Työttömyys http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132402/all Thu, 16 Aug 2018 09:09:38 +0300 fi Aktiivimalli epäonnistunut http://mervisyvaranta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259546-aktiivimalli-epaonnistunut <p>Työttömyysturvan aktiivimalli edistää kehnosti työllistymistä. Kelan mukaan vain joka kymmenes leikatulle työttömyysetuudelle joutuneista on aktivoitunut. Mallin ehtojen mukaista aktiivisuutta on, jos 65 työttömyysetuuden maksupäivän aikana on tehnyt 18 tuntia palkkatyötä, tai ansainnut 23 prosenttia yrittäjän kuukausiansiosta, tai osallistunut 5 päivää TE-toimiston työllistymistä edistävään palveluun.</p><p>Tilastoista käy myös ilmi, että aktiivimalli on alentanut erityisesti 60 vuotta täyttäneiden työttömyysetuuksia. Toisin sanoen aktiivimalli on epäonnistunut erityisesti iäkkäiden ihmisten aktivoimisessa. Todennäköinen syy on se, että iäkkäänä työllistyminen on vaikeaa, joten akiivimalli ei iäkästä motivoi.</p><p>Aktiivimalli on saanut vaikutteita Tanskasta, jossa työttömältä edellytetään aktiivisuutta työttömyysturvan vastineeksi. Tanskassa on kuitenkin samalla parempi työttömyysturvan taso kuin Suomessa. Paremman tasoista työttömyysturvaa hallitus ei kopioinut, vaikka Suomen työttömyysturvan tasoa pidetään yleisesti riittämättömänä.</p><p>Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on antanut Suomelle viime vuonna huomautuksen siitä, että työmarkkinatuen määrä on liian alhainen. Se rikkoo vähimmäissosiaalietuutta koskevaa määräystä, jonka mukaan vähimmäissosiaalietuus on 50 prosenttia maan mediaanitulosta. Tässä mielessä koko aktiivimalli on kyseenalainen, koska se leikkaa muutenkin riittämätöntä etuutta.</p><p>Aktiivimallia on kritisoitu laajasti. Tästä huolimatta hallitus aikoo tuoda eduskunnan päätettäväksi aktiivimalli kakkosen, jossa työttömän pitäisi hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa (tästä voisi poiketa tietyin edellytyksin). Lisäksi työttömyysetuuden karensseihin tulisi muutoksia.</p><p>Aktiivimallissa olisi jotain järkeä, jos leikattavan työmarkkinatuen taso olisi alun perin riittävä, ja malli todella auttaisi työllistymään. Nyt näin ei ole. Sen sijaan Suomen työttömät ovat joutuneet hallituksen aktiivimallin koekaniineiksi. Aktiivimalli olisikin pitänyt toteuttaa kokeiluna, jossa mallin vaikutuksia selvitetään ensin osalla työttömistä, ja vasta toimivaksi todettu malli otetaan kaikilla käyttöön.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työttömyysturvan aktiivimalli edistää kehnosti työllistymistä. Kelan mukaan vain joka kymmenes leikatulle työttömyysetuudelle joutuneista on aktivoitunut. Mallin ehtojen mukaista aktiivisuutta on, jos 65 työttömyysetuuden maksupäivän aikana on tehnyt 18 tuntia palkkatyötä, tai ansainnut 23 prosenttia yrittäjän kuukausiansiosta, tai osallistunut 5 päivää TE-toimiston työllistymistä edistävään palveluun.

Tilastoista käy myös ilmi, että aktiivimalli on alentanut erityisesti 60 vuotta täyttäneiden työttömyysetuuksia. Toisin sanoen aktiivimalli on epäonnistunut erityisesti iäkkäiden ihmisten aktivoimisessa. Todennäköinen syy on se, että iäkkäänä työllistyminen on vaikeaa, joten akiivimalli ei iäkästä motivoi.

Aktiivimalli on saanut vaikutteita Tanskasta, jossa työttömältä edellytetään aktiivisuutta työttömyysturvan vastineeksi. Tanskassa on kuitenkin samalla parempi työttömyysturvan taso kuin Suomessa. Paremman tasoista työttömyysturvaa hallitus ei kopioinut, vaikka Suomen työttömyysturvan tasoa pidetään yleisesti riittämättömänä.

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on antanut Suomelle viime vuonna huomautuksen siitä, että työmarkkinatuen määrä on liian alhainen. Se rikkoo vähimmäissosiaalietuutta koskevaa määräystä, jonka mukaan vähimmäissosiaalietuus on 50 prosenttia maan mediaanitulosta. Tässä mielessä koko aktiivimalli on kyseenalainen, koska se leikkaa muutenkin riittämätöntä etuutta.

Aktiivimallia on kritisoitu laajasti. Tästä huolimatta hallitus aikoo tuoda eduskunnan päätettäväksi aktiivimalli kakkosen, jossa työttömän pitäisi hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa (tästä voisi poiketa tietyin edellytyksin). Lisäksi työttömyysetuuden karensseihin tulisi muutoksia.

Aktiivimallissa olisi jotain järkeä, jos leikattavan työmarkkinatuen taso olisi alun perin riittävä, ja malli todella auttaisi työllistymään. Nyt näin ei ole. Sen sijaan Suomen työttömät ovat joutuneet hallituksen aktiivimallin koekaniineiksi. Aktiivimalli olisikin pitänyt toteuttaa kokeiluna, jossa mallin vaikutuksia selvitetään ensin osalla työttömistä, ja vasta toimivaksi todettu malli otetaan kaikilla käyttöön.

]]>
0 http://mervisyvaranta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259546-aktiivimalli-epaonnistunut#comments Aktiivimalli Hallituksen työttömyyspolitiikka Työttömyys Työttömyysturva Työttömyysturvan aktiivimalli Thu, 16 Aug 2018 06:09:38 +0000 Mervi Syväranta http://mervisyvaranta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259546-aktiivimalli-epaonnistunut
Työvoimahallinnon mielivalta tekee aktiivimallista erittäin pahan http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259194-tyovoimahallinnon-mielivalta-tekee-aktiivimallista-erittain-pahan <p>Kohua herättