Antti Rautio Tavallisuus riittää onnellisuuteen.

Työnantajat valittavat työvoimapulasta, vaikka ovat sen itse luoneet

Jälleen on eri mediat nostaneet uutisoinnissaan esille termin työvoimapula. Näiden uutisten näkökulma asiaan on aina se, että jo se on kumma, kun ihmisiä ei kiinnosta työnteko. Minä kysyisin ennemmin, että mitä ihmeteltävää siinä on?

 

Maailma toimii markkinatalouden ehdoilla. Työelämä toimii markkinatalouden ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että firmat haluavat työntekijöitä mahdollisimman halvalla tekemään töitä mahdollisimman tehokkaasti. Firmat haluavat myös pitää muut kulut, kuten raaka-aine-, materiaali- ja kuljetuskulut mahdollisimman alhaalla. Tämän kokonaisuuden tiedostavat kaikki työelämän osapuolet. Tämän takia sellutehdas siirtyy Uruguayhin tai villasukkatehdas Romaniaan. Firmat laskevat kylmästi, mitkä ovat kulut, mitä jää viivan alle ja toimivat pelkästään sen mukaan. Tähän soppaan lisätään myös verosuunnittelu, koska se kannattaa. Veroja ei välttämättä makseta sinne maahan juuri ollenkaan, missä työ tai bisnes fyysisesti tapahtuu. Firmat ovat myös täysin valmiita ottamaan valtioilta kaiken rahan vastaan, mitä saavat. Joskus jopa kiristävät valtiota, että ”jos ette tue meitä, niin lähdemme muualle” ja lähtevät silti, vaikka tuettiin.

 

Tätä ylläolevaa kokonaisuutta poliitikot ehkä hieman varovaisesti ja populistisesti joskus kritisoivat. Heristävät sormea, puolueesta riippumatta. Kuitenkaan hekään eivät mitään asialle tee, sillä niin se maailma nyt vain makaa. Useat poliitikot näkevät myös asian sellaisena, johon ei ole edes syytä puuttua. Koska markkinatalous.

 

Mutta entäpä, kun työntekijä alkaa tehdä tätä samaa? Kun Pertti Perusinsinöörin työllistänyt firma on ensin ottanut Suomen valtiolta irti kaiken, mikä on laillisesti mahdollista ja sitten siirtää koko tuotannon Intiaan, niin mitä Pertin pitäisi tehdä? Etsiä uusi firma ja mennä töihin? Mutta mitäpä jos Pertti alkaakin toimia samoin kuin hänet irtisanonut firma. Hän ottaa valtiolta kaikki tuet irti, mitä vain saa. Hän laskee työnteon ja vapaa-ajan kannattavuuden välisen suhteen ja toimii sen mukaan. Hän laskee, missä tilanteissa on taloudellisesti järkevää ottaa töitä vastaan ja missä ei. Tämä kokonaisuus kattaa lastenhoidon, työmatkan pituuden, työmatkakulut ja työmatkavähennykset, palkan, työajat, työehdot, veroprosentin suuruuden, jne. Koko paketin siis, kuten hänet irtisanonut firmakin on tehnyt omat laskelmansa.

 

Miten yhteiskunta suhtautuu Perttiin? Häntä syyllistetään. Eihän nyt noin saa tehdä, työ on otettava aina vastaan. Yhteiskunnan tuilla kikkailu on moraalitonta. Yksilön verosuunnittelu on moraalitonta. Pitäisi ajatella yhteiskuntaa ja sen muita toimijoita. Kuka maksaa tiestön ylläpidon, peruskoulutuksen, sosiaali- ja terveyspalvelut, poliisien palkat ja maahanmuuton kustannukset, jos Pertti heittäytyy yhteiskunnan elätiksi eikä enää maksa veroja? Kukaan ei muista sitä, että Pertti olisi kyllä maksanut veroja, mutta kun se työpaikka lähti alta. Koska firma ei nähnyt kannattavaksi jäädä Suomeen. Koska firma ei halunnut maksaa. Se ei ole Pertin vika millään tavalla.

 

On myös suorastaan irvokasta, kun isojen firmojen johtohenkilöstö tai EK:n Jyri Häkämies syyllistävät työttömiä siitä, että työnteko ei kannata. Tai että pätevää työvoimaa on vaikea löytää. Työtön kyllä tulee töihin, jos hän näkee sen järkeväksi eli kannattavaksi. (Kannattavuus kuten myös järkevyys voi muuten tarkoittaa muutakin kuin rahaa.) Työvoiman pätevyyteen työtön ei itse voi vaikuttaa juuri ollenkaan. Jos koulutuksia ei ole, niin niitä ei ole. Työttöminä on myös todella päteviä työntekijöitä, mutta jos palkka on 9 €/tunti epäsäännöllisestä vuorotyöstä, niin sekään ei ole työttömän vika, jos se ei houkuttele. Mitäpä jos maksaisitte siitä työstä 15 €/tunti? Tai tekisitte työnteosta muilta ehdoin nykyistä inhimillisempää? Jos työvälineet olisivat kunnollisia suorittavan työn tekemiseen tai jos niitä työvälineitä ylipäätään olisi? Varmasti alkaisi päteviäkin työntekijöitä löytymään. Mutta ei, työntekijän pitäisi tulla töihin hinnalla ja ehdoilla millä hyvänsä, koska...? Niin miksi pitäisi?

 

Tietenkin pitää erotella kaikesta työnteosta kaksi erilaista tarkoitusta: toinen ja yleisempi on se, että firman tarkoitus on tehdä rahaa omistajilleen. Nämä firmat eivät välitä mistään muusta, jos toisessa vaakakupissa on enemmän rahaa itselle. Miksi siis työntekijän pitäisi välittää mistään muusta kuin miten saa enemmän rahaa itselleen? Toinen tarkoitus taas joillakin (vähemmistössä olevilla) firmoilla on välttämättömien yhteiskunnallisten toimien suorittaminen ja ylläpitäminen. Kuten vaikkapa poliisit tai palomiehet tai julkisen puolen lähihoitajat. Heidän ei ole tarkoitus tehdä rahaa yhteiskunnalle, mutta heidänkin on tarkoitus tehdä työnsä mahdollisimman vähillä kuluilla. Säästää siis kaikesta mahdollisesta. Jos vaikkapa lähihoitajan työn tarkoitus on hoitaa 25 mummoa kiireessä juosten kahdeksassa tunnissa, niin miksi hän tekisi tai edes yrittäisi yhtään enempää? Miksi hän ei säästäisi omasta työpanoksestaankin, jos se on hänen kannaltaan järkevää?

 

Työnantajat ovat omilla toimillaan luoneet raamit työnteolle. He ovat luoneet nykyisen työelämän ehdot. He ovat toimineet aina niin, mikä heille on parasta eli taloudellisinta. He käytännössä ovat luoneet raamit markkinataloudelle. Nyt kun työntekijät ovat alkaneet toimia samoin, niin mitä työnantajat tekevät? He valittavat mediassa isoon ääneen, että ei niin voi toimia. Siis ei voi toimia samoin, kuin he itse ovat toimineet koko ajan. Ristiriitaista? Itsekästä? Vai pelkästään puhdasta ajattelemattomuutta?

 

--------

Olen huomannut, että täällä blogipalvelussa usein luullaan kirjoittajien kirjoittavan omasta tilanteestaan. Että jotenkin muuten ei maailmaa osattaisi nähdä, kuin oman navan kautta. Tiedoksi siis, että minä olen ihan vakituisessa työsuhteessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

24Suosittele

24 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (76 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Millaiset olosuhteet meidän pitäisi luoda jotta yritysten kannattaisi toimia Suomessa ja työntekijöiden tehdä työtä?

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Tämä on erittäin hyvä kysymys, johon tuskin kellään on selkeää vastausta. Eikä ole olemassa mitää viisasten kiveä, joka ratkaisee kaiken. Asiassa on nimittäin monia osatekijöitä, mitkä pitäisi ottaa huomioon. Asumisen kalleus on yksi asia, mikä pitäisi ratkaista, sillä jos ihmisen normaali asuminen vuokrineen, sähköineen ja vesineen maksaa vaikkapa 800 € euroa kuussa ja valtio joissakin tapauksissa maksaa tämän kokonaan vs. pelkästään asumiskulujen kattamiseksi pitäisi tehdä 100 tuntia töitä kuussa, niin ei se houkuttele. Sen sijaan jos asuminen maksaisi 200 €/kk, niin työntekokin alkaisi kiinnostaa ihan toisella tavalla kun palkasta jäisi käteen paljon enemmän. Olisi siis kannattavaa mennä töihin. Sama asia auton kanssa. Jos töihin meno tarkoittaa auton ostoa ja sen kuluista huolehtimista ja 100 km työmatkaa vs. ei autoa eikä kuluja siitä, ei töitä ja valtio maksaa peruselämisen, niin missä houkuttelevuus?

Asumis- ja työssäkäyntikulujen lisäksi minä lähtisin purkamaan vyyhtiä siitä, että jokainen ihminen saisi perustaa toiminimen eli oman yrityksen niin, että se tulkittaisiin mahdollisten tukien suhteen ansioina samoin kuin normaali ansiotyökin. Se kiistatta loisi lisää töitä ja ennen kaikkea työmahdollisuuksia, kun ihminen voisi luoda itselleen työtä. Ilman pelkoa jälkiseuraamuksista normaaliin ansiotyöhön nähden, kuten vaikkapa karenssia työttömyystukeen.

Tällöin ihminen voisi myös itse laskuttaa omasta työstään ja ottaa vastaan pätkätöitä paljon helpommin kuin nykyään. Toiminimi auttaisi myös siinä, että ihminen voisi tehdä töitä niillä ehdoilla, kuin itse haluaa. Työehtosopimusta ei tarvitsisi noudattaa, koska molemmat osapuolet ovat yrityksiä. Tällöin kumpikaan osapuoli ei myöskään voisi "kiristää" toista, kun asiat sovitaan osapuolten kesken eikä kolmannen osapuolen (ay-liitot) välityksellä eikä kukaan lisäosapuoli vetäisi välistä (vuokratyöfirmat). Nythän vaikkapa parin päivän tuuraus missä tahansa työssä on järjettömän hankalaa kaikille osapuolille. Ajatellaanpa, että työpaikka tarvitsee työntekijän ja minä töitä. Sovimme, että saan 150 €/päivä, niin se ei käy jos olen työntekijä. Vaikka siis asia kävisi minulle ja työnantajalle. Se ei käy ay-liitolle ja työnantaja ei uskalla ottaa sitä riskiä, että alankin hankalaksi jälkikäteen. Sen sijaan jos minulla olisi toiminimi, niin asia olisi ok ja nopea sopia vaikka tunnin varoitusajalla, mikä ei onnistu työttömän työntekijän palkkauksen kohdalla.

Mitä tulee isoihin yrityksiin, niin kyllä niiden on kannattavaa olla Suomessa tälläkin hetkellä. Sielläkin on varmasti parannettavaa, mutta ei vaikkapa monikansallisten yritysten ongelma ole kannattamattomuus. Vaan ahneus. Onko sille mitään tehtävissä, niin tuskinpa on, kun ihmisistä on kyse.

Käyttäjän PetriPeltonen1 kuva
Petri Peltonen

" Ajatellaanpa, että työpaikka tarvitsee työntekijän ja minä töitä. Sovimme, että saan 150 €/päivä, niin se ei käy jos olen työntekijä."

Miksei käy? Toki työnantaja voi sopia työntekijän kanssa, että toinen tekee jonkin homman kiinteään päivähintaan, kunhan se ei polje hintoja eikä vie työtä työnantajan muilta työntekijöiltä.

Tuossakin esimerkissä 150 €/pv tuntipalkaksi 7 h 45 min työpäivällä tulee 19,36 €/h, mikä vastaa n. 3150 euron kuukausipalkkaa. Kyllä se useimpien työehtosopimusten palkkahaarukkaan mahtuu.

Ja jos työnantajalla jo on työntekijöitä, niin ei tuosta kovin ylettömästi synny lisäbyrokratiaa siihen verrattuna, että tuo hinta maksettaisiin yritykselle... jotakin dokumentaatiota asiasta on joka tapauksessa tehtävä, maksettiin kummalla tavalla tahansa.

Toki palkkiona maksamisesta syntyy niitä sivukuluvelvoitteita (eläkemaksut, työttömyysvakuutusmaksut, sotumaksut), mutta niinpä yrittäjänä työn tekijä joutuisi joka tapauksessa laskemaan työn hintaan oman YEL-vakuutuksensa kulut ja vielä laittamaan koko potin päälle alv:n. Työnantajana maksettu palkkio sivukuluineen saattaa joskus olla jopa alempi kuin yrittäjän laskuttama hinta alv-kustannuksineen olisi.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio Vastaus kommenttiin #75

#75

Tosiaan, miksei kävisi. Siis jos tuntipalkaksi muodostuu vähintään tes. Hyvä huomio. Rupesin miettimään tarkemmin ja taisin olla väärässä tuossa.

Mutta ongelmia kyllä tulee työttömälle siinä, että jos hän ottaa tuollaisen yhden päivän pestin vastaan ja hakee soviteltua ansiosidonnaista, niin tukien maksuun tulee helposti kuukauden-parin viive.

Minä en ole vielä saanut selville, miksei näitä voisi korjata takautuvasti, kuten vaikka verotuksen suhteen toimitaan? Jos ihminen on ollut työtön helmikuussa mutta tehnyt siellä yhden tai pari päivää töitä, niin miksi hänen pitää odottaa huhtikuulle, että helmikuun tuki voidaan maksaa? Miksei sitä tukea makseta kokonaan normaalissa ajassa ja korjata sitten seuraavaa tukea (maaliskuu tai huhtikuu) alaspäin sen verran, kuin olisi pitänyt vähentää helmikuun tuesta?

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Ylläoleviin ongelmiin tietenkin joku ehdottaa ratkaisuksi, että lopetetaan tuet. Kyllä se ihminen sitten töihin menee.

Olen itse sitä mieltä, että ihminen on myös osin vastuussa itsestään ja omasta toimeentulostaan. Mutta jotenkin tympii se, että yleensä ratkaisu kaikkeen on keppi. Ei koskaan porkkana. Ja mitä tehdään niille, joille ei ole töitä tai jotka eivät pysty syystä tai toisesta töihin menemään? Mitä tehdään niille, joilla ei ole koulutusta eikä yhteiskunta sitä koulutusta nykyään tunnu edes tarjoavan? Jos ihminen haluaa kouluttautua uudelleen mutta yhteiskunta ei sitä hänelle tarjoa tai hän haluaa mennä töihin mutta niitä ei ole, niin ei se hänen vikansa ole eikä häntä voi siitä rangaista.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Erityisesti tuon toiminimen rinnastaminen yksinomaan palkkatyöhön tukien kohdalla voisi olla hyväkin idea.

Kämppien kohdalla on vaikea sanoa mitä oikeastaan pitäisi tehdä. Asumisen hintaa nostavia tekijöitä on monta. Markkinahinnoittelulle sinänsä ei oikein ole mitään reilua vaihtoehtoa. Kysynnän buustaaminen korvamerkityin tuin ja toisaalta tarjonnan pitäminen niukkana laiskalla kaavoittamisella on paha yhdistelmä. Lisäksi tietysti verot (puolet asunnon kustannuksista) ja tiukentuneet rakentamista koskevat säännökset ovat kuviossa tärkeässä osassa.

Helsinkiin saa rakennettua 50 neliöisen kaksion ehkä 100.000-150.000€:lla. 200€:lla kuussa ei ehkä maksa edes sen elinkaaren ylläpitokustannuksia. Vanhat halvalla rakennetut neukkukuutiot tuottavat kyllä omistajilleen melkoiset voitot niukan tarjonnan aikana.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio Vastaus kommenttiin #14

Rakennuskustannuksista voisi säästää rakennussäädöksiä muuttamalla.

Elinkaaresta: asun itse kerrostalossa vuokralla. Tämä talo on rakennettu 1973. Tämän talon rakennuskustannukset on aivan varmasti maksettu jo kahteen-kolmeen kertaan vuokrien muodossa, toki omistajakin on vaihtunut muutamaan kertaan. Nämä nykyiset vuokrat voisi varmaan puolittaa ja silti nykyinen omistaja ei tappiota tekisi. Toki Helsingissä tästäkin asunnosta saisi maksaa tuplavuokran nykyiseen verrattuna, että kaikki on siinä mielessä suhteellista.

Asumisen suhteen en ole koskaan ymmärtänyt, miksi kunnat ja kaupungit eivät itse ala aktiivisemmin vuokraisänniksi? Kun jokaisella kunnalla ja kaupungilla on kiistatta paljon työttömiä, jotka saavat asumistukea valtiolta, niin miksi niiden tukien annetaan valua VVO:lle, Satolle, M2-kodeille, yksityisille vuokranantajille, jne? Kun ne voisi ottaa omiinkin taskuihin. Miksi näiden annetaan nostaa vuokria koko ajan ylemmäs? Tähän olisi kyllä kunnilla ja kaupungeilla keinot puuttua sekä samalla tehdä rahaa itselleen, mutta jostakin syystä ei kiinnosta. Monessa paikassa ei tarvitsisi edes rakentaa uusia kerrostaloja, vaan voisivat ostaa jo olemassaolevia rakennuksia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #18

Helsingin kaupungin asunnot on Suomen suurin vuokranantaja ainakin Wikipedian mukaan.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

kommentti#1

aloitetaan siitä että pudotetaan sähkön ja bensiinien veroja kunnolla.. nimittäin tämä vaikuttaa kaikkeen. yrittäjiin ja työntekijöihin alasta riippumatta! Ja vaikuttaa myös työttömiin ja yrittäjiin vapaa ajalla!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tykkäisin kyllä itse, vaikka sähkön hinta meillä on eurooppalaisittain hyvin edullinen - toistaiseksi. Bensakaan ei niin hirveästi koske. Ehkä auton huollon kalleus sattuu.

Mutta liikenteen ja energian hinnoilla on kyllä iso vaikutus taloudelliseen toimeliaisuuteen.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen Vastaus kommenttiin #26

bensan hinta ihan tajuton.. miettii vaikka muuttofirmoja,takseja.. ihan mitä vain.. diesel oli ennen halvempi vaihtoehto mutta senkin hintaa pitivät nostaa..

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio Vastaus kommenttiin #31

Nykyään Venäjällä autolla käydessä pitää olla nastarenkaista varoittava tarra takaikkunassa, jos nastarenkaat ovat autossa alla. Sen perusteella on hyvä katsoa kaupunkikuvaa vaikka täällä Imatralla, että moniko käy rajan tuolla puolen tankkaamassa. Ja niitä on paljon. Siinä ei ole mitään vikaa eikä moralisoitavaa, kun se kerran on laillista. Mutta sitä ihmettelen, että eikö nekin rahat kannattaisi valtion ottaa omaan taskuun halventamalla hintoja Suomessa? Ilmeisesti ei kannata. Kuten ei alkoholiverorahojakaan, vaan ne kannattaa antaa ennemmin Viroon tai Latviaan.

Kaiken lisäksi se Venäjän puolelta ostettu bensa ei todellakaan ole mitään etanolilla jatkettua "ympäristöystävällistä" bensaa vaan aitoa tavaraa. Ja Virosta Suomeen tuodut kaljat on tehty täällä Suomessa ja viety sitten rekoilla Viroon, jotta suomalainen voi sen sieltä käydä halvalla hakemassa takaisin Suomeen omalla autollaan. Joku voisi luulla, että tämä kokonaisuus on suoraan jo kuopatusta Pahkasika-lehdestä, mutta totta tämä on ja näin tämän näköjään halutaan myös menevän.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Kerrankin selvää "pässinlihaa" työnantajan/duunarin ajatusmaailmasta. Noinhan se pääsääntöisesti menee. Selkeää ja suoraviivaista.
Sitten ovat soppaa hämmentämässä poliitikot omana ihmisryhmänään. He ovat ilmaisutapansa sisäistäneet mahdollisimman vaikeaselkoisiksi lupauksiksi. Jotka tositoimissa haihtuvat kuin vesi hanhen selästä.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Poliitikkojen osalta ihmettelen sitä, että tätä nykyistä tilannetta ei kritisoida paljon kovemmin. Tietysti pelkkä kritisointi on turhaa, jos ei ole esittää mitään ratkaisua ongelmaan. Mutta ei tästä kukaan oikein halua niitä kuuluisia irtopisteitäkään ottaa, vaikka kaikki niitä lähestulkoon hopealautasella eteen tarjoilevat.

Poliitikkojen osalta pitää myös sanoa, että kaikki kyllä ymmärtävät markkinatalouden merkityksen ja ylivallan nykyaikana. Mutta sitten he kuitenkin tekevät päätöksiä vastoin tätä kaikkea. He säätävät yritystukia, jotka vääristävät kilpailua. He säätävät erilaisia tukia ihmisille, jotka vääristävät kilpailua. Tosiasiassa nämä kaikki tuet valuvat työnantajien pussiin, mutta luulen että tätä asiaa poliitikot eivät tajua. Tai jos tajuavat, niin eivät myönnä.

Yritystuki on suora tuki yritykselle. Siis suoraa rahansiirtoa valtiolta yrityksen taskuun. Tuet ihmisille ovat myös tukea yritykselle, sillä jos ihminen saa rahaa valtiolta työnteon lisäksi, ei yrityksen tarvitse maksaa ihmiselle niin paljoa kuin muuten pitäisi.

En minä yritysten tukemista kokonaan tyrmää, en todellakaan. Varsinkin pk-yritysten alkuun auttamisessa pitäisi tehdä paljon nykyistä enemmänkin, mutta en minä ymmärrä, miksi esim. monikansallisille yrityksille pitäisi maksaa senttiäkään mitään tukea. Tai hyväksyä heidän verosuunnittelunsa.

Enkä tyrmää valtion antamia tukia ihmisille. Ihan päinvastoin, ongelmissa olevia pitää auttaa. Ei jokainen ole oman onnensa seppä, vaikka mitenpäin asiaa pyörittelisi. Mutta jos valtio maksaa ihmisille siitä, että he ovat kotona, niin ei valtio voi samaan aikaan kritisoida ihmisiä siitä, että ovat kotona eivätkä töissä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Oletko sitä mieltä että jos rahavirrat yrityksiltä valtiolle ja päin vastoin lopetettaisiin, valtio jäisi voitolle?

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio Vastaus kommenttiin #5

Olen. Rahavirtoihin en tokikaan lue verotusta, mikä on välttämätöntä valtion toiminnalle.

Ihan esimerkkinä, jos tukivirtoja leikattaisiin tai verot pitäisi Mehiläisenkin maksaa Suomeen, niin ei yksityinen terveydenhuolto mihinkään katoaisi. Mehiläinen sopeutuisi tilanteeseen ja jos se nyt jostain kumman syystä lähtisi pois Suomesta, niin joku tulisi väistämättä tilalle tai joku jo täällä oleva laajentaisi toimintaansa.

On tiettyjä "pakollisia" toimintoja, joihin löytyy aina joku firma sen työn tekemään. Terveyspalvelut, siivous, ravintolat, kuljetus, ruokakaupat, jne. Joku ne tekee aina, vaikka veroetuja tai tukia ei annettaisikaan. Sitten kärjistetysti jotain muoviämpäreitä tai pehmoleluja tai Niken t-paitoja ei tehdä Suomessa tälläkään hetkellä eikä tulla tekemään tulevaisuudessakaan, sillä Kiina ja Bangladesh tekee ne aina halvemmalla. Emmekä me sille asialle tällä hetkellä voi yhtään mitään.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #15

No onhan se verotus nyt aika olennainen seikka yrityksen yhteiskuntavastuussa. Mehiläinen muuten julkaisee internetsivuillaan avoimesti verojen määrän ja osuuden tuloista. Kolmannes uppoaa veroihin. Se on alvittomalla alalla summa joka niihin pitääkin mennä. Alvillisella alalla puolet kassaan tulevasta rahasta menee veroihin jotakin reittiä pitkin ja haittaverojen alaisella alalla enemmänkin.

Mehiläinen myös tuottaa terveyspalveluita edullisemmin kuin Helsingin kaupunki - jonka toiminta on tuloveron osalta verovapaata.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio Vastaus kommenttiin #19

Mehiläinen oli vaan esimerkki. Ei minulla eriyisesti heitä vastaan mitään ole, itsekin heidän palveluitaan olen käyttänyt.

Se ei muuten ole mikään meriitti, että pystyy tekemään jotain halvemmalla kuin Helsingin kaupunki. :) Tai mikään kaupunki. On suorastaan käsittämätöntä, mihin yhteiskunnalliset toimijat saavat rahat hassattua niinkin tehokkaasti kuin nykyään saavat. Muiden rahoilla on tietysti helppo touhuta, mutta esim. terveydenhuollossa älytön kiire työntekijöillä ja säästövaatimukset kaikesta mahdollisesta yhdistettynä kuitenkin järjettömiin kuluihin on yhtälö, joka on vähintäänkin "mielenkiintoinen".

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #23

Useimmat terveysalan yritykset ovat kyllä onnistuneet siistimään verokikkailujaan melkoisesti kymmenen vuoden takaa, erityisesti korkokikkailujen osalta. Lääkäreille osinkoina maksettavat palkat ovat tietysti vieläkin iso avoinna oleva kysymys.

Itsekin hämmästelen kuntien kykyä hassata terveydenhuollon resurssit. Toki kun kuuntelee vaimon juttuja, ei varmaan pitäisi ihmetellä. Sairauspoissaolojen kanssa ei säästellä ja kahvilla saattaa hurahtaa kolmatta tuntia työpäivästä. Ilmeisesti ketään ei kiinnosta mitä siellä touhutaan. Julkisen sektorin hoitsu on keskimäärin liki kuukauden saikulla vuodessa. Se on kyllä sellainen saavutus että huhhuijaa!

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio Vastaus kommenttiin #25

Jos ihmisiltä puuttuu tulosvastuu, niin mitä voi odottaa?

Mutta jos ihmisillä ei myöskään ole minkäänlaista tulospalkkiota, niin mitä voi odottaa?

Olen itse monessa paikassa törmännyt siihen, että tekemällä työt hyvin työntekijä ei saa mitään muuta kuin lisää töitä. Samalla palkalla. Tekemällä työt huonosti saa toki yleensä potkut edelleen, mutta tekemällä työt "sinne päin" on työntekijän kannalta paras ratkaisu. Asiakkaan kannalta se ei ole, mutta onko tämä tilanne työntekijän vai työpaikan vika? Vai jonkun muun?

Työntekijä on töissä ja saa siitä palkan, Mutta se on lähes se ja sama, miten hän sen työn tekee, kunhan tekee, palkka tulee silti eikä ekstraa makseta. Eikä työntekijän panos oikeastaan koskaan takaa sitä, etteikö häntä irtisanota tehokkuuden maksimoimiseksi tai koko firmaa myydä Brasiliaan.

Sitten hänen pitäisi löytää jostain motivaatio tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, vaikka siitä ei hänelle ole mitään hyötyä?

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #19

Yksityisten lääkäriasemien kulurakenne on aivan toisenlainen kuin julkisella puolella. En väitä etteikö joiltain osin huomattavasti kustannustehokkaampi rakenteiltaan ja käytänteiltään, mutta iso kuluerä on palkkaus. Yksityisillä lääkäriasemilla lääkärit eivät ole palkkasuhteessa ja aikanaan kun työskentelin itse ammatinharjoittajana Diacorissa lääkärin "vuokra" oli n. 25% kun se terapeuteilla oli 38% tuloista. Bisnestähän siellä ollaan tekemässä. Kun automaattinen sote kiinnitys tulee, niin voitot saadaan maksimoitua. Jotenkin hellyyttävää, että jotkut arvelevat että kaikki tapahtuu vain inhimillisistä ja eettisistä syistä palvelujen tason nostamiseksi asiakaslähtöisesti.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Työnantajat ovat omilla toimillaan luoneet raamit työnteolle. He ovat luoneet nykyisen työelämän ehdot. He ovat toimineet aina niin, mikä heille on parasta eli taloudellisinta. He käytännössä ovat luoneet raamit markkinataloudelle. Nyt kun työntekijät ovat alkaneet toimia samoin, niin mitä työnantajat tekevät? He valittavat mediassa isoon ääneen, että ei niin voi toimia. Siis ei voi toimia samoin, kuin he itse ovat toimineet koko ajan. Ristiriitaista? Itsekästä? Vai pelkästään puhdasta ajattelemattomuutta?"

On selvää että viidakossa toimitaan viidakon lakien mukaan ja myös globaalissa maailmantaloudessa tehdään aivan samoin.

Sekä työnantajat että työn tekijät tekevät omat ratkaisunsa itsekkäästi, toteuttaen ratkaisuillaan mahdollisimman tehokkaasti omia tavoitteitaan.

On utopiaa kuvitella että työnantaja tai työntekijä tekisivät ratkaisunsa yhteisen hyvän takia, unohtaen omat etunsa.

-----------------------------

Tässä tilanteessa pitää valtioiden toimia, tai EU:n, tai sen joka on toimijaksi määrätty. Suomen valtion tulee järjestää asiat tässä viidakossa silä tavalla että työnantajan kannattaa työllistää Suomessa mieluimmin kuin Intiassa ja Uruguyssa ja suomalaisen työntekijän kannattaa tehdä työtä ennemmin kuin elää avustusten varassa.

Näin yksinkertaista se on.

Jos tilanne ei ole sellainen kuin pitää, kuten se tällä hetkellä on, syytä ei pidä etsiä työntekijästä eikä työnantajasta, jotka luonnollisesti ajavat vain omaa etuaan, vaan syy pitää etsiä siitä viidakosta jossa he elävät.

Lainsäätäjän tulee järjestää asiat viidakossa niin että työnantajan kannattaa työllistää ja työntekijän kannattaa tehdä työtä.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Juuri näin. Jostain syystä olen julkisessa keskustelussa huomannut, että työnantajien kohdalla tätä vallitsevaa olotilaa pidetään itsestäänselvyytenä. Että niinhän sen pitääkin toimia, koittakaa nyt ymmärtää. Työntekijöiden kohdalla taas sama asia onkin itsekkyyttä. Eikä ymmärrystä heru ollenkaan. Vaikka asia on täysin sama.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

#4 Arto
-lainsäätäjän tulee järjestää viidakossa........-

Olisko sinulla keinoa, ehdotusta tai mielipidettä miten?
Minulla olisi ainakin yx.
Pitäisi lopettaa asumisella keinottelu. Se tuntuu olevan sellainen syöpäsolu, joka runtelee niin työnteettäjiä kuin työnhakijoitakin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Kaikenlaista keinottelua, korruptiota ja hyvävelikerhoja vastaan pitää tietenkin taistella kaikkia käytettävissä oleviä keinoja käyttämällä, siitäkin huolimatta että tiedossa on ettei näitä asioita saada koskaan pois juurrutettua.

Nuo pahat asiat ovat kuin kateus ja viha, ne ovat osa ihmisyyttä ja pahoja tunteita. Ei niitä pois saada, mutta silti pitää tapella kovasti niitä vastaan.

Korruptiota, kenottelua ja hyvävelikerhoja pahempi asia on kuitenkin poliittinen populismi. Populismi vie huomion yhteiskunnassa vääriin asioihin, ajatukset ohjautuvat sekä politikkojen että äänestäjien osalta pois tärkeistä asioista.

Populismi ja sen täyttämättä jääneet lupaukset heikentävät lisäksi suuressa määrin ihmisten uskoa poliittiseen järjestlmäämme, joka valittavissa olevista vaihtoehdoista paras järjestelmä.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Suoraa puhetta Antilta, olipa mukava lukea. Työministeriainesta, ei muuta kuin rautalangasta vääntämään kaikille osapuolille, vaikka eihän se helppoa ole, kun asioita ryhdytään viemään yhdessä eteenpäin ja nyt, kun kolmikannassa niitä ei edes onnistuta neuvottelemaan. Hallituksessa ja työnantajapuolella haluttaisiin, että asioista sovittaisiin puhtaasti työpaikoilla, mutta siinäkin on aina omat ongelmansa, vaikka yhteinen neuvotteluyhteys olisikin olemassa työntekijäjärjestöjen kanssa.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Ay-liitot ovat kiistatta olleet aikanaan tärkeitä. Suorastaan välttämättömiä. Nykyaikana taas niistä on mielestäni enemmän harmia kuin hyötyä. Jos ennen ay-liitot olivat työntekijöiden puolella, niin nykyään ne ovat työnantajia vastaan. Äkkiseltään voisi luulla, että se on sama asia, mutta se on täysin eri asia. Jos minä itse haluaisin tehdä jonkun työn hinnalla x, niin miksi sen pitäisi kuulua millekään liitolle yhtään mitään? Jos se on siis oma vapaa tahtoni ja jos työnantajakin pitää sovitusta kiinni?

Minun utopiassani työpaikoilla olisi kyllä työntekijäjärjestö. Mutta jokaisella työpaikalla aina omansa ja he neuvottelisivat oman työpaikkansa ehdot. Ei valtakunnallisia työehtoja. Siinä ei nimittäin ole oikeasti yhtään mitään järkeä, että palkka ja työehdot ovat samat Helsingin keskustassa, Imatralla ja Kemijärvellä.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Politiikka on luonteeltaan sekasortoista. Se johtuu poliitikkojen tietämättömyydestä sekä vallanhalusta. Päätöksiä ei tehdä suinkaan asiakokonaisuuksia punniten vaan osina, jotka yleensä muodostavat yhdessä huonon kokonaisuuden. Joka osanen siis ratkaistaan puoluepoliittisten intressien perusteella ja nimenomaan äänten kalastamiseksi. Sote-uudistus on oiva esimerkki. Kyse on valtavasta kokonaisuudesta, josta poliitikot pitävät huolta vain maakuntahallinnon ja valinnanvapauden toteutumisesta. Muulla ei ole mitään väliä.

Tilanne on ainakin kolmen viimeisen hallituksen aikana kärjistynyt, sillä jos ennen virkamiehet valmistelivat hallitukselle asioita asioina, nyt hallitus "ohjaa" valmistelun lopputulosta. Siis alkujaan asiallisten rakenteiden toiminta on mennyt poliittiseksi pelleilyksi.

Demokratian palauttamiseksi puoluevaltaa pitää suitsia:
1) Puoluetuet pois;
2) Kansanedustajaehdokkaiden mainonta vain tietyssä tilassa nettisivuilla;
3) Ainakin opetus-, puolustus- ja terveysministerit määräaikaisia virkamiesministereitä.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Blogistin kuvailema problematiikka todennäköisesti vain pahenee tulevaisuudessa, koska ihmisten perustarpeet eli ruoka, asuminen ja terveydenhoito ovat ajautumassa vahvojen intressipiirien hallitseman tarjonnan piiriin, joilla hintoja nostaa myös ylenpalttinen (piilo)verotus. Näin tarve kierrättää rahaa ihmisten palkka-, eläke-, tai sosiaaliturvatilien kautta vain kasvaa kasvamistaan.

Sitä myötä, kun ihmisten rahariippuvuus perustarpeiden suhteen kasvaa, niin katkera riitely ja eturistiriidat yhteiskunnassa pahenevat, koska nykyinen kehitys pyrkii ajamaan yhteen ihmisryhmiä, joilla ei kuitenkaan ole aitoja yhteisiä intressejä.

Kansantaloudessa on ikävä kyllä kokonaan hukattu sellainen tutkimussuunta, joka pyrkisi pitämään triviaalisten perustarpeiden hinnat mahdollisimman alhaisina, jotta talouden innovatiiviseen dynamiikkaan jäisi enemmän resursseja ja eturistiriidat saattaisivat hellittää. Myös blogistin kuvailemalta yksisuuntaiselta moralisoinnilta putoaisi pohjaa pois.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Maailmassa tunnetaan hyvin vähän keinoja pitää hintoja alhaalla. Äärimmäisen tiukka kilpailu lienee ainoa jokseenkin toimiva tapa. Hintasääntely näyttää pinnalta sellaiselta, mutta tarkempi analyysi osoittaa että siinä osa hinnasta vain valuu piiloon muualle. Esimerkiksi julkinen terveydenhuolto on käyttäjälle usein maksutonta, mutta verovaroin niiden tuottamisesta maksetaan yleensä enemmän kuin mihin hinnat asettuvat kilpaillulla markkinalla. Nämä rahat kerätään työntekijöiltä ja yrityksiltä veroina ja jälleen ollaan napattu rahaa pois sieltä mihin sitä halusit.

Sama ongelma esiintyy toisessa muodossa asumisessa. Onhan meillä esimerkiksi Siilinjärvellä aivan törkeän halpoja kämppiä. Parilla sadalla pääsee parhaimmillaan rivarikaksioon pitämään majaa. Samalla kuitenkin yhteiskunta joutuu järjestämään palveluita tehottomasti liian pienelle väestöpohjalle ja keräämään tähän tarkoitukseen jälleen veroja.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

"Triviaalisten perustarpeiden hinnat mahdollisimman alhaisina, jotta talouden innovatiiviseen dynamiikkaan jäisi enemmän resursseja ja eturistiriidat saattaisivat hellittää."

Näin on. Siksi esimerkiksi, jos sote-uudistuksessa nyt päädytään hallituksen esitykseen, 4-7 mrd €/v turha rahanmeno olisi valtava isku Suomen taloudelle

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Olisiko esimerkiksi sinun mahdollista perustaa yhteiskunnallinen yritys joka tuottaisi jotakin perustarpeita nykyistä edullisemmin hinnoin? Asuminen, ruoka, terveydenhuolto - kaikki nämä ovat Suomessa äärimmäisen vahvasti subventoituja verovaroin. Kännykkäliittymät eivät ole ja niiden hinnat ovat aivan järjettömän edulliset.

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #22

Kännykkäliittymän ylläpidon kustannukset lienevät koko lailla eri luokkaa kuin ruuan tuottamisen. Ihmisen terveyden ylläpito tai hänen sairautensa hoito ei tuota yhteiskunnalle muuta, kuin hänen pysymisensä terveenä ja työssä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Taloudellisesta näkökulmasta juju on vain siinä, että sairastaminen tulee vielä kalliimmaksi, kuin järjestää ennakoivasti palveluita. Tai sitten tehdään vain eettisesti toisenlaisia valintoja.
Toivon että oikeasti ymmärrät miksi kännykkäliittymän ja välttämättömien hyödykkeiden hinta ei ole yhteismitallisesti vertailukelpoinen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #28

No ensinnäkin se verkkojen rakentaminen ja ylläpito on kaikkea muuta kuin halpaa ja ihanaa. Lähinnä kyse oli siitä että kännykkäliittymät ovat esimerkiksi muuhun Eurooppaan verrattuna aivan järjettömän halpoja, kun taas ruualla tilanne on aivan päinvastainen. Muualla maailmassa ei käytännössä edes tunneta tälläistä kuin rajaton data. Miten Suomi kykenee olemaan joissakin tuotteissa niin hemmetin halpa ilman valtion tukia ja kohtuullisen kovalla veroasteella vielä? Eikä maantiedekään hirveän suotuisa ole tehokkaan radiotaajuusverkon kannalta.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio Vastaus kommenttiin #29

Kännykkäliittymien ja verkkojen yms. osalta luulen, että kyse on siitä, että Suomi oli etujoukoissa siinä murroksessa ja bisneksessä aikanaan. Meillä oli oma iso brändi Nokia, joka myös edesauttoi asiaa ja tavallaan oli itsestäänselvyys, että Nokian eteen tehtiin kaikenlaista. Kuten rakennettiin verkkoja, jotta ihmiset pystyivät puhumaan sillä Nokian luurilla. Jos sama olisi pitänyt tehdä 10 vuotta myöhemmin tai ilman Nokiaa, niin tuskinpa asiat olisivat kännykkäliittymien osalta nyt kuten ovat.

Ruoka taas, niin onko se muka kallista Suomessa? Jos kaurahiutaleita saa kilon alle eurolla, maustettu tonnikalapurkki maksaa 69 senttiä, makaronipussi 15 senttiä, perunat 80 senttiä kilolta, lanttu alle kaksi euroa kilolta, ruisleipäpaloja saa ison pussillisen alta kahden euron, juusto maksaa alle 5 euroa kilolta ja jauheliha pari euroa 400 gramman rasia, niin mistä siinä voi enää tinkiä? Minulla menee kuukauden normaaleihin ruokaostoksiin ihan maksimissaan 100 euroa, enkä voi mitenkään väittää sen olevan liikaa eikä minun mielestäni tarvitse "köyhäillä" tuohon summaan päästäkseni.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #32

Lähinnä kyse oli vertailusta muihin maihin.

Mobiiliverkot meillä on kuitenkin rakennettu ihan avoimilla markkinoilla.

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #29

Mikä aiheuttaa mittavia kustannuksia mobiiliverkkojen ylläpidossa? En hattuile, vaan kysyn oikeasti koska en tunne alan kulurakennetta. Ruuan tuottamisen ketjut tunnistan ja ymmärrän ja terveydenhuollon, jolla oikeasti ei voi rikastua kuin muodostamalla kuplia.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #22

Terveydenhuollossa olisi mahdollista ottaa koko terveydenhuolto valtiolle, jolloin saavutettaisiin kaikki mittakaava- ja integraatioedut mukaan lukien integroituminen valtion taloushallintoon, johon millään yrityksellä ei ole mahdollisuuksia. Ja säästöt olisivat miljardeja joka vuosi (https://demokraatti.fi/mielipide-pelkistetty-sote-...).

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #30

No, julkinen sektori ei ole järjestäjänä kovin vakuuttava, vaikka skaalaedut sillä ovat jo olleet puolellaan. Kuulostaa suunnitelmalta jossa päätä hakataan betoniseinään ja toivotaan että siihen tulee reikä ennen kuin kallo halkeaa. Kimalaisilla on ainakin toistaiseksi aika paljon paremmat näytöt siitä että hyvää voi tehdä halvemmallakin.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #34

Olet aivan hakoteillä, kun sanot, että kuntavetoisessa sotessa ovat skaalaedut olleet jo käytössä - kaikkea muuta. Jos perehdyt antamani linkin sisältöön voit nähdä, että jo pelkästään lääkejakelun järkeistmisellä ja kaskutusbyrokratian poistamisella saavutetaan n. 2,5 mrd €/v säästöt. Betoniseinä ei riittänyt inulle perusteluksi.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Olen jo kauan sanonut. Sosiaalituet voi poistaa ja veronmaksun ja sotut voi lakkauttaa. Työväestö voi perustaa yhden yrityksen, ''työvoimavuokraus'' johon koko Suomen työväestö kuuluu. Liitot turhia.
Tämän jälkeen aletaan yksinkertaisesti vuokraamaan työvoimaa. Firma voi sitten maksaa pyydetyn hinnan tai olla ilman. Toki Firmat voivat maksaa tuloistaan 70% veroja ja pakkomaksuja jotaa valtio voi maksaa vuokraustukia työvoimavuokraukselle, että myy työvoimaansa näennäisesti halvemalla. Aina voidaan sitten sanoa, että jos tukea ei tule, nostetaan hintoja.

Tottakai työvoimavuokraus perii hinnan sitten sen mukaan että se kattaa työtömyyskauden, eläkkeen jne. Lasku on täten realistinen.

Yritykset eivät ole sisäistäneet että työnteko on bisnestä, ei hyväntekeväisyyttä tai velvolllisuus niinkuin valtio yrittää asian kommunistisesti esittää. Yritykset haluavat voitonjakonsa olevan markkinataloudesta, vastuut kommunismia ja työväestön hallinta diktatuurista.

Työpanos on tekijänsä tuote ja siitä pitää käypä hinta tai työpanosta ei kannata myydä. Yritykset haluavat nyt kumminkin että suuri osa palkasta tulee sosiaalitukina.
Samaan aikaan yrityksille syydetään miljarditolkulla rahaa ja syytetään työttömiä velkaantumisesta. Todellisuudessa velkaannumme yritystukien ja tukimuotoisten maksujen vuoksi!!!
Kyllä firmojen tarpeisiin rakennetaan infraa, myydään tuottavat yhtiöt, tilalle talvivaaroja ja rahoitetaan niitä ja maksetaan erittäin monen yrityksen konkurssit. Koska yrityksillä ei ole vastuuta tuhoistaan = 'Sotumaksua.' Esim forssassa jäi kuntalaisille ekoportin siivous, vaikka omistajana takana on jopa raharikas Enhrooth. Sijoittajalla ei ole vastuuta lainkaan.

Koko valtion touhu ja puheet ovat pelkkää valhetta. Ja ihmettelen että oppositiokin uskoo porvareiden hokemia. Kun valhetta hokee tapeeksi kauan siitä tulee vaihtoehtoinen totuus. Markkinatalous on jo kuollut.

MEillä on maailmna korkein verotus + pakkomaksutaakka. Ja silti meillä ei muka ole vaaraa edes nykyiseen OECD maiden eriarvoisimpaan tereydenhuoltoon, koulutukseen ja teihin joihin rahastetaan 5 x tarvittava rahamäärä per vuosi.
Suomen kansalle on hoettu valhetta ja saatu syyllisyyden tunto. Eliitti nauraa partaansa. Talousmalli romahtaa heti jos valtiota ja EU lakkaavat puskemasta rahaa markkinoille. Ja kun rahaa ei ole, on keksitty 'velka' niminen aikakone, jolla rahaa haetaan tulevaisuudesta ja jaetaan pörssissä.
Suomessakin laman aikana jaettiin kokojaan uusia ennätysvoittoja. Ja kellään ei kellot soi mistä raha on peräisin kun verot nousevat tehdään velkaa ja raha ei sitä riitä?
Koronnousu räjäyttää Suomen talouskriisin ja paljastaa koko roskan. Porvarit ovat jo virittäneetpommin,sijoittajille on enemmän rahaa kuin koskaan odottamassa tulevia pakkohuutokauppoja. Kreikan kaltainen valtion ryöstö. Keskusta ja kokoomus ovat sen jo aloittaneet.

Firmat huutavat työvoima - ja osaajapulaa. Itse ovat rampauttaneet työntekijöitä ja tuhonneet osaamisen joka ei pätkätöikllä kartu. Miksi työntekijän pitäisi olla pitkäjäntenen jo tynanatajakaan ei ole vaan ovea näytetään heti kun halua on. Miksi työntekijä sitoutuisi tai piittaisi tuontaivaallistafirmasta. Se on useinmiten vain väliaikainen pakkopullapaikka.
Voittajia tulevat olemaan ne firmat jotka itävät työntekijäistään huolta, akaus, työsuhde, edut -> vastuu ja jatjkuvuus. Kukaan työntekijä ei lähde sellaisesta firmasta vaikka vähän rahalla houkuteltaltaisiin. Suuri osa koulutusrahoistakin on leikattu jaettu firmoille. Ja amamttikoulutus on nykyisiin ihan vitsi. Kauhulla katsellut sitä tasoa jota ammattikoulusta opetetaan. Osaamine on pääoma jonka porvarit haloitukset tuhosivat. 15 vuoden aikana ja aloittivat sen jo 90-luvulla. Turha yritysten uikuttaa. opetusrhaat on jo jaettu.
Työväestölä alkaa olemaan pahoja motivaatio-ongelmia ja työnantajat saavat olla onnellisia, että on ollut näin rauhallista. Pommi tikittää ja työnantajat vaativat vielä lisää.
Nuorisoa on turha syyttää jos eivät motivoidu. Joku rakennusliiton keksimä 6 euron tuntipalkka ei elätä ketään. Rakennusliitto avasi tien, jossa se laski sosiaalituetkin tuloksi ja kehui että niillä pärjää hyvin. Todellisuudessa käteen jää vain 50 euro/kk enemmän toimeentulotuen jälkeen ja työssäkäynti maksaa enemmän kuin 50eur/kk. Valitettavasti reaalitalous ei ole toimeentukilaskelma. Velallisten määrä lisääntyy kokoajan ja työnteko käy kannattamattomaksi. Velalliselle kun ei kukaan tee talvivaaran kaltaisia rahoitusta ja pääomitusta ja siivoa jälkiä. Työ vaatii usein auton, auto vaatii usein lainan ja laina on suuri riski aikana, jolloin sinut heitetään viikon päästä firmasta ulos. Kuka haluaa sijoittaa työntekoon enää? Varsinkaan kun alkaa tajuamaan että työttömän ja työssäkäyvän elintaso on monalla ihan sama.

nimin, velaksi töihin lähtenyt.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Työntekijöihin ja työnantajiin ei tunnu pätevän samat moraalisäännöt. Työntekijöiltä tunnutaan vaativan paljon kestävämpää moraalista selkärankaa kuin työnantajilta. Jopa työnantajat itse vaativat tätä samalla, kun itse miettivät, saisiko jostain 8 % tuoton nykyisen 7,5 % sijaan?

Tietenkään kaikki työnantajat eivät ole ahneita kyykyttäjiä. Samoin kuin kaikki työntekijät eivät ole valioyksilöitä. Molempiin mahtuu kaikenlaista niin hyvässä kuin pahassa, mutta jos yleistilannetta katsotaan, niin ihmeen kauan työntekijät ovat tuota työnantajien touhua kestäneet.

Käyttäjän SeijaHuuhtanen kuva
Seija Huuhtanen

Ehkä työnantajat saavat nyt maistaa omaa lääkettään. Työntekijöille ollaan maksettu niin vähän kuin on voitu ja palkattoman työn teettäminen on ollut suurta - noissa tilanteissahan yhteiskunta kustantaa työntekijän yritykselle ja palkan suuruus on nolla. Tuo on toiminut eri nimikkeillä.

Väite, ettei työtön ottaisi PALKKAtyötä vastaan, koska on mieluummin tukien varasssa, ei voi pitää paikkaansa ainakaa kovin laajassa mittakaavassa, sillä jos työtön kieltäytyy työstä, hänelle paukahtaa oitis karenssi ja jos homma toistuu, niin tulee työssöolovelvoite, jotka tietää jo pidempää työttömyyskorvauksen menettämisen aikaa.

Se, mitä tapahtuu, kun PALKKAtöitä on tarjolla, nähtiin 1980-luvun lopulla Työttömyys oli lähinnä vain kitkatyöttömyyttä. Joten työnantajille neuvoksi: kyllä työttömät työtä vastaanottavat, jos palkka ja työolosuhteet ovat kohdallaan.

Ihmettelen, että mikä työttömien syyllistämisen buumi on menossa mediassa, etenkin Ylessä. Liekö niin, että taas suunnitellaan lisäleikkauksia työttömyyskorvauksiin vai mistä ihmeestä on kyse.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ehkä työnantajat saavat nyt maistaa omaa lääkettään. Työntekijöille ollaan maksettu niin vähän kuin on voitu."

Näinhän ne pirulaiset aina pyrkii tekemään.

Silti se "niin vähän kuin on voitu" on ollut lama-aikana liian paljon, koska työpaikkoja on hävinnyt tai ne ovat siirtyneet muualle. Ihmiset on joutuneet työttömiksi ja ne on vähitellen tottuneet olemaan työttömiä, eivätkä halua enää mennä töihin, ei vaikka parempaakin palkkaa tarjottaisiin. Osasta työntekijöistä on tullut työttömyysaikana käytännössä työkyvuttömiä.

Tämä on tietenkin työnantajan syy, kun eivät ole pystyneet pitämään palkkakuria, vaan ovat antaneet palkkojen hyvinä aikoina nousta liikaa, niin että huonona aikana homma on sitten tullut kannattamattomaksi ja on pitänyt panna niinsanotusti pensselit santaan ja rukkaset naulaan.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

#40

Median roolia ja motiiveja tässä kaikessa ihmettelen (yleisesti, nimeämättä ketään erikseen), sillä kyllähän heidän täytyy tietää joidenkin työelämästä uutisoimiensa asioiden olevan ihan puuta heinää?

Kuten vaikka suomalaisen keskiansio, joka on kuulemma n. 3600 €/kk. Tietenkin tuo on totta, jos kaikki ansiot otetaan huomioon, mutta valtaosa nyt tienaa ihan jotain muuta. Sitten tuon perusteella uutisoidaan, että kyllä Suomessa menee hyvin, kun keskipalkkakin on noin kova. Todellisuudessa ansio ja palkka ovat kaksi eri asiaa ja keskiansiolla ei ole mitään tekemistä yleisen hyvinvoinnin kanssa.

Miksi ei ole? No otetaan vaikkapa 100 hengen joukko, jossa on yksi "Mikael Lilius", jonka kuukausiansiot ovat 100 000 €. Parilla on 50 000 € kuukausiansiot. Kolmella 10 000 €, neljällä 5 000 €, kymmenellä ihmisellä 3 000 €, 20 ansiot ovat 2 000 €, 40 ansiot 1 000 € ja 20 ei ole ansiotuloja ollenkaan.

Tuon joukon keskiansio on kuitenkin se 3 600 €/kk. Ovatko kaikki ihan tyytyväisiä? Onko suurin osa edes tyytyväisiä? Pitäisihän sitä nyt kaikkien olla tyytyväisiä, kun kuuluu joukkoon, jonka keskiansio on 3 600 €/kk...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

On se mediaanikin kolmessa tonnissa joten ihan noin huonosti ei mene. Suurituloisin desiili saa lisäksi kuusi kertaa sen minkä pienituloisin. Suurituloisin prosentti noin 15 kertaa sen.

Eli oikeammin, verot ja tulonsiirrot huomioiden (eli ei pelkästään palkansaajat)
Yksi saa 15k, yhdeksän saa 5k, yhdeksänkymmentä saa 2-3k ja kymmenen saa tonnin.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio Vastaus kommenttiin #56

Tuo 3 000 euron mediaani on kokoaikaista työtä tekevien palkansaajien mediaani. Kaikkien tulonsaajien mediaani ei ole noin paljoa. Vuotuinen mediaanitulo on kaksi vuotta sitten päivätyn uutisen mukaan 23 800 €. Se tekee karvan alle 2 000 €/kk.

https://yle.fi/uutiset/3-8772584

Tietysti uutisessa voi olla joku perustavanlaatuinen virhe.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Vapaassa markkinataloudessa työntekijä on myös yrittäjä, joka myy työvoimaansa ja pyrkii saamaan siitä parhaan mahdollisen voiton eli "maksimoimaan omistajansa voiton", kuten osakeyhtiölaissa sanotaan. Joskus se tarkoittaa jäämistä tukien varaan.

Tähän liittyen, olen ihmetellyt yritysten valitusta siitä, että ne maksavat prosentuaalisesti suurempia veroja kuin palkansaajat. Näissä veroissa on kuitenkin olennainen ero. Palkansaaja maksaa veroa koko liikevaihdostaan, kun taas yritys vain voitostaan. Tasapuolisuuden nimissä palkansaajan tulisi myös pystyä vähentämään liikevaihdostaan työnteon vaatimat kulut eli syömiseen, asumiseen, vaatetukseen jne., ylipäänsä hengissä pysymiseen menevät kulut. Näinhän toimittiin aikoinaan orjavaltioissa eli työnantaja maksoi kaiken, tosin verotettavaa voittoakaan ei syntynyt.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Verotuksesta olen sitä mieltä, että olisi syytä vakavasti pohtia ansiotuloverotuksen kokonaan poistamista. Siitä olen kirjoittanut yhden blogin: http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245202...

Ihminen tarvitsee tietyt perustarpeet, kuten katon pään päälle, ruokaa, vettä ja sähköä sekä mahdollisesti lääkkeitä. Näidenkin verotusta ja kustannuksia pitäisi miettiä uudestaan, mutta mielestäni lähtökohdan pitäisi olla se, että verotettaisiin mieluummin kulutusta. Silloin myös rikkaat maksaisivat enemmän veroja, koska he nyt kuluttavatkin enemmän ja ostavat kalliimpia tuotteita. Jos minä ostan jauhelihaa, makaronia, perunaa, leipää, juustoa, kahvia, vihanneksia ja maksan tästä 20 €, niin siitä menee arvonlisäveroa n. 2,50 €. Kun varakas ostaa saman määrän ruokaa mutta korissa onkin sisäfilettä, luomuvihanneksia, erikoisjuustoja ja "vähän parempaa kahvia", niin hän maksaa tästä 100 € ja arvonlisäveroa n. 12,50 €. Puhumattakaan sitten jos kyse on vaikka uudesta autosta, hienoista vaatteista, kultakelloista, huvipursista, jne. Minä en niitä osta mutta rikas ostaa. Ja maksaa veroja niistä, mikä on oikein. Eikä minun tarvitse olla kenellekään kateellinen, kun itselläkin on perustarpeet kunnossa ja voisin myös koittaa tilannettani parantaa omilla teoillani.

Ihmisen perustarpeet pitäisi kattaa ja sen pitäisi olla mahdollista ihmisen omilla tuloilla. Sen sijaan luksusta ei ole kenenkään pakko saada, joten jos sitä haluaa, niin siitä pitää olla valmis myös maksamaan. Ja tehdä töitä sen eteen, jos sellaisia haluaa. Se myös kannustaisi ihmisiä tekemään töitä, kun olisi mahdollista saada jotain parempaa. Nyt ei kannusta, koska verottaja vie heti ison siivun ja pakolliset muut kulut ovat niin isot, että jo pelkkä eläminen itsessään vaatii monesti ponnisteluja. Se myös lisäisi ostovoimaa, kun olisi jotain millä ostaa eikä verottaja veisi sitä ostovoimaa palkasta heti pois.

Kun raha kiertää, se luo lisää rahaa ja hyvinvointia. Nyt se ei kierrä, kun jotkut osapuolet hamuavat sen kaiken itselleen. Kannattava työ lisää myös työtä, joka lisää rahaa, joka lisää hyvinvointia. Kannattamaton tai valtion tukien avulla tekohengitetty työ ei tätä tee. Tuet passivoi ihmisiä mutta niin ne passivoi myös yrityksiä. Kuitenkin yritysten kohdalla tätä pidetään itsestäänselvyytenä mutta ihmisten kohdalla tuomittavana?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Silloin myös rikkaat maksaisivat enemmän veroja, koska he nyt kuluttavatkin enemmän ja ostavat kalliimpia tuotteita. Jos minä ostan jauhelihaa, makaronia, perunaa, leipää, juustoa, kahvia, vihanneksia ja maksan tästä 20 €, niin siitä menee arvonlisäveroa n. 2,50 €. Kun varakas ostaa saman määrän ruokaa mutta korissa onkin sisäfilettä, luomuvihanneksia, erikoisjuustoja ja "vähän parempaa kahvia", niin hän maksaa tästä 100 € ja arvonlisäveroa n. 12,50 €. "

Ei se välttämättä näin mene.

Usein on niin että juuri köyhät ostavat noita kalliita tuotteita ja ovat juuri siksi köyhiä.

Rikkaaksi tullaan sillä tavalla että osataan suunnitella omaa taloutta, menot on pienet, samoin suunnitellaan verotusta ja kaikkea muutakin.

Tietenkin ökyrikkaat on eri asia, puhun tässä nyt tavallisen ihmisen ja tavallista tuloa ansaitsevan ihmisen näkökulmasta.

Kyllä tavallinen ihminenkin voi tänä päivänä saada kasaan melkoisen omaisuuden elämänsä aikana, pelkästään olemalla pihi.

Se hyöty siitä pihiydestä tosin menee perikunnalle, mutta ei se pihi siitä mitään piittaa, hän nauttii siitä että on pihi ja tuhlailu sisäfileisiin, luomuvihanneksiin ja erikoisjuustoihin tuottaa hänelle vain pahaa mieltä ja pahoinvointia.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Olet toki oikeassa tuossa näkökannassa, mutta kyllä se silti on niin, että köyhä ei osta Ferraria eikä kultaista Rolexia tai purjevenettä. Jos ostaa, niin ei hän ole köyhä.

Jos ihmisellä on rahaa mutta ei käytä sitä vaikkapa härän marmorifileeseen tai 100 tuuman televisioon eikä näin ollen laita sitä rahaa kiertoon, niin se on ihan toinen juttu se. Mutta jos ihmisellä ei edes ole rahaa, mitä käyttää ja laittaa kiertoon, niin hän ei missään tapauksessa osta härän marmorifileetä tai 100 tuuman televisiota.

Toki mikä sitten kenenkin mielestä on merkittävää omaisuutta tai itselleen tärkeää, niin se on toinen juttu se. Naapurillahan tunnetusti on aina enemmän, vaikka itseltä ei mitään puuttuisikaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Olet toki oikeassa tuossa näkökannassa, mutta kyllä se silti on niin, että köyhä ei osta Ferraria eikä kultaista Rolexia tai purjevenettä. Jos ostaa, niin ei hän ole köyhä."

Tänä päivänä rahaa saa helposti. Näitä ostoksia voi lainallakin rahoittaa. :)

"Mutta jos ihmisellä ei edes ole rahaa, mitä käyttää ja laittaa kiertoon, niin hän ei missään tapauksessa osta härän marmorifileetä tai 100 tuuman televisiota."

Minä olen joskus päässyt kurkistamaan niihin pussukoihin mitä niissä ruokajonoissa jaetaan. Sieltä löytyy yllättävän tyyristä tavaraa, sellaista mitä minä en koskaan LIDL:ta malttaisi ostaa. :)

"Toki mikä sitten kenenkin mielestä on merkittävää omaisuutta tai itselleen tärkeää, niin se on toinen juttu se. "

Niin, onko se merkittävää että omistaa omaisuutta jota ei koskaan tarvitse, jos ei siis tarvitse niitä ferrareita ja sensellaisia.

Ne rahat pitää sitten sijoittaa vaikkapa investointeihin teollisuuteen ja muualle. Toki niillä rahoilla tuetaan sitten ihmisten työllisyyttä, mutta mitä se sijoittaja niistä rahoista itse oikeasti hyötyy, kun ei se niitä rahoja koskaan mihinkään tule tarvitsemaan eikä koskaan käytä niitä mihinkään mikä tuottaa jotain mielihyvää itselle.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Yhdyn Antti Raution näkemykseen työmarkkinoiden rakenteen muovautumisesta suhteessa valtioon ja työntekijöihin. Sen on pääosin työtä tarjova puoli, normistojen ja globalisaation mahdollisuuksien ja haasteiden puitteissa, itse luonut omien pääomiensa hallitsijana.

Kuten blogisti sanoo, osin on ollut osansa ay-liikkeellä. Historiallisesti tarpeellisestikin. Sillä on tilauksensa jatkossakin, mikäli pystyy uudistumaan aidosti ja näkemyksellisesti. Muuten ei. Eikä valitettavasti juuri nyt siltä näytä.

Työntekijöiden syyllistäminen nykyisessä mittakaavassa alkoi Suomen liityttyä eurooppalaiseen rahajärjestelmään. Uudet joustot on haetteva työntekijälähtöisesti. Ei finanssipoliittisin keinoin. Se ei tietenkään ole helppoa. Eikä lajille ominaista.

Työelämä on juuri nyt rankassa murroksessa. Digitali- ja robotisaatio muuttavat suomalaisen työelämän nopeasti. Ihmisiin perustuva uusorjallisto on sekin pian historiaa. Välikausi. Sellainen, jossa palkkaa maksetaan 6 - 8 euroa ja loput elämisen minimitasoon maksaa yhteiskunta. Niin kauan kun pystyy. Seuraavaan syvään taantumaan asti? Yhteiskuntahan ei maksa kuin juuri sen kaurapuurotason. Ei säästettäväksi asti. Tulevaisuudettomuus on totaalinen konttikylissä. Saksassa kokopäiväisiä työntekijöitä, jotka eivät elä palkallaan on jo noin 9 miljoonaa. Suomessakin on jo ääneen sanottu, ettei palkalla välttämättä tule voida elää. Eikä enää aina eläkään.

Odotankin aikaa, jolloin robotit myyvät itsetekemänsä hyödykkeet toisille roboteille. Silloin niiden ihmisomistajatkin käyvät tarpeettomiksi. Roboteille.

Vakavasti ottaen viittaan tuolla karrikoidulla odotuksellani työn käsitteen, sisällön, sekä tulonjaon nopeaan muutokseen. Jo nyt on nähtävissä, ettei nopean automatisaation tuottamia tuotteita koneiden alta työttömiksi joutuneilla ole varaa ostaa. Kenellä on? Robottien omistajilla?

Antti Raution blogissaan esittämää myös tukee, osaltaan, tämän päiväinen ykkösuutinen: Pekkarisen työryhmä ei pystynyt, edes esittämään, leikkauksia teollisuuden 2 miljardin tukiin.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Työelämän robotisaatiosta sanotaan, että se tulee, sille ei voi mitään. Töitä on tulevaisuudessa entistä vähemmän ihmisille. Näinhän se varmasti on. Mutta kukaan ei sano, että mitäs niille työttömille tehdään? Niitä tulee olemaan moninkertainen määrä nykyiseen verrattuna (joita nytkin on muutama satatuhatta), mutta ketään ei tunnu kiinnostavan.

Samaan aikaan puhutaan työvoimapulasta ja että me tarvitsemme lisää työvoimaa. Missä se pula on? Milloin se pula tulee ja miksi sellainen tulisi? Tämä yhtälö ei ole toimiva, mutta niin meille kuitenkkn väitetään.

Ja tosiaan jos robotti tekee työt ja ihminen ei tienaa, niin kuka ostaa ne tavarat, mitkä robotti tekee?

Käyttäjän PaulaAutio kuva
Paula Autio

Mistä tulee se yrittäjän käsitys, että työntekijän palkkaaminen kiireavuksi ei kannata? Hän perustelee, että työntekijän pitäisi valmistaa 50 euron edestä tuotetta että hän voisi maksaa edes 10 euron tuntipalkkaa. Mikä maksaa? Palkan sivukulutovat 35-38 % eli 3,50-3,80 euroa, vuokrakulut eivät siinä yrityksessä lisäänny työntekijän takia, materiaalia kuluu arviolta 10 euroa, kulut enimmillään yhteensä 10 e + 3,80 e + 10 e = 23,80 e. Yrittäjä myy työntekijän valmistamat tuotteet toiminnalla ja saab Katteeksi toiset 23,80 euroa. Markkinointi ja pakkaus eivät maksa siinä yrityksessä enempää kuin ennen.
Yrittäjä voi rahastoida osan tuotosta, hankkia uusia tuotantovälineitä ja/tai maksaa itselleen lisää palkkaa yhteensä 20 euroa. Lopulta verotettavaksi jää 6,20 euroa.
Laskinko väärin, vai miksi työntekijän palkkaaminen ei kannattaisi?

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Mielestäni yrityksiä ei voi yleistää ollenkaan tuoton ja panostuksen suhteen. Tarkoitan sitä, että on täysin eri asia, onko työntekijän tarkoitus olla vaikkapa kassalla, bussin ratin takana, tehtaassa linjastolla, it-tukena, mansikanpoimijana, matkaoppaana, ruohonleikkaajana, huonekalujen kokoonpanijana, jne. Jokaiselle on aivan varmasti omat kriteerinsä, mikä on kannattavuuden raja. Siksi sitä on aika vaikea laskea niin, että saisi käsityksen koko tilanteesta.

Yleisesti taas aina sanotaan, että työntekijä on liian kallis. Siksi sitä ei voi palkata. Ei niistä muista kuluista juuri kukaan kitise, ainoastaan työntekijän palkasta ja sivukuluista. Tässäkin on toki totta toinen puoli, nimittäin jos firma on pieni ja sen kahdesta työntekijästä toinen on koko ajan saikulla, niin kalliiksi tulee.

Se toinen puoli on sitten siinä, että jos firmalla ei normaalitilanteessa ole varaa palkata työntekijää kuin vaikkapa 8 euron tuntipalkalla, niin se firma ei ole kannattava. Kannattavia firmoja ei ole syytä ylläpitää eikä tekohengittää, ne on syytä ajaa mahdollisimman nopeasti alas. Tai sitten yrittäjä voi pitää sitä yksinään ilman palkattuja työntekijöitä, mutta ei työntekijöiden tarkoitus ole eikä saa koskaan olla se, että he tekevät työllään "hyväntekeväisyyttä" jotta työnantaja saa kerättyä hedelmät siitä työstä.

Työnantajan tarkoitus on tehdä rahaa itselleen. Työntekijän tarkoitus on tehdä rahaa itselleen. Kun molemmat osapuolet tajuavat tämän, saavutetaan tasapaino ja yhteisymmärrys sekä asioista voidaan sopia paljon helpommin kuin nykyään voidaan. Jos sen tajuaa vain toinen osapuoli tai huonoimmillaan ei kumpikaan, niin eihän siitä mitään tule.

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

Maailma toimii kapitalismin ehdoilla. Suosittelen: Matti Hyryläinen (1942-2013) "Kasvuideologian konkurssista demokraattiseen talouteen". http://kirjoituksiataloudesta.blogspot.fi/

Käyttäjän HannuTervola kuva
Hannu Tervola

Vanha virsi kaikki on työnantajan syytä. Entäs jos lopdtetaan tosiasioiden kiertäminen. Palkkaan heti 20 ammattimiestä 30 euroa tunti. Mutta lopetetaan sosmaksut eläkemaksut. Työttömyysturvamaksut. Verot. Sairas ja tapaturmavakuutukset. Pakolliset vastuu ja muut vakuutukset. Kesälöma ja sairaspäivä maksut.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Olet ilmeisesti yrittäjä ja työnantaja. Sinä haluat tehdä rahaa yritykselläsi itsellesi, mikä on täysin oikein. Niin sen pitääkin olla.

Mutta miksi sinä luulet, että työntekijä käy töissä? Sinulla tai kellään muullakaan?

Minä itse asiassa lähtisin noilla mainitsemillasi ehdoilla oman alani töihin ihan heti, jos se minusta olisi kiinni. (Sillä erolla että vastuu- ja tapaturmavakuutukset kyllä kuuluvat mielestäni työnantajan maksettavaksi.) Mutta kun se ei ole minusta kiinni. Suurin syy siihen on ay-liitot, jotka estävät moisen jo pelkällä olemassaolollaan. Vaikka en liittoon edes kuulu.

Bjorn Lehtinen

Pien yritys tietää että työtekijät ovat jopa tuotteita arvokkaampia, jotka suuryrityksissä ovat numeroita. Siksi ei saisi rinnastaa pien ja suuryrityksiä, varsinkin nykyään tiettyjen johtotason ylisuurilla palkoilla ja epäreilut kultaiset kädenpuristukset., Portugaali......... Nämä vääristää kokonais kuvaa.

Puhutaan usein vastuusta,,, mikäli firma menee konkurssiin niin johto ja hallituksen 6kk palkat ja palkkiot konkursipesään. Johto taso on ollut se määrräävä ja se pitää myös sielä tuttua, että reagoidaan ajoissa.
Bonus varsinkin tj mikäli budjetissa ja hallitus antaa potkut niin 1 vuoden korvaus ok, mutta mikäli ei niin samat potkusäännöt kun muilla.

Maksettu palkka, tel, vakuutukset pitäisi paremmin nykyään että työntekijä ymmärtää mitä kuluja kukin edustaa. Sillä kukin pitää tuoda enemmän kun vie. Muuten siinä on työtovereille parasiitti, tästä ei puhuta mutta sitten kun kyseinen henkilö on potkittu, sitten tulee kaikki paha kylläkin esille, myöhässä että olisi voinut toima rakentavasti toisin.
Suomi on vapaa maa jossa voidaan siirtyä työntekijä kun myös yritys. Nykyinen verotus ja tapa keskustella on aina keppimäinen, uhova, pitäisi keskustella rakentavasti, Eli se porkkana.

Jousto, olisi monessa työssä hyvä, varma perus palkka 80% ja loput joustoa, mutta miten eri aloilla vuorotyö, sesonki,,,,,?
Kunnon työ, kunnon palkka mutta parasiiti pitäisi saada ruotuun että kunnioitus ylös ja alas olisi rakentava.

Käyttäjän TuijaPalonen kuva
Tuija Palonen

Pahoitteluni heti alkuun että en Antti jaksanut lukea blogiasi loppuun saakka. Sen verran kuitenkin jo alkoitus antoi aihetta pohtia asiaa pidemmälle ja siksi rohkenen tuoda esille ajatuksiani.
Yritysmaailmaa syyllistetään työttömyydestä jatkuvasti ja se on väärin.
Jos katsotaan aikoja taaksepäin ennen digitalisoitumista jolloin Suomi oli teollistunut ja kaikille riitti töitä ja elantoa.
Useat yritykset pystyivät tarjoamaan työtä isältä pojalle - äidiltä tyttärelle usean sukupolven yli.
Ajat alkoivat muuttua 70-luvulla rakennemuutoksen myötä. Sitä siivitti ”pako” maaseuduilta - jonka oli aikaan saaneet päättäjät ohjaamalla tehokkaasti kehityskulkua maalta kaupunkeihin mm. maksamalla peltojen paketoinnista sievoisia summia ja tekemällä maanviljelyksen kannattamattomaksi jos olit pientilallinen.
Väki ajettiin kaupunkeihin töihin ja vielä kauemmaksikin: Ruotsi tarjosi töitä ja uudella Volvolla oli messevä karauttaa näyttäytymään synnyinseuduille kesälomalla.
Digitalisoituminen alkoi nostaa päätään - tehtaissa ja erilaisissa muunkin alan yrityksissä tarvittiin työvoimaa entistä vähemmän. Koneet korvasivat pikkuhiljaa ihmisiä. Samaan aikaan - oikeastaan jo paljon aiemmin on varmuudella tehty yrityksiä koskevia päätöksiä valtion johdossa jotka siivosivat kaikki vähemmän tärkeät työntekijät pois yrityksistä. Heidän ylläpitäminen tehtiin yrityksille yksinkertaisesti liian kalliiksi. En tunne politiikan historiaa riittävästi jotta osaisin kertoa tarkalleen mihin ajankohtaan tämä osuu - mutta varmasti se sieltä löytyy: yritysten maksuja kiristettiin ja lisättiin ja tämä on jatkunut edelleen.
Kun työpaikkoja katosi - osin siis digitalisoitumisen osin valtiovallan päättäjien toimesta meille jäi suuri joukko ihmisiä jota ovat vailla työtä. Asiaa voisi verrata mainiosti ampiaispesään jossa syksyn tullen kuhnurinrukat ovat tarpeettomia ja täysin ymmällään ja pulassa. Tässä on se pulma!
Yritykset eivät ole sosiaalilaitoksia - ne toimivat eri periaatteella josta tärkein on tuottaa voittoa omistajilleen. Yrityksillä ei ole sosiaalista vastuuta poislukien ne yritykset jotka ovat saaneet valtiolta vastikkeettomia yritys- ym tukia.Yritysten ei tarvitse välittää siitä työttömästä lähiö Pertistä tai Pirkosta ja heidän hyvinvoinnistaan koska se ei ole yksinkertaisesti yrityksen tehtävä elleivät ko. henkilöt satu olemaan ko. yrityksen palkkalistoilla.
Suomessa yrittäjäjyys ja yrittäjänä toimiminen on tehty hyvin vaikeaksi. Yrittäjiä kohdellaan lähes rikollisisna - ja toiminta Suomessa on monelta osin tehty hyvin kannattamattomaksi, kiitos lainsäädännön. Ei siis pidä ihmetellä miksi yritykset valuvat rajojen yli halvempiin maihin. Toinen ilmiö joka on hyvin kiinnostava on virolaisten työntekijöiden räjähdysmäinen lisääntyminen Suomessa - esim. menipä minkä tahansa rakennustyömaan ohi on siellä rivissä Viron rekisterissä olevia autoja. Useissa kahviloissa pääkaupunkiseudulla etenkin törmäät virolaiseen henkilökuntaan. Jotain ne tekevät Virossa toisella tavalla jotta työntekeminen jopa lahden yli on kannattavaa.
Kummallinen ilmiö on myös se että en ole törmännyt pääkaupunkiseudulla yhteenkään suomalaiseen siivoojaan - ovat ilmeisesti maahanmuuttajia joille työpaikka on kelvannut.
En tiedä osaanko tässä taustoittaa pääviestiäni ja olenko osannut asiaani avata riittävästi mutta voitaisiinko työttömyyttä ja hyvinvointia lähteä purkamaan siitä kulmalta että helpotettaisiin yritysten työllistämistä ja ennen kaikkea työntekijöiden palkkaamista Suomessa. Palkkatasot ovat lisäksi kivunneet ihan järjettömän korkealle, useimmilla aloilla näin on.
Ammattiyhdistysliikkeillä on tässä myöskin peiliin katsomisen paikka!
Lisäksi uskallan väittää että omasta tahdostaan työttömäksi jääneet ihmiset: töitä vieroksuvat saavat liikaa avustuksia ja toimeentuloa tekemättä mitään! Yritykset ja toiset työtä tekevät tavalliset ihmiset maksavat tämän vapaamatkustamisen ja näin se vaan ei voi olla! Vielä työssä olevien selkärangasta revitään näidenkin toimeentulo.
Yritysten syyttäminen työttömyydstä kertoo asiaan perehtymättömyydestä!

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Olipas hyvä viesti. Vastaan osissa, lainausten kera.

"Yritykset eivät ole sosiaalilaitoksia - ne toimivat eri periaatteella josta tärkein on tuottaa voittoa omistajilleen. Yrityksillä ei ole sosiaalista vastuuta poislukien ne yritykset jotka ovat saaneet valtiolta vastikkeettomia yritys- ym tukia.Yritysten ei tarvitse välittää siitä työttömästä lähiö Pertistä tai Pirkosta ja heidän hyvinvoinnistaan koska se ei ole yksinkertaisesti yrityksen tehtävä elleivät ko. henkilöt satu olemaan ko. yrityksen palkkalistoilla."

Pääsääntöisesti eivät olekaan. Julkisen sektorin työnantajien kuten vaikkapa terveysalan tai peruskoulujen ei tokikaan ole tarkoitus tuottaa voittoa, mutta minimikuluilla olisi pärjättävä. Kaikkiin muihin pätee tuo ylläoleva toteamuksesi.

Mutta. Mikä on palkkatyössä olevan työntekijän tarkoitus? Saada itselleen toimeentulo. Ei mikään muu, ihan sama millä alalla on. Ei hänen tarkoituksensa ole tehdä työnantajalle mahdollisimman paljon tulosta tai mahdollisimman paljon säästöä. Se tulos tai säästö tulee toki siinä sivussa, kun hän tekee työnsä. Mutta hän ei tee työtään työnantajan tuloksen tai säästön takia, vaan itsensä takia.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

"Kummallinen ilmiö on myös se että en ole törmännyt pääkaupunkiseudulla yhteenkään suomalaiseen siivoojaan - ovat ilmeisesti maahanmuuttajia joille työpaikka on kelvannut."

Ei se ole kummallinen ilmiö, kun vilkaisee siivoojien palkkoja. Siivoojille minä nostan hattua ja arvostan heitä kaikkia todella korkealle. Heille pitäisi maksaa paljon enemmän ja itse asiassa kun kyse on yhteiskunnalle todella tärkeästä työstä, niin he itse voisivat myös vaatia siitä paljon enemmän. Selkänojaa vaatimuksiin olisi.

Siivoojia kyllä on muuallakin Suomessa. Ja ihan suomalaisia. Kyse on siitä, että muualla sillä palkalla voi jopa elää. Tässä tullaan siihen, että kyllä työntekijä menee töihin, jos se on hänelle kannattavaa. Niitäkin toki on, jotka eivät mene mistään hinnasta töihin, mutta kyllä he pienessä vähemmistössä ovat.

Jossakin oli juttua työttömästä, joka ei ollut muistaakseni 8 vuoteen ottanut töitä vastaan, koska ei kuulemma kannata mennä töihin alle 2600 € kuukausipalkalla. Hän elää yhteiskunnan piikkiin vuokralla Kruunuhaassa. Joka on siis todella hintava paikka asua. Tällaisille ihmisille pitäisi antaa ympäri korvia (kuvainnollisesti, en kannata väkivaltaa), sillä he tekevät hallaa kaikille työttömille moisilla ulostuloillaan. Hänen ongelmansa ei ole se, etteikö kannattaisi mennä töihin alle 2600 €/kk. Hänen ongelmansa on se, että hän asuu ihan liian kalliilla alueella, jossa hänen ei ole mikään pakko asua. Se on hänen oma valintansa, eikä tällaisen valinnan hyväksyminen pitäisi olla millään tavalla yhteiskunnan taholta mahdollista.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

"En tiedä osaanko tässä taustoittaa pääviestiäni ja olenko osannut asiaani avata riittävästi mutta voitaisiinko työttömyyttä ja hyvinvointia lähteä purkamaan siitä kulmalta että helpotettaisiin yritysten työllistämistä ja ennen kaikkea työntekijöiden palkkaamista Suomessa. Palkkatasot ovat lisäksi kivunneet ihan järjettömän korkealle, useimmilla aloilla näin on.
Ammattiyhdistysliikkeillä on tässä myöskin peiliin katsomisen paikka!"

Olen täysin samaa mieltä siitä, että työntekijöiden palkkaaminen pitäisi olla paljon helpompaa. Tämä kokonaisuus sisältää myös sen, että ansiosidonnaisten ja tukien hakeminen pitäisi olla myös sujuvampaa, sillä nykyään on monesti tilanteita, että 2 viikon pätkätyötä ei kannata ottaa vastaan. Se aiheuttaa pahimmillaan parin-kolmen kuukauden katkon tukien maksuun, kun se muuttaa ansiosidonnaisen sovitelluksi ansiosidonnaiseksi. Se aiheuttaa pahimmillaan sen, että siitä jää jopa tappiolle, kun menee töihin. Eikä siinä ole mitään järkeä. Tämä ei ole työntekijän vika, tämä ei ole työnantajan vika, tämä on systeemin vika.

Ay-liitoista olen vakaasti sitä mieltä, että niiden valtaa pitäisi karsia paljon. Nykymuotoiset ay-liitot pitäisi lakkauttaa. Ne eivät ole enää työntekijöiden puolella vaan työnantajia vastaan, joka on ihan eri asia. Vaikka se äkkiseltään saattaa samalta kuulostaakin. Itse olen maksanut viimeiset 3 vuotta maksuni YTK:lle eli en ay-liitoille. Enkä ole huomannut elämässäni tai työelämässäni minkään muuttuneen. Paitsi että palkasta jää nykyään enemmän käteen itselle kuin mitä jäi silloin, kun kuuluin AKT:hen.

Palkoista, ne eivät mielestäni yleisesti ottaen ole korkeat. Joitakin poikkeuksia tähänkin tietysti on. Ne eivät varsinaisesti ole työntekijän kannalta pienetkään, mutta kun tämä eläminen Suomessa on todella kallista. Se on se ongelma. Palkalla pitää kattaa elämisen kulut ja koska pakolliset kulutkin ovat korkeat, niin palkan pitäisi kompensoida ne. Mitä se palkka ei monestikaan tee edes tällä hetkellä.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

"Lisäksi uskallan väittää että omasta tahdostaan työttömäksi jääneet ihmiset: töitä vieroksuvat saavat liikaa avustuksia ja toimeentuloa tekemättä mitään! Yritykset ja toiset työtä tekevät tavalliset ihmiset maksavat tämän vapaamatkustamisen ja näin se vaan ei voi olla! Vielä työssä olevien selkärangasta revitään näidenkin toimeentulo."

Valtio luo raamit sille, miten yhteiskunnassa saa toimia. Joita ihmiset sitten käyttävät hyväkseen. Myös työnantajat niitä käyttävät hyväkseen. Siinä ei ole sinänsä mitään kummallista, mutta työnantajat ja EK etunenässä ovat koviten kritisoimassa sitä, että työntekijätkin alkavat toimia samoin kuin he ovat toimineet koko ajan. Siksi blogini otsikko on tuo, sillä kaksinaismoralismi on jotain, jota en hyväksy ollenkaan.

Työntekijöiden ja sitä kautta myös työttömien ei ole mikään moraalinen tai muukaan pakko tehdä asioita yhtään sen paremmin tai paremmalla moraalilla kuin mitä työnantajat tekevät. Ei mikään pakko.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

"Suomessa yrittäjäjyys ja yrittäjänä toimiminen on tehty hyvin vaikeaksi. Yrittäjiä kohdellaan lähes rikollisisna - ja toiminta Suomessa on monelta osin tehty hyvin kannattamattomaksi, kiitos lainsäädännön. Ei siis pidä ihmetellä miksi yritykset valuvat rajojen yli halvempiin maihin."

Minä arvostan kaikkia pk-yrittäjiä, jotka ymmärtävät sen, että työntekijä ei ole kone. Että työntekijä nyt vaan ei pysty mahdottomuuksiin. Että työntekijällä on muutakin elämää kuin työ. Että työntekijä tarvitsee ruokatauon 10 tunnin työpäivän aikana eikä se jaksa loputtomiin tehdä 15 tunnin työpäiviä tai ylitöitä tai sairaslomatuurauksia. Jotka ymmärtävät, että työntekijät tekisivät työnsä hyvin, jos heille annetaan siihen mahdollisuus, aikaa ja välineet mutta jos ei anneta, niin työn jälki ei voi mitenkään olla hyvää eikä sitä mitenkään voi edes vaatia.

Isojakin yrityksiä arvostaisin samoista syistä. En vain valitettavasti ole koko tähänastisen työurani aikana törmännyt sellaisiin, jotka toteuttaisivat edes osan noista kriteereistä.

Lainsääsäntöä pitäisi helpottaa monilta osin, olen samaa mieltä. Ja palkkauksessa ja työehdoissa pitäisi olla enemmän vapauksia, jos molemmat osapuolet siihen suostuvat. Mutta niin kauan kuin ay-liitot määräävät, tähän ei isompaa muutosta tule. Valitettavasti.

Tuohon viimeiseen lauseeseesi. Jos yritys tekee tuottoa Suomessa 8 % ja lähtee muualle siksi että sieltä saa tuottoa 9 %, niin toki siinä on prosentin ero. Mutta jos tuo on ymmärrettävää ja "niin se vain nyt on", niin ihan turha on silloin syyttää työntekijöitä siitä, että he haluavat maksimoida oman tuottonsa. Tasan samasta asiasta siinä on kyse.

Käyttäjän PasiKettunen kuva
Pasi Kettunen

Toimihenkilöammateissa työnantajat ovat aiheuttaneet työvoimapulan ihan yksinkertaisesti päättämällä että työttömät ja 50 v. täyttäneet eivät kelpaa. Eli kun laskusuhdanteessa on luiskattu porukkaa, eivätkä taantuman aikana ole voineet työllistyä, seuraavassa nousukaudessa nämä eivät sitten enää kelpaa koska ovat työttömiä. Firmat sitten repivät väkeä toisiltaan, jolloin aina jollekin jää se "pula".

Miksi näin on päätetty, on minulle täysi arvoitus. Mutta jos työnantajat tämän itse aiheutetun ongelman haluaisivat ratkaista, avaimet ovat heillä.

Käyttäjän SivulaTero kuva
Tero Sivula

Iso ongelma yrityksille on mitä eivät ole ottaneet huomioon on se että motivoituneet ja oikeasti ammattitaitoiset eivät suostu ihan mihin vaan palkan ja työehtojen suhteen, samat ihmiset ovat myös yleensä aika fiksuja ja ymmärtävät että jos antavat pahalle pikkusormen, se vie koko käden. Itse ja aika moni muu tuttuni on päätynyt ratkaisuun jossa töitä tehdään oikealla hinnalla juuri sen verran että elää, vähentäen omista kuluista/kuluttamisesta sen sijaan että tekisi huonolla palkalla ja ehdoilla töitä ja joutuisit silti elämään niin että ylimääräistä ei jää. Mutta mieluummin elän köyhästi ja jää vapaa-aikaa kuin elän köyhästi ja ei ole vapaa-aikaa ja ainoa joka hyötyy ammattitaidostani on yritys ja valtio - ei mielestäni kovin hyvä diili. Onko yrityksissä viimeisen 20-vuoden aikana kun sukupolvi on vaihtunut omistajissa tapahtynut samalla myös muutos siinä että ei ymmärretä enään symbioosia jossa työntekijän pitää saada työstä vähintäänkin kohtuullinen elanto. Olen itse ollut työelämässä jo 30-vuotta, noin kymmenen vuotta sitten tilanne alkoi muuttua, laskin että jos tänäpäivänä verrattuna vuoteen 2006 haluaisin saman noin 3500€ brruttopalkan täytyisi tehdä noin 15-20 tuntia viikossa enemmän töitä, kun jo vuonna 2006 tein noin 50 tuntia viikossa tuohon tulotasoon, tarkoitus ei kai ole käyttää koko elämää pelkästään työntekoon. Asun helsingissä ja vuokrat, sähköt, vakuutukset jne. Ovat samalla ajalla varmaan nousseet 10-20%.

