*

Antti Rautio Tavallisuus riittää onnellisuuteen.

Velkaantuminen

Suomi, EU ja konkurssi

Suomi liittyi EU:n lypsettäväksi 1995 ja aluksi kaikki oli kuin hyvää unta.Liittyminen rauhoitti hurjat korkorallit, joita oli nähty aikaisimpina vuosina.( Jotkut makselevat vielä tänäkin päivänä ja ei epätoivoisiltakaan teoilta ole vältytty.) Kauppa alkoi kukoistaa ja talous nousi kun yritykset pystyivät tarjoamaan vapaasti tuotteita ilman rajaesteitä ja sen myötä kansa voi hyvin. Valtionvelka oli tuolloin 60.1 mrd ja hyvin hallittavissa, lainaa tarjottiin ja myös annettiin/otettiin edullisin ehdoin( oliko suunnitelmallista, kuten myöhemmin kerron ) Nyt se on 108 mrd jo ja kasvaa nopeutuva

Suomi ottaa maailmanvastuuta vaikeassa tilanteessa

Suomi on kasvattanut “maailmanvastuutaan” erityisesti viimeisimmän kymmenen vuoden aikana (2008-2018). Tämä on ilmennyt mm. euromaiden pelastuspaketteina ja (massa)maahanmuuttona. Tämä on poikkeuksellista tätä edeltäneeseen aikaan, jolloin vastuita muihin euromaihin ei ollut, ja maahanmuutto pääasiassa tapahtui “siististi” pakolaiskiintiön kautta.

En nyt mene tässä sanomaan sitä, että pitäisikö tätä maailmanvastuuta lisätä vai vähentää, vaan haluan kertoa siitä tilanteesta, jossa sitä otetaan yhä lisää.

Kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää

Kommentti: Velka säästi Suomen syöksykierteeltä, jonka rinnalla ”hukattu vuosikymmen” on lastenleikkiä (TS 21.01.2018) on yleensä velkakriittiseltä Jan Hurrilta velkamyönteinen kirjoitus, jonka voi tiivistää näin:

Velkaantumisen vauhti muistettava maksamisen helpottuessa

Uusi maksupalveludirektiivi PSD2 (Payment Services Directive 2) astuu voimaan tammikuussa 2018. Säätelyn muuttuminen tulee mahdollistamaan palveluntarjoajille helppokäyttöisempien ja uudenlaisten palveluiden luomisen kuluttamisen valvontaan ja oman talouden seurantaan.

 

Talouskuripuolue nyt!

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi Ylen Ykkösaamussa, että haluaisi nostaa Suomen suosta laajentamalla maksutonta varhaiskasvatusta. Hintalappu uudistukselle olisi 70 miljoonaa euroa ja ilmeisesti sellaisiin menonlisäyksiin on varaa, vaikka Orpo kuitenkin suoraselkäisesti muistuttaa, että velkaantuvassa kansantaloudessa ei ole mitään jakovaraa. Heitetään siihen vielä se Kokoomuksenkin vaatima harrastustakuu vielä kaupantekijäisiksi, niin avot!

Kokoomus on rakastunut

 Oletteko panneet merkille, kuinka kokoomus on rakastunut EU-morsiameen. Rakastunuthan ei näe morsiamessa mitään vikaa, vaikka kaikki tiedämme, että rahaliitto on merkittävin kilpailukykyyn heikentävästi vaikuttava tekijä. Euron menestystarina on jo kaukana takana päin, ja me velkaannumme tänäkin vuonna ja vaihtotase jää miinusmerkkiseksi. Olemme pudonneet Ruotsista bkt:sta noin neljänneksen vain 10 vuodessa. 

Murska-arvio kriisin hoidosta: Kreikka on vajonnut kehitysmaaksi

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on arvioinut murskaavasti Komission tapaa hoitaa Kreikan kriisiä (KL 16.11.). Komission virheet näkyvät kyvyttömyydessä priorisoida eri toimia eikä sopeutusohjelmassa ole ollut laajempaa strategiaa Kreikan pelastamiseksi vaikka sopeutusohjelmien arvo on ollut 368 miljardia. Vaikka pientä kehitystä on näkyvissä, ei näkyvissä ole paluuta normaaliin tilaan. Kreikalla on velkaa yli 300 miljardia euroa, joita se tuskin pystyy maksamaan takaisin.

Sdp ja kokoomus maksavat eurovelan

Kyseinen otsikko on tarpeellinen, koska politikot ja enemistöpäätökset eivät tunne vastuuta. Mehän tiedämme sen, että mistä tämä reipas valtion velkaantuminen suurelta osin johtuu ja on lähtöisin. Ylimielinen hapatus tekee jostakin puolueesta hallituskelvottoman, mutta todella suurista asioista ei kanneta mitään vastuuta.

Suomen 50 miljardin valtionvelan kasvaminen kahdeksassa vuodessa johtuu suuressa määrin sopeutumattomasta eurosta, jonka sdp ja kokoomus enemistöpäätöksillä loivat.

Maailma velkasuossa - puhkeaako kupla?

Sattui silmiini tuore juttu Jyllands-Postenissa maailman velkautumisen tasosta ja kasvusta 2007 finanssikriisin jälkeen. Ohessa tiivistelmä jutusta ja keskeisiä velkaantumislukuja. Kyseessä on siis kokonaisvelka: valtioiden, elinkeinoelämän, finanssisektorin ja yksityishenkilöiden velkataakka vuoden 2016 lopussa  ja velan kasvu 2017 ensimmäisellä neljänneksellä  verrattuna viime vuoden vastaavaan.

Katse isoihin kokonaisuuksiin Oulussa

Monet tahot ovat pelotelleet Oulun karmeasta taloustilanteesta. Erityisesti velkaantumisen on kerrottu olevan kohtuutonta. Todellisuudessa tilanne on isossa mittakaavassa toinen. Oulu ei ole perikadon partaalla.

Oulun kaupunkikonsernin (johon kuuluvat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, säätiöt ja kuntayhtymät) nettotulos viime vuodelta oli 53 miljoonaa euroa. Kaupunkikonsernin asukaskohtainen velka oli samana vuonna 4358 euroa. Vertailukohdiksi kelpaavissa Turussa kyseinen lukema oli 6975 euroa ja Tampereella 5740 euroa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä