuksia ja sanakin kuulemma noissa piireissä leviää tehokkaasti. Miksi ihmeessä ei ole aiemmin puututtu, miksi ihmeessä jotkut menevät aina vain uudestaan, miksi ihmeessä kukaan ei varoita muita ajoissa?
Uskallan väittää, että Louhimiehen elokuviin halutaan näyttelemään, koska hän kiistatta tekee menestyviä elokuvia. Se tarkoittaa mainetta, kunniaa ja rahaa myös näyttelijöille. Se kelpaa kyllä, vaikka miten tiedettäisiin hänen olevan "sika mieheksi". Ihan viis veisattu hänen käyttämistään metodeista, kunhan se vain tuo menestystä myös (nais)näyttelijälle. Mielestäni oleellinen kysymys tässä käynnissä olevassa jupakassa ei ole se, että kuinka epäasiallinen Louhimies on ollut tai oli Levottomien aikaan 20 vuotta sitten. Oleellinen kysymys on se, että miksi hänen käytöksensä on alkanut (nais)näyttelijöitä häiritä vasta nyt? Mitä nyt on tapahtunut?
Ruotsalainen kirjailija Lena Andersson kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa #metoo-kampanjan vaaroista. Siellä on kaksi erittäin hyvää kohtaa kaikille mietittäväksi:
” Olen aina hieman peloissani näistä massaliikkeistä. Niissä ihmiset lopettavat ajattelemisen ja toimivat yhdessä vain tunteeseensa vedoten.”
ja
” Andersson ei pidä siitä, että kaikki syytökset vihjailusta raiskaukseen menevät samaan koriin. Eikä siitä, miten vanhojen kaivelu johtaa helposti vääriin syytöksiin.
”Joku ehkä kymmenen vuotta myöhemmin tajuaa, että ahaa, minut raiskattiin. Jos sinut raiskattiin, etkä tajunnut sitä silloin tapahtumahetkellä, sinua ei raiskattu”, Andersson sanoo ykskantaan.”
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (80 kommenttia)
Louhimiehestä lienee tehty uhri, tarkoituksella. Hyvä kuitenkin, että asiasta keskustellaan. Asiasta pitäisi mielestäni keskustella jopa paljon laajemmin.
Kulttuuri muuttuu. Se mikä joskus ennen on ollut tavallista voi tänään olla kiellettyä, jopa laitonta.
Mutta jälkikäteinen tuomitseminen...
Tekee mieleni kysyä, että onko oikein tuomita ihminen rikoksesta jos hän ei kykene ymmärtämään tehneensä rikoksen. Jos hän on vaan toiminut "vanhan kulttuurin mukaan"?
Tämä viimeinen kysymyksesi on ihan sama juttu, kuin että onko urheilija tehnyt väärin, jos hän käytti vaikka 1970-luvulla jotain sellaista ainetta tai harjoitusmenetelmää, joka ei silloin ollut kiellettyä mutta nyt on? Tekeekö se hänestä huijarin?
Juuri näin!!
Tätäkin keskustelua muutenkin voitaisiin käyttää nimettösti.. Siis ohjaajan nimeä ei tarvitsisi sanoa suoraan!
Juuri näin. jos ei riko lakia, eikä hänelle sanota silloin paikan päällä että nyt tälläinen ei vetele, niin et voi syyttää joukolla häntä teosta vuosien päästä!! Varsinkaan kun näyttelijät ovat jääneet rooleihinsa, eikä lähtenyt veks, jolloin ohjaajan käyttäytyminen olisi vaikuttanut erittäin negatiivisesti näyttelijän uraan!
En ymmärrä miksi Yle rakastaa näitä juttuja? Onko vain siksi että sielä on sen verran naisia päättämässä jotka halauvat miehille pahaa vai mikä on?
Nimittäin tälle linjalle lähetään niin mitä tapahtuu kun miehet alkaisivat paljastamaan kaiken mitä naiset ovat tehneet? Nyt ei ole enää seksuaalisesta käytöksestä tai lain rikkomisesta kiinni!
Metoo on vanhojen naisten muistelot, kun he olivat kauniita ja haluttuja.
Roolia saamattomat ovat varmasti katkeria.
Matleena Kuusniemi lisäsi uhriutumisastettaan esiintymällä A-studiossa ruokkoamattomana, ikään kuin kaikki Kuusniemen kertoma olisi tapahtunut eilen, eikä parikymmentä vuotta sitten ja jälkiä tulisi säilyttää oikeuslääketieteellistä tutkimusta varten.
En voisi kuvitella kenenkään kansainvälisen naisnäyttelijän saapuvan valtakunnan prime-time aikaan lähettävään haastatteluohjelmaan vastaavassa kuosissa.
Respektiä ja myötätuntoa Aku Louhimiehelle.
Turhaan Aku pyyteli anteeksi vanhoja juttuja, joiden kaivelemisen perimmäinen tarkoitus lienee puhdas kiusanteko tulevia Jussi-palkinnon jakoja silmälläpitäen.
Haastatteluun olisi voinut kutsua Louhimiehen rinnalle nobody-ohjaajien sijaan vaikka Olli Saarelan ja Jussi Pölösen, Pekka Parikan tai Dome Karukosken.
Minusta kameroiden eteen tulo ei vaadi vaatteilla tai meikeillä keikarointia. Uutisankkurit ja muut toimittajat keikaroivat jo ihan tarpeeksi.
Eikä tuolla "ruokkoamattomuudella" ole mitään tekemistä itse asian kanssa.
Blogistin kirjoitus olisi ollut parempi, jos siinä oltaisiin käsitelty myös se eilen esiin tullut seikka, että ylilyönneistä on vaikea kieltäytyä sosiaalisen paineen takia ja samalla siis pysäyttää koko tuotanto joksikin aikaa.
Eli kysymys "Miksi he eivät vain sano EI?"
https://blogit.apu.fi/paivystavaanarkisti/
Viitaten se mihin Louhimies vetoaa, että hänelle olisi pitänyt tulla heti kertomaan. Kuusniemi väittää tulleensakin, muttei se ollut vaikuttanut mitään.
Ja vaikka näyttelijöillä olisi ollut itsekkäitä motiiveja ts. oma lehmä ojassa päästä kuuluisiin produktioihin, niin sekään ei oikeuta väitettyä käytöstä.
Että jos halutaan kääntää syytä myös näihin väitteiden esittäjiin, niin en tiedä mitä pitäviä perusteita siihen voisi olla.
Taitaa olla sana sanaa vastaan, joten se totuus voi olla vaikeasti löydettävissä (varsinkin aikojen päästä).
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Eiköhän Louhimiehellä ollut organisaatiossa esimies? Esimiehelle näistä asioista pitää kertoa. Tai sitten luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle.
Niin oli tämä näyttelijä tehnyt. Kuuroille korville tai välinpitämättömille.
Minulta sitten meni ohi tuo kertominen. Näyttelijä oli kanssanäyttelijälle sanonut asiasta ja nyt hän sanoi, että olisi pitänyt sanoa Louhimiehelle. Sellaisen kohdan näin. Mainitsiko näyttelijä nimeltä tämän esimiehen kenelle hän oli kertonut? Esimies on kuitenkin vastuussa toiminnasta. En tiedä, onko ohjaaja näyttelijöiden esimies, ts. onko hänellä oikeus ottaa ja erottaa näyttelijä.
#12
Jos Sini joku tulee sinulle sanomaan, että "miksi kiusasit minua 20 vuotta sitten, sanoin siitä kyllä sinullekin mutta et silti lopettanut", niin sekö on automaattiseti juuri niin kuin hän sanoo? Vaikka et itse muistaisi koko tapausta, niin silti, sinä olet syyllinen 20 vuotta sitten tapahtuneisiin asioihin, koska joku toinen niin sanoo?
Tai jos hän sanoo kertoneensa siitä sinun esimiehellesi, mutta esimies ei ole kertonut sinulle, niin pitääkö sinun 20 vuotta myöhemmin olla julkisesti hirsipuussa ja pahoillasi tapahtuneesta? Tapahtuneesta, jonka yksi ihminen väittää tapahtuneen 20 vuotta sitten?
Louhimieshän oli pahoillaan. Mikä on sinun ongelmasi tässä?
Suomi joutuu aivovientiin jos hyysäämme jotain aikansa elänyttä turkkalaista perintöä.
Ja kyllä on aivan tavallista että vanhoja asioita kaivellaan. Se voi hyvässä tapauksessa puhdistaa ilmaa. Jonkinlainen tulppa on nyt irti ja koska se ennen on ollut kiinni asioita ryöpsähtää pitkältä ajalta. Sitten eteenpäin.
Puhut sosiaalisesta paineesta! Se vaikuttaa todellan paljon ihmiseen ja hänen käyttäytymiseen.Psykologit ovat tutkineet tätä paljon. Myös kansanedustajien on vaikea tehdä itsenäisiä päätöksiä vaikka näkisivät että nyt mennään metsään kunnolla - Kansanedustajat tekevät niin kuin muut ryhmän jäsenet. Vaatii kanttia tehdä oikein mikäli kaikki muut ryhmänjäsenet tekevät väärin! Ihmiset käyttäytyvät pohjimmiltaan kuten sopulilauma.
#14
Olet Nita kyllä täysin oikeassa. Mutta: ei se omaa vastuuta poista. Se että kansanedustajat painavat nappia juuri kuten pari ylintä puoluepamppua päättää, ei poista sitä tosiasiaa että he sitä nappia ihan itse painavat. Samoin vaikkapa rikoksissa, porukalla tehty rikos on yhtä kaikki rikos.
Tässä Louhimiehen tapauksessa "pääsyyttäjällä" on kaiken lisäksi ollut kaikki mahdollisuudet lopettaa yhteistyö heti Levottomien jälkeen. Silti hän on mennyt takaisin. Yhä uudestaan ja uudestaan, omasta vapaasta tahdostaan. Ei siinä ryhmäpainetta voi enää syyttää.
Nita, totta kai se vaatii kanttia toimia suoraselkäisesti!! Ja totta kai on helpompaa toimia niin kuin kanalauma eli mennä massan mukana. Mutta tämä ei poista sitä, vaan pikemminkin vahvistaa - että sellainen on halveksuttavaa.
#8
Minua ihan oikeasti risoo, että nykyään syytetään ensin kaikesta kaikkia muita ja sitten vasta mietitään niitä omia tekemisiään. Vaikka menetelmän pitäisi olla se, että ensin ostetaan kaupasta peili, mietitään sen kanssa tapahtunutta ja sitten vasta syytetään muita.
Kuten nyt vaikkapa sosiaalinen paine. Kyllä, sitä on ihan oikeasti olemassa. Mutta sosiaalinen paineko pisti Matleena Kuusniemen tekemään Louhimiehen kanssa elokuvia toisensa jälkeen, vaikka se eka eli Levottomat oli kuulemma ihan kamala ja nöyryyttävä kokemus? Samoin heidän toinen yhteinen elokuvansa eli Paha maa oli kuulemma yhtä kamala kokemus. Sosiaalinen paineko pisti Matleenan tekemään vielä Riisutun miehen? Valkoisen kaupungin? Vuosaaren? Tai siinä välissä Irtiottoja-sarjan? Kaikki yhdessä Louhimiehen kanssa, joka kuulemma vihaa naisia ja muutenkin on ihan hirveä tyyppi?
Tässä ei siis ole tuotannon pysäyttämisestä kyse. Se on Matleenan ja Akun produktioissa pysäytetty ihan lopullisestikin useita kertoja (koska se on tullut valmiiksi) ja joka kerta Matleena on vapaaehtoisesti palannut takaisin tekemään uuden produktion. Miksi? Se on se oleellinen kysymys.
Muutenhan koko jutussa on sana vasten sana. Ihmiset sitten uskovat, mihin ja keneen uskovat eikä siinä mitään. Minä ihmettelen motiiveja tämän kaiken takana. Siellä on niitä näyttelijöitä, jotka ovat laittaneet kerrasta poikki Louhimiehen kanssa ja sitten on niitä, jotka ovat tehneet useita produktioita. Ja kaikki syyttävät tapahtumista, joista on vähintään 5 vuotta aikaa, jopa 20 vuotta aikaa.
Että kiusatun ostaa kaupasta peili ja tutkia itseään ennenkuin toteaa kiusaajalle epäasiallisesta kohtelusta?
Se että Kuusniemellä olisi ollut itsekkäitä motiiveja jatkaa Louhimiehen tuotannoissa, ei poista esiin tulleita ongelmia ja on turha yrittää kääntää asiaa näyttämään toisenlaiselta, varsinkaan kun blogisti tai kukaan muukaan ulkopuolinen on vain tulkintansa varassa.
Ja enempää rautalankaa ei tarvinne vääntää.
Veteen piirretty viiva(ko?) jonka seuraus voi olla tämäkin.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005610731.html
RUOTSIN teatterikentän uudistajana pidetty Tukholman kaupunginteatterin entinen johtaja Benny Fredriksson on kuollut viime lauantaina 58-vuotiaana. Teatterin tiedotteessa kerrotaan, että Fredriksson teki itsemurhan kolme kuukautta sen jälkeen, kun 40 teatterin työntekijää oli syyttänyt häntä autoritäärisestä johtamisesta.
Tämä kulttuuripomo sai kritiikkiä ja myös kiitosta ollessaan töissä aikoinaan. Teki itsemurhan eläkeläisenä.
Tuo Ruotsin juttujen käyttäminen äärioikeistopropagandaan ei vaan toimi maassa missä niin monet oikeasti seuraavat ja tuntevat sen maan asioita.
Äärioikeistolainen suomalainen media (mm. Iltasanomat, Helsingin Sanomat) väittää, että ko. teatterinjohtajan eläke alkoi #metoo -hengessä tehtyjen erottamisvaatimusten seurauksena.
Jos et ole vielä aloittanut, niin ehkä kannattaisi aloittaa kanteluiden tekeminen moisesta valeuutisoinnista.
Toinen vaihtoehto olisi toki pohtia sitä mahdollisuutta, että kampanjan lieveilmiönä on somelynkkausta, joka joidenkin kohdalla johtaa traagiseen lopputulokseen.
Ok. Olin hieman väärässä aikamäärityksien kanssa vaikka et sinäkään tainnut sanasta sanaan siteerata noita lehtiä. Ja toistan. Henkilö oli kiistanalainen. Sai myös paljon kehuja.
Esim tämä Matleena toivoo että Aku Louhimies muuttaa työtapojaan. EI siis toivo mitään lynkkausta tai erottamista.
Saatta olla,että Fredriksson on saanut etukäteistiedon Tukholman tilaaman selvityksen tuloksista.Se sisältää mm 145 työntekijän kuulemisen.Sitä on tänään raotettu hieman työntekijöille.
"Mitä ilmeisimmin ohjaaja on syyllistynyt epäasiattomuuksiin ohjatessaan."
No eikös se ole hyvä, että ei aivan koko ajan ole asiaton ohjatessaan?
Kahdeksan naista kertoo yhtä vastaan.
Eli ei oikein voi sanoa, että yksi sana yhtä sanaa vasten
Minusta naisten kertomukset ovat uskottavat, ja todennäköisesti Louhimies on käyttäytyyt sikamaisesti.
Tuskinpa tässä nyt mikään ihme salaliitto on naisnäyttelijöillä.
Erittäin hyvä, että asiat tulevat julki.
Kyseessä ei ole mitkään sivuosanäyttelijät, vaan eturivin naisnäyttelijät, joiden elanto ei ole enää vaarassa ulotulon myötä. Joku aloittelava ja vähemmän näkyvä ei uskalla tulla julki, koska huoli työstä on niin suuri.
Aina kun kusipäät ja ääliöt jäävät touhuistaan kiinni, on asiat paremmalla malllilla.
Mitä väliä jos se käyttäytyy sikamaisesti..
1) se ei ole rikos
2)sitä ei pitäisi julkisesti käsitellä
3) naiset ovat silti olleet mukana useammassakin ohjaajan elokuvassa..
Jokeri) ruetaanko jokaisesta työpaikassa olevasta neg. Asiasta vääntämään julkisuudessa?
Ei mitään, kaikki on hyvin, mitään pahaa ei ole taphatunut.
Turhaa taas vaan naiset itkee, mitäs läksivät mukaan.
Pikkujuttu juu.
Onnea ja menestystä.
Nuo syytökset kuulostavat kyllä aivan turkkalaisen ohjaajakoulukunnan metodien tuomitsemiselta.
Jos jättää porukan riutumaan yöksi kylmään metsään, jotta se aamulla olisi kuvauksia varten riutuneen näköinen, niin sellainen kuulostaa kyllä tarkoituksenmukaiselta ja loogiselta. Koska tuo perustuu vapaaehtoiseen näyttelijäroolin vastaanottamiseen tietoisena siitä mitä rooli pitää sisällään, niin mielestäni kiukuttelu pitäisi tehdä vain ohjaajalle itselleen, jos on sitä mieltä, että moinen olisi ollut tarpeetonta.
Esimerkiksi Turkan filmaamassa Seitsemässä Veljeksessä (joka kyllä oli täysin floppi) annettiin jahtivoudin määräämä selkäsauna pojille oikeasti kepillä paljaalle takapuolelle juuri niin kovaa kuin se kirjassa kuvailtiin. Kukaan heistä ei tullut julkisuuteen valittamaan asiasta.
Tällaisi metodeita ei ole, sanoi Suomen teatteriopiston rehtori, kyse on kiusaamisesta.
Mutta mitäs siitä, sellaista se elämä on.
Turkan metodeita Aku käyttää, siinä sitä on metodia kerrakseen. :)
Ajojahdit ovat vaarallisia, sillä ne helposti riistäytyvät käsistä ja voi tapahtua vielä paljon nykyistä pahempaa. Laumana kostetaan yhdelle henkilölle julkisuuden kautta. Ruotsissa (mies) ja Yhdysvalloissa (nainen) on jo tehty itsemuhan näiden kampanjoiden johdosta. On mennyt överiksi. Tavallaan on median vika, joka jauhaa tätä samaa kuukaudesta toiseen. Hesari etunenässä. Samalla HS piilottelee hallituksen tekemisiä, eli ei käsittele niitä kunnolla. Läpinäkyvää toimintaa.
Työpaikkakiusaamisen lasketut, tilastoidut kustannukset vuosittain ovat Suomessa 41 miljardia euroa.
Louhimiehen ohjaamien produktioiden todelliset kustannukset eivät ole näissä laskuissa mukana. Ei keneltäkään pidä vaatia itseä loukkaavia, kaikki rajat rikkovia työskentelytapoja elokuvien teossa. Eihän niitä vaadita useimmilla muillakaan aloilla.
Jos produktioissa halutaan olla mukana, jotta pysyisi näyttelijänä joka saa rooleja, se asettaa ohjaajat ja tuottajat etulyöntiasemaan, jota nämä voivat käyttää kiristämiseen, "jos et tee tuota, niin poistan sinut" tai "jos kieltäydyt, produktio täytyy perua ja koko tuotantoryhmä kärsii".
Tällaisten produktioiden, joissa esimiesasemaa ja ohjaajan käskyjä käytetään kiristämiseen, tuotantotuoet pitäisi perua takautuvasti.
Jo vuonna 2011 Aku Louhimiehen kyseenalaisesta toiminnasta oli tehty lista, joka ei kuitenkaan kiinnostanut mediaa. Vasta #metoo-kampanja sai median jutun äärelle.
Näyttelijä Outi Mäenpää ottaa esille Seiska-lehdessä Aku Louhimiehen ohjaamistavan ja esittää vastakkaisena esimerkkinä ruotsalaisen ohjaaja-näyttelijän Pernilla Augustin, jonka elokuvat Sovinto ja Vakava leikki ovat esimerkkejä täysin toisenlaisesta ohjaamisesta, jossa saavutetaan halutut tulokset rikkomatta näyttelijän psyykeä.
Suomessa on tyylinä nostaa kulttuuripiireistä ja varsinkin ohjaajista aina joku jakkaralle, ja sitä sitten palvotaan yhdessä.
Nauretaan ja ihannoidaan sitä, että Akupa laittaakin näyttelijät koville, eihän voi oikeasti näytellä kuolevaa, jollei ole kokenut kuolemaa?
Minusta on hyvä asia, että asioita pöyhitään, eikä se kiiltokuvapoika olekaan välttämättä ihan niin puhtoinen ja ihana, kuin naistelnehdet antavat ymmärtää.
Ilmeisesti suomalaiset ohjaajat ovat oppineet tyylinsä Turkalta.Turkka sai paljon pahaa aikaan teatterimaailmassa - luultavasti luonnehäiriöinen tyyppi. Kiusaaminen pitää tuomita voimallisesti mutta median ei kuitenkaan pidä jauhata näistä viikkotolkulla, varsinkin jos "syytteessä" on vain yksi ihminen kerralla.
Wikipedia: "Poliittisilta katsomuksiltaan Turkka oli vasemmistolainen. Hän kuului lyhyen aikaa SKDL:ään ja pyrki puolueen listoilta eduskuntaan vuonna 1972".
Tuon em. taustan omaavana ei pitäisi olla kiusaaja tai luonnehäiriöinen.
#24
Lainaus: "Jos produktioissa halutaan olla mukana, jotta pysyisi näyttelijänä joka saa rooleja, se asettaa ohjaajat ja tuottajat etulyöntiasemaan, jota nämä voivat käyttää kiristämiseen, "jos et tee tuota, niin poistan sinut" tai "jos kieltäydyt, produktio täytyy perua ja koko tuotantoryhmä kärsii"."
Kyllä tämä toimii ihan koko työelämässä. Ei näyttelijät tai kulttuuuripiirit ole mitenkään poikkeus. Esimies voi yrittää kiristää samalla tavalla alalla kuin alalla uhkaamalla potkuilla, määräaikaisuuden jatkumisella tai uhrautumaan muiden puolesta esim. ylitöihin tai tekemään töitä epäinhimillisissä oloissa vaikkapa kustannuksiin tai työehtosopimuksiin tai muihin sopimuksiin vedoten. Alalla kuin alalla. Kysymys on siitä, että kuka moiseen suostuu? Kenenkään ei pitäisi suostua ja turha kenenkään on siitä 20 vuotta myöhemmin itkeä, varsinkaan jos ihan itse aina uudestaan palaa samaan työpaikkaan. Jossa ne olot ovat hirveät.
On niitäkin jotka jättivät alan turkkalaisen kulttuurin takia. Ei sekään mitään muuta.
Varmasti on. On myös niitä, jotka kehuvat Turkkaa lähes estoitta. Kumpikaan ei varsinaisesti todista mitään Turkan hyvyydestä tai pahuudesta.
Mutta sinä esitit alan jättämistä ratkaisuna että ei tulisi huonosti kohdelluksi. Pidit sitä parempana kuin että jälkeenpäin kritisoi.
#39:
"Kyllä tämä toimii ihan koko työelämässä".
Sitäpaitsi se toimii molempiin suuntiin. Hyvillä näyttelijöillä ja hyvillä työntekijöillä on varaa valita työnantajansa ja ne produktiot joihin menevät. Sellainen ohjaaja ole hyvä tai työnantaja joka ei ole siitä kärkipäästä, joutuu tyytymään niihin tekijöihin joita ohjattavakseen tai firmaansa saa.
Toisaalta hyvässä työpaikassa ja hyvän ohjaajan ohjauksessa ollaan valmiit kestämään vaikeuksiakin koska niissä niistä saatava kokemus ja meriitit painavat vaakakupissa.
Erittäin hyvä artikkeli! Jaoin sen Facebookissa, koska sielläkin nyt jaetaan ahkerasti näitä Aku Louhimieheen liittyviä syyttäviä artikkeleita. En missään tapauksessa kannata minkäänlaista alistamista, kohdistu se sitten naiseen, lapseen tai mieheen. Kenenkään ei pitäisi millään tavalla alistaa ketään toista. Mutta, ikävä kyllä, tätä tapahtuu. Se, mikä minua ihmetyttää, kuten Antti Rautiokin kirjoittaa, on näyttelijöiden yhä uudelleen suostuminen saman ohjaajan "kidutuksiin". Syytöksillä vedotaan nyt siihen, ettei Aku Louhimies käytä mitään "metodia" saadakseen näyttelijästä irti kaiken mahdollisen tarvittavan. Näyttelijät vetoavat turvallisuuden tunteen tärkeyteen työtä tehdessään jne. Ohjaajan pitäisi pystyä luomaan tämä turvallisuuden tunne ja oltava kuuliainen näyttelijän psyykelle. Totta! Mutta; miten ihmeessä tähän Aku Louhimiehen "sikamaisuuden" huomaamiseen on mennyt näin kauan aikaa? Miten ihmeessä näyttelijä yhä uudestaan ja uudestaan "alistaa" itsensä juuri tämän ohjaajan "julmille metodeille"? Kysyn tätä naisena, mutta myöskin neutraalisti. Eiköhän tässäkin asiassa, kuten kaikissa muissakin, ole myös toinen puoli. Kolikossa on AINA kaksi puolta!
Moderni suomalainen elokuva ei ole katsomisen arvoista.
Olen ylpeä siitä, että en ole katsonut Louhimien elokuvia (en edes sitä tuntematonta), vaikka Louhimiehen tapaus lienee vain jäävuoren huippu.
Suosittelisin Louhimiehelle ammatin vaihtoa!
Ruotsissa jokaisessa uudessa elokuvassa tulee olla vähintäin kaksi (2) naista mukana ja sellainen kohtaus, jossa nämä keskustelevat jostain muusta kuin miehistä. Nimeltään tämä on jokin S-laki. Radiossa tuo oli, en ole päässyt tarkistamaan.
Ruotsalaiset tekevät, tästä huolimatta, suomalaisia parempia elokuvia, erityisesti dekkareita. Tv-sarja "Torpedot" on täysin ylivoimainen.
Kateelliset, menestymättömät naiset ovat jo esittäneet vaatimuksia Louhimiehen elokuvien saamien tukien palauttamisesta. Miksi nämä naisohjaajat eivät tee elokuvia, joita joku viitsisi katsoa? Nimittäin eivät heidän elokuvansa sen suositumpia olisi, vaikka Louhimies ei ohjaisi lainkaan. Tätä nuo naiset ilmeisesti haluavat tällä kampanjallaan.
Ai mitä tätä haluavat? Et yleensä ilmaise itseäsi noin epämääräisesti.
Haluavat Louhimiehen pois ohjaamasta.
#34
Louhimiestä kovisteltiin syksyllä Ylen aamutelkkarissa siitä, että miksi Tuntemattomassa sotilaassa on niin vähän naisnäyttelijöitä, varsinkin rintamalla pyssyt kädessä? Toimittajan oli vaikea hyväksyä sitä, että naisia nyt vain oli aika vähän rintamalla Suomen sodissa ja että kyseessä oli vanhan tositapahtumiin kiinteästi perustuvan kirjan/tarinan uudelleenfilmatisointi. Ei uusi puhdas fiktio. Nyt häntä sitten syytetään Ylellä naisten kaltoinkohtelusta aiemmissa elokuvissaan sekä naisvihasta. Vaikka Louhimiehen metodit näyttelijöiden "karaisemiseen" ovat juttujen mukaan ihan yhtä kovat sekä naisille että miehille.
No, Tuntematon sotilas paukautti sitten miljoonan katsojan rajan rikki. Ensimmäisenä suomalaisena elokuvana, jonka katsojaluvut eivät perustu pelkkään arviointiin vaan ihan oikeaan tilastoon. Elokuvalla, jossa ei juuri ollut naisia. Ohjaajalla, joka kuulemma vihaa naisia. Elokuva olisi kerännyt Jussi-gaalassa kovan määrän pystejä, nyt saattaa olla vähän hiljaisempaa. Ihan sattumaltako tämä kohu ajoitettiin tasa-arvoviikolle? Vieläpä Minna Canthin päivälle, joka myös tasa-arvon päivänä tunnetaan?
Kyseisen haastattelun nähneenä uskon, että Louhimiehellä meni ohjaajan valta päähän. Hän käyttäytyi ohjatessaan sadistisesti näyttelijöitä, erityisesti naisia, kohtaan. Näyttelijät ovat joutuneet sietämään tätä saadakseen jatkossakin töitä. Nyt kun asia on tullut julkiseksi, he voisivat harkita kanteen nostamista työpaikkakiusaamisesta, elleivät tapaukset ole vanhentuneet.
Tällaista ei pitäisi sallia millään työpaikalla.
"Kateelliset, menestymättömät naiset ovat jo esittäneet vaatimuksia Louhimiehen elokuvien saamien tukien palauttamisesta. Miksi nämä naisohjaajat eivät tee elokuvia, joita joku viitsisi katsoa? Nimittäin eivät heidän elokuvansa sen suositumpia olisi, vaikka Louhimies ei ohjaisi lainkaan. Tätä nuo naiset ilmeisesti haluavat tällä kampanjallaan."
Jaksoin katsoa kaksi suomalaista tv - elokuvaa (Neitoperho ja Hyvä poika) loppuun saakka. En tiennyt etukäteen, että olivat naisten ohjaamia. Käsikirjoituksen kirjoittajaa en tiedä vieläkään
Olisikin mielenkiintoista nähdä tutkittua tietoa, minkälainen kokoonpano meillä sanelee elokuvan käsikirjoituksen ja kenen ohjaama sen tulee olla, että elokuva rahoitetaan. Tuleeko rahoitusta ainoastaan sota - ja muille sankaritarinoille, mudassa rämpimiselle ja eukonkannolle? Muissa Pohjoismaissa pääroolien jakautumienkin on mielenkiintoisempaa kuin meillä.
Kun minä katson elokuvia, niin ei kyllä useinkaan ole mitään hajua, kuka on sen ohjaaja. Vielä vähemmän käsikirjoittajasta. Etukäteen saatan ottaa selvää pääosan näyttelijästä/näyttelijöistä, mutta en sitäkään joka kerran. Lähinnä otan selvää siitä, mistä elokuva kertoo. Jotenkin koomista olisi valita elokuvia sen takia, että ohjaako sen nainen vai mies tai muuta täysin epäoleellista itse elokuvan kannalta.
En tiedä, keitä kaikkia tuottajia Suomessa on, mutta Markus Selin taitaa olla ainakin yksi heistä. En usko, että häntäkään kiinnostaa mikään muu kuin se, että onko hänellä mahdollisuus tehdä rahaa sillä elokuvalla. Suomessa tietyntyyppiset elokuvat keräävät isoja katsojamääriä, siksi niitä tuotetaan mieluummin kuin jonkun toisen tyyppisiä. Onko se väärin? Ei se ole. Kun joku rahoittaa omistaan tai firmansa rahoista, hän rahoittaa juuri sitä mitä haluaa. Yhteiskunnan tuet sitten erikseen, mutta vaikka joku elokuva saisi tukea miten paljon, niin se ei takaa kiinnostavuutta ollenkaan. Ja mielestäni kiinnostavuuden (siis yleisön) takia niitä elokuvia tehdään, ei niitä muuten ole mitään järkeä tehdä.
Pihlannon #37 kanssa samaa mieltä.
Minua askarruttaa edelleen se, että kuinka näin voidaan oikeusvaltiossa toimia eli tuomita ihminen ennen kuin asiaa on tutkittu.
Tavallisellakin työpaikalla, jos asiat menevät pahasti solmuun, teetetään ulkopuolisella ja puolueettomalla asiantuntijaryhmällä tutkimus ja sen jälkeen ryhdytään toimenpiteisiin.
Elokuva-alalla pyörivät suuret rahat. Eikö siellä toimi mitään kontrollia mitä noilla rahoilla tehdään? Riittääkö vain se, että syntyy hyvä elokuva hinalla ja keinoilla millä tahansa? Eikö ketään ole kiinnostanut? Varmasti tietoa on ollut liikkeellä. Vastuullisuudesta kyllä puhutaan kaikkialla muualla, mutta ei näköjään elokuva-alalla. Eikö suuria rahoja pyörittävällä alalla ole mitään tahoa, minne tämän kaltaisista selkeistä ylilyönneistä voi työntekijä kannella?
Pidän tällaista menettelyä, että media toimii tuomioistuimena, sopimattomana ennen kuin puolueettomat asiantuntijat ovat tutkineet mistä on kysymys. Sen jälkeen asia voidaan avata, jos aihetta on.
Koko #metoo'ittaminen on tällä kohtaa eräänlaista nuoruuden krapulaa. Ja niin jäi timanttisormus koruliikkeen hyllylle odottamaan toisia morsiamia...
Voisivatkohan nuo "kärsineet" naiset antaa anteeksi Louhimiehelle? Jeesuskin rukoili Häntä ristille puuhaavien "ohjaajien" puolesta! Tämä "Me Too" alkaa mennä rumaksi. Vaihtakaapas hyvät, mukavat, järkevät, rakastavat, normaalit naiset kohtauskulmaa. Jotenkin minusta tuntuu - nivusissa ensimmäiseksi - että massahysteria pyörittää teitä! Edit; rakastan teitä ihanaisia naisia!
#39
Näyttelijöille jokainen työ on oman työsopimuksen alainen.
He työskentelevät freelance-pohjalta. Siksi heitä on helpompi kiristää kuin työelämässä yleensä. Jos yksi produktio, jota varten on joutunut tyhjentämään kalenterinsa pitkälle tulevaisuuteen, peruuntuu omalla kohdalla, ei ole töitä eikä palkkaa. Elokuva-alan työt buukataan kuukausia ja vuosia etukäteen.
Muussa työelämässä on turvatumpaa.
Louhimiehen suhtautuminen naisiin on nostettu julkisuuteen. Siitä on kysymys.
Sen verran jatkan, että määräaikaisia työsopimuksia on ihan joka alalla. Sitten työntekijöitä voidaan kiristää sillä, että työsopimus ei jatku, jos sitä ja jos tätä. Yllättävän moni suostuu ja yllättävän moni tajuaa vasta jälkeenpäin, että loppunut olisi joka tapauksessa, suostui älyttömyyksiin tai ei.
En muuten usko, että yksikään näyttelijä ei halutessaan saisi sovittua palkkaansa, jos on kirjoittanut työsopimuksen ja jos ohjaaja tai kuka muu tahansa produktiossa sitten määräisi hänet tekemänä jotain, jota ei työsopimuksessa ole määritelty eikä hän moiseen suostuisi vaan saisi potkut. Työsopimus on työsopimus freelancerillakin.
No onhan se selvää että yhteen henkilöön nyt kohdistuu kritiikki vaikka kysymyksessä on ollut systeemi jossa tätä yhtä ihmistä on palkittu pohjimmiltaan juuri siitä käytöksestä josta hän nyt joutuu tilille. Louhimiehen kaverit ovat kyllä nähneet mitä on tapahtunut mutta ovat taputelleet selkään.
#55
"Louhimiehen suhtautuminen naisiin on nostettu julkisuuteen. Siitä on kysymys."
Nostan erikseen tämän.
Louhimiehen jokaisessa elokuvassa on vähintään yksi alaston nainen, yleensä useampia. Myös Tuntemattomassa sotilaassa. Louhimiehen jokaisessa elokuvassa on synkkää tunnelmaa, väkivaltaa, suoranaista sadismia. Ohjaajan metodit ovat rankkoja, jopa kyseenalaisia. Kuvauksissa on vaaratilanteita. Naisnäyttelijät itse väittävät, että kaikki kyllä tietävät tämän kaiken ylläolevan. Siitä huolimatta Louhimiehellä ei ole ollut mitään vaikeuksia löytää naisia elokuviinsa. Jotkut jopa menevät uudestaan hänen projekteihinsa.
Louhimiehen vika?
Ajatusleikkinä, minä tietäisin jonkun työnantajan kusettavan työntekijöitään ihan koko ajan. Ei maksa palkkaa ja vielä kyykyttää kaupan päälle eikä välitä työturvallisuudesta pätkääkään. Minä tiedän tämän ja silti menen hänelle töihin. Palkkapäivänä kuukauden kyykyttämisen jälkeen ranne murtuneena sitten huomaan, että piru vie, en ole saanut palkkaa senttiäkään. Lähden kävelemään työpaikasta. Vähän ajan päästä palaan sinne omasta tahdostani uudestaan, sama toistuu. Ja kolmannen kerran jne. Sitten päätän haukkua pomoni julkisesti moisesta käytöksestä 20 vuoden jälkeen ja kaikki hurraavat?
Ajatusleikkinä ottaisit kuule mukaan ne jotka ovat nähneet työpaikan meiningin vaikka se ei ole heihin kohdistunut. Heillä ei ole ollut suoraa uhkaa ja siksi he olisivat voineet pysäyttää tämän pomon.
#63
Sinä et nyt Sini ilmeisesti suostu ollenkaan ymmärtämään tai hyväksymään sitä, mitä tarkoitan? No olkoon sitten niin. Ei maksa vaivaa jatkaa sinun kanssasi tästä asiasta, sillä keskustelu toimii vain, jos molemmat haluavat keskustella.
#59
Elokuvia tehdessä aikataulut sanelevat, että kalenterin joutuu tyhjentämään pitkäksi aikaa eteenpäin. Ei produktiosta kannata kävellä pois, vaikka kohtelu olisi tavallista rankempaa. Sillä välin tarjolla olleet muut työt ovat ehtineet mennä ohi suun.
Suomi on niin kovin pieni elokuvamaa. Maineen saavuttanut ohjaaja saa varmimmin tuotantotuet, mutta laivaa ei ole helppoa keikuttaa, koska näyttelijä voi menettää vastenmieliset työt, jotka on työtilaisuuksien vähäisyyden vuoksi otettava vastaan.
Työ, jota tehdään omalla persoonalla ja omilla tunteilla, on erityisen altis johtamis- ja ohjaamiskäytännön virheille.
Kun "normaalit" käytännöt tai virheet ovat kestämättömiä, joku alkaa lopulta keikuttaa laivaa. Se on vain looginen seuraus työntekijöiden kohtelusta. Lopulta sietoraja ylittyy.
#64
Viestin ensimmäinen kappale, kirjoitan vastaukseksi saman kuin jo aiemmin ja mikä sinulta on ilmeisesti mennyt ohi:
"En muuten usko, että yksikään näyttelijä ei halutessaan saisi sovittua palkkaansa, jos on kirjoittanut työsopimuksen ja jos ohjaaja tai kuka muu tahansa produktiossa sitten määräisi hänet tekemänä jotain, jota ei työsopimuksessa ole määritelty eikä hän moiseen suostuisi vaan saisi potkut. Työsopimus on työsopimus freelancerillakin."
Lopusta viestistäsi samaa mieltä. Siitä huolimatta ketään ei pakoteta näyttelemään yhtään missään tässä maassa. Jokainen näyttelijä on vapaa päättämään itse. Se ei tarkoita, etteikö epäasiallisuutta joutuisi joskus valitettasti kohtaamaan (kuten missä tahansa muussakin ammatissa vaikka ei kirjaimellisesti ihan samanlaista), mutta mitä sen jälkeen tekee, niin oma valinta se taas on. Silloin voi koittaa selvittää asian ja muuttaa käytäntöjä, lähteä menemään tai jatkaa loppuun asti kuten ennenkin. Määräaikaisen työsuhteen päätyttyä minä en ainakaan menisi takaisin epäasialliseen työpaikkaan, mutta jotkut tekevät sitäkin. Ihan vapaaehtoisesti.
#68
"En muuten usko, että yksikään näyttelijä ei halutessaan saisi sovittua palkkaansa, jos on kirjoittanut työsopimuksen ja jos ohjaaja tai kuka muu tahansa produktiossa sitten määräisi hänet tekemänä jotain, jota ei työsopimuksessa ole määritelty eikä hän moiseen suostuisi vaan saisi potkut. Työsopimus on työsopimus freelancerillakin."
Epäilet että tämä kohta olisi mennyt minulta ohi. Ei ole. Sen sijaan tämä toteamuksesi ei kohtaa täysin asiaa, josta keskustellaan.
Työtavoissa on huomautettavaa, jos moni työntekijä reagoi kielteisesti työtapoihin. Siitä huolimatta työ, johon on työsopimuksella sitoutunut ja koko persoonallaan valmistautunut opintojen kautta, on houkuttelevaa. Ei yhdenkään ohjaajan koko työ ole kritiikin kohteena, mutta ne kohdat, jotka ovat, ovat sitä aivan varmasti. Työtehtävissä tapaa kollegoita, on mukana toiminnassa, on tekemässä työtä, jota rakastaa. Jos jokin asia hiertää tosi pahasti, on tervettä nostaa se keskusteluun. Tänään ei ole niinkuin eilen, eilisen työtavat eivät ole tänään aina mahdollisia ilman että joutuu tarkistamaan työtapojaan. Nykypomo ei ole kuten pomot keskimäärin joskus 1900-luvulla. (Tosin monet 1950-luvun tehtaanjohtajat olivat varsin rakastettavia.)
#70
Se liittyy sillä tavalla, että sinä väitit viestissä #55 seuraavaa:
"Näyttelijöille jokainen työ on oman työsopimuksen alainen. He työskentelevät freelance-pohjalta. Siksi heitä on helpompi kiristää kuin työelämässä yleensä. Jos yksi produktio, jota varten on joutunut tyhjentämään kalenterinsa pitkälle tulevaisuuteen, peruuntuu omalla kohdalla, ei ole töitä eikä palkkaa."
Tuo ei pidä paikkaansa. Töitä ei sitten ole sen produktion osalta, mutta palkka kyllä tulee. Toki sillä normaalilla olettamuksella, että näyttelijä on tehnyt työsopimuksen. Jos ei ole tehnyt, niin kenen vika se nyt sitten on? Ei kait elokuvia tai tv-sarjoja ilman työsopimuksia tehdä Suomessa?
#72
"Tuo ei pidä paikkaansa. Töitä ei sitten ole sen produktion osalta, mutta palkka kyllä tulee. Toki sillä normaalilla olettamuksella, että näyttelijä on tehnyt työsopimuksen."
Sen verran herkistä asioista on kysymys, ettei luultavasti kukaan halua vaarantaa mitään. Tämä pitänee paikkansa olipa miten tyytymätön tahansa produktioon, jossa on mukana, ja jos lähtee ikävästä duunista, niin onko enää kysyntää töihin? Siinä ei paina kyseisen työtehtävän palkkio, vaan pelko. Se on kokemuksena hyvin hallitseva, jos sitä joutuu kokemaan työssään. Pelko on tunne, joka ohjaa kiistatilanteissa enemmän kuin se miten asiat "oikeasti ovat", lainatakseni kommenttiasi jäljempänä. Kyse ei ole tässä nimenomaisessa tapauksessa myöskään siitä, että uskottaisiin sokeasti kaikki mistä henkilöä "syytetään", vaan yleisestä työsuojelullisesta ongelmasta. Kukin uskoo mitä haluaa, mutta on selvää, että kyse on myös työsuojeluproblematiikasta. Elokuva-alalla on oltava turvallista työskennellä niin ettei joudu pelkäämään.
Näyttelijöiltä usein kuulee kuinka täytyy samaistua rooliin ja kuinka ohjaaja joutuu välillä provosoimaan näyttelijää, että jokin kohtaus tyydyttää elokuvan ohjaajaa. Saada maximaalinen suoritus esille periaatteella.
En tunne tapauksien taustoja, mutta ajattelisin niin että ohjaaja on tarkoituksella toiminut noin ja Nais näyttelijät eivät ole tykänneet niistä.
Kannattaisiko siirtyä lasten elokuvien pariin?.
Louhimiehen tapauksessakin olisi ollut varmaan oikea tapa ottaa loparit, ettei olisi tullut esineellistettyä. Elämä on valintoja.
Kunhan ei tähän valintaan päädy:
#metoo on mennyt moraaliltaan täysin noitavainojen ja lynkkauspartioiden tasolle. Mustamaalauksen uhreilla ei ole mitään keinoja puolustautua vaan kuka tahansa syyttäjä on aina oikeassa. Sikailuja on varmasti tapahtunut, mutta tämä ei enää voi olla oikein.
Meillä on toimiva oikeusjärjestelmä, joka ratkoo laittomuudet. Ilman todisteita juttujen levittäminen voi muuten olla kunnianloukkaus.
Minä näen tämän isossa kuvassa yhteiskunnan nykymenon suurena ilmentymänä:
Kokemus mistä tahansa asiasta on merkityksellisempi kuin se, miten asiat oikeasti ovat. Tämä pätee nykyään vähän asiaan kuin asiaan. Ja niinhän nyt ei missään oikeus- tai sivistysvaltiossa voi olla. Mikään yhteiskunta ei voi toimia tuollaisen lähtökohdan kautta. Milloin tämä järjettömyys loppuu, onkin hyvä kysymys.
Toimituksen poiminnat
Pitkäveto päälle loppujen Sinisten kansanedustajien loikkauksista
Uuden Suomen uutiset
- Liverpoolissa hurja ilta: Seitsemän maalia 23:48 24.04
- Leijonien ”NHL-kriisi” helpottaa – Mikael Granlund tulee MM-kisoihin 23:12 24.04
- Lasse Kukkosen maali ei riittänyt hurjassa draamassa – Tappara voitti taas 21:31 24.04
- Tämä soppa ei lopu syömällä: Sote pakottaa sittenkin yhtiöittämään, EVA väittää 20:15 24.04
- Edusti Sunny Car Centerissä kaupunkia – oikeudesta tuli 350 000 euron maksu 19:38 24.04
- Näkökulma: Jari Lindströmille voi nyt käydä köpelösti 17:52 24.04
Kommentoi 80 kommenttia