Ps. Kiitos kirjoittajalle, erittäin purevasti kirjoitettu asia mitä olen usealle yrittänyt selittää.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Itsekin olen tätä yrittänyt monelle selittää, mutta kun moni ei halua sitä ymmärtää.

Itse olen kuljetusalalla. Monesti avoimessa kuljetuspuolen työpaikkailmoituksessa halutaan tulevalta työntekijältä joitakin ellei peräti useita seuraavista todistuksista:

-ajokortti ABECEDE
-ammattipätevyysmerkintä
-digipiirturikortti
-työturvallisuuskortti
-tieturva 1
-tieturva 2
-tulityökortti
-hygieniapassi
-EA1
-EA2
-trukkikortti
-ADR-ajoluvat

Kenellä työttömällä on varaa ylläpitää nuo kaikki voimassa? Se on vähintään 100 € per kortti, yleensä enemmän. Eihän missään työpaikassa noita kaikkia tarvita, mutta kun useimmissa tarvitaan monia noita ja jos joku puuttuu, karsii se heti työpaikkoja pois, joita voisi hakea.

Saako siitä mitään ekstraa, että oma-aloitteisesti pitäisi nuo kaikki voimassa? Ei tietenkään. Sitten jos puuttuu juuri se kortti, mitä tulevassa työpaikassa tarvitaan ja ihminen lähtisi heti töihin, jos tuleva työnantaja sen kortin maksaa, niin eihän se nyt vaan onnistu.

Olen itse ollut tässä tilanteessa jokusen kerran. Erääseenkin työpaikkaan vaadittiin ajokortti, ammattipätevyys, digipiirturikortti, trukkikortti, tulityökortti, työturvallisuuskortti ja tieturva 2. Minulla oli kaikki muut paitsi viimeinen, joka minulla oli vain tieturva 1. Olin katsonut koulutuksenkin, että missä sen voin käydä ja milloin ja soitin työnantajalle, että tämä on tilanne ja tulen töihin, jos maksatte kurssin. Hinta oli jotain 200 €. Ei käynyt. Sama työpaikka haki työntekijää vielä 3 kk päästäkin.

Käyttäjän SivulaTero kuva
Tero Sivula

Eli liitto ei ole hoitanut työtään jälleen kerran. Toisaalta vaikka liitto olisi saanut sovittua että työnantaja maksaa kyseiset kortit, niin tietysti ottavat töihin ensisijaisesti sellaisen henkilön jolla ne on voimassa. Eli TE-keskus tai jokin vastaava oisi se joka maksaisi työttömälle kyseiset oman ammatin kortit niin että ne ovat voimassa työnhakua varten. Hallitushan on ilmoittanut että yksi pääteema on poistaa esteitä työnsaantiin, puheet ei vaan vastaa tekoja. Joten tässäkin pätee se että luodaan ns. tahallisesti työvoimapulaa ja sitten päästään laiskojen Ossien avulla heikentämään palkkoja, työehtoja ja kyykyttämään heitä joilla on työhaluja ja kykyjä.

Tuo kapitalistinen ajattelu valuu joka paikkaan pikkuhiljaa. Omassa työssä olen sen huomannut, teen mainoskuvauksia, mainostöitä sekä vähän videotuotantoa dronella, leffajuttuja pääasiassa. Vielä 2000-2012 oli iso rinki freekkuja ja pieniä yrityksia jotka teki paljon yhteistyötä keskenään. Pidimme palaverin ja sovimme että pidämme huolta siitä että kun tilaamme toisilta töitä, emme ala tinkimään, mutta emme pyydä ylihintaa vaan palkkio on sellainen mikä on oikein siitä kyseisestä työstä, siitä hyötyy kaikki, tekijät ja asiakkaat, koska varsinkin luovassa työssä on tärkeää että saat oikean palkan, ei sitä muuten jaksa tehdä.

Olin poissa ulkomailla ja vähän sairastelin, 4-vuodessa kuviot oli muuttunut täysin,freekut ja pikkuyrittäjät tinkii toisiltaan siksi että saisi sen oman projektin paremmin sisään. Kaikkien tulos kärsii, laatu kärsii, elämänlaatu kärsii. Loputon kierre.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Työkkäri kouluttaa joitakin kortteja aina silloin tällöin. Mutta ei kaikkia eikä koko aikaa eikä kursseille kaikki pääse.

Ammattipätevyys ja digikortin uusinta kuuluvat työnantajalle tes:in mukaan, tietyin reunaehdoin. Ja jos työnantaja vaatii omilta työntekijöiltä jotain pätevyyskortteja, niin se ne maksaa myös. Mutta miten sinne töihin pääsee, jos niitä kortteja ei ole eikä ole rahaa niitä suorittaa eikä työkkäri juuri niitä koulutuksia satu tarjoamaan?

Minusta työnantajan on turha valittaa pätevien työntekijöiden saamisen vaikeutta, jos eivät itse siihen viitsi sijoittaa edes 200 euroa. Minä voisin myös allekirjoittaa sopimuksen, että maksan takaisin sen 200 € jos itse lähden firmasta vaikkapa koeajan puitteissa. Mutta kun sekään ei käy.

Käyttäjän SivulaTero kuva
Tero Sivula

Hauska piirre on muuten miten liitot ja vastaavat järjestöt ovat alkaneet rikkoa "sovittuja" ehtoja, tein muutama vuosi sitten pikkukeikan Suomen Yrittäjille, jonka jäsen olin itsekin. (Ammattiliitot ja muut järjestöt ovat aina olleet suurimpia tinkaajia työn hinnasta, ellei tekijä ole johtoportaan serkun kaivan kaveri, sitten hinnalla ei ole mitään väliä).

Eli oli kuvauskeikka heille. jossa kuvasin brändikuvat nuoresta yrittäjästä josta oli varmaan vuoden somessa ja lehdissä mainoksia tyyliin liittymien Suomen Yrittäjiin kannattaa. Koska oli vain noin 2-3 tunnin kuvaus ja kuvien käsittely, en edes antanut tarjousta kuten usein on tapana, vaan käytetään journalistiliiton ohjeita hinnoittelussa. Heitin laskun menemään, summaa en muista tarkkaan, mutta jotenkin se meni niin että ensimmäinen tunti vajaa 100€ ja lisätunneista 50-60 € + kuvankäsittelystä sitten oma hinta, tuon tyyppisessä menee se 2 tuntia yleensä, eli jotain vajaa 100 €. Tulivat lankoja pitkin ja sanoivat että me maksetaan aina kuvaajille 60 € tunti, kuvankäsittelystä ei mitään. No, en jaksanut tapella, tosin muuten kehuivat kuvat ennen laskua maasta taivaaseen, sillähän elää perusjannu pari viikkoa :)

Laskutin siis 4 tunnin työstä 120 € + alv.
Jos töitä olisi liukuhihnalla niin noitahan voisi siis tehdä päivässä 2 kpl. Kuukaudessa 21.5 päivää x 2 x 120 € = kuukauden laskutus olisi siis 5160. Tästä kun maksaa palkan eläkemaksujen, verojen jne. jälkeen palkkaa käteen jää noin 2100 €. Siitä maksat vuosittain välineiden uusimiset, välinevakuutukset, vastuuvakuutukset, autokulut, kirjapito, markkinointi. + kaikki kirjapitoon ja markkinointiin ja yhteydenpidon joudut käytännössä tekemään "työajan" ulkopuolella.

Moni ajattelee että no, olet yrittäjä, yrittäjän pitää tehdä enemmän töitä. yrittäjällä on isompi riski, joten itse katson että ainakin sama palkka samalla työajalla pitäisi jäädä kuin vakituisessa työsuhteessa olevalla.

Mutta onneksi on vielä yrityksiä jotka haluavat laatua ja maksan sen mitä keisarille kuuluu.

Viikon kysymys, olenko Suomen Yrittäjien jäsen enään?

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Itse erosin AKT:sta kolmisen vuotta sitten. Nykyään maksan YTK:lle maksut, säästän vuodessa satasia ja saan tasan saman palvelun. Lisäksi AKT ei enää voi estää minua tekemästä työtäni, esim. vaatimalla lakkoon menemistä kun jollekin luottamusmiehelle on sanottu pahasti työnantajan taholta. Tai tekemästä töitä muillakin ehdoilla kuin tes.

Liittojen tehtävä on myös tehdä itselleen rahaa. Ei mikään muu. Jos joku ei usko, niin kolme kirjainta: VVO. Tämäkin pitäisi jokaisen ymmärtää.

Käyttäjän SivulaTero kuva
Tero Sivula

Tässä tilanteessa kun jos hallituksen päätavoite on poistaa esteitä työllistymiselle, ei olisi iso nuijan napsautus kun päätetään että vaikka 2-vuoden ajan valtio maksaa kyseiset korttien uusimiset/uudet kortit kaikille. Oli töissä tai ei. Joten voi sanoa että hallituksen tavoite ei ole helpottaa työllistymistä vaan ainoastaan toimia sitä vastaan. Rahastahan se ei ole kiinni. Jos ajatelleen että vaikka korttien uusimisia olisi 100 000 vuodessa ja keskimäärin 3 korttia x 100 € se tekee vain 30 miljoonaa. Kuten ministerit ovat moneen kertaan sanoneen, parasta sosiaaliturvaa on työpaikka.

VVO-liitot ja muutama muu vastaava on yksi suomen historin suurin vedätys kansalaisia kohtaan. Luulen että liitot on hirtetty munista jo kauan sitten uhkaamalla verovapauden poistolla, muuta syytä en keksi. Tai suomalainen perinne, lahjonta.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Olen viimeiset kolme vuotta yrittänyt tuota kirjoittamaasi korttien osalta selittää kaikille. Huonoin tuloksin. Tulevaisuudessa kortteja voitaisiin kouluttaa vaikka ammattikoulussa viimeisenä vuotena ja lukiossakin (ne on yleensä päivän kursseja) runsain mitoin, niin näillä nuorilla ihmisillä olisi kortteja valmiina voimassa seuraavat viisi vuotta. Se on se aika, jonka ne yleensä ovat voimassa ilman kertausta ja uusintaa. Silloin meillä olisi 18-23 -vuotiaita ihmisiä, työelämään menossa, jotka voisivat paljon helpommin ottaa työtä vastaan. Vaikka edes kesätöitä. Nykyisille työttömille tietysti myös paljon enemmän korttikoulutuksia, kun ilman niitä nyt vaan ei kovin helposti työllisty.

Työllistymisessä on lopulta hyvin vähän esteitä, siis sellaisia joille ei ole yhtään mitään tehtävissä. Kun ne esteet poistettaisiin, ihmiset työllistyisivät. Työllistyminen myös luo aina lisää työtä. Tämä olisi positiivinen kierre. Mutta kun ei kelpaa. Tämäkin on niitä asioita, jonka kaikki varmasti tietävät, mutta kukaan ei vaan tee yhtään mitään. Miksi eivät tee, on yksi iso mysteeri. Häviäjiä kun tässä on olisi todella vaikea löytää, ellei häviäjiä olisi sitten ne, jotka bisneksiinsä tarvitsevat kouluttamatonta halpatyövoimaa Suomen rajojen ulkopuolelta.

Heli Riipinen

Teen työtäni ihmisten parissa joilla elämässä on tullut ns. mutkiamatkaan elämässä. Kun he yrittävät työllistyä uudelleen, laitetaan raavaat miehet ja aikuiset naiset pussittamaan työkeskuksiin kondomeja tai ruuveja. Mieltä ylentävää työtä (?) entisille ammattilaisille jotka jopa mahdollisesti tahtoisivat kouluttautua lisää uudelleen tai päivittää ammatillista osaamistaan. Se että ennen vielä noin 30 vuotta sitten riitti tahtotila oppia uutta ja olla "hyvätyömies" ei enää riitä. Jos taas ohjaudut hyvän kokemuksen kautta esim.kuljetusalle työhön pitkän työttömyyden jälkeen, onnistut suorittamaan pakolliset kurssit alkaa alaspoljettujen palkkojen lisäksi 12-14h työpäivien suorittaminen.
Työntekijän kohdalla oli hän sitten palaamassa työmarkkinoille, ohjautunut töihin jälleen takaisin työttömyyden jälkeen, saa suoraa ja realismi palautetta miten tämä kaikki näyttäytyy sekavalta.
Työnantajille olisi tarjolla osaavaa, aikuista, motivoitunutta työvoimaa jos heidän osaamisensa arvotettaisiin, ja maksettaisiin palkkaa millä elää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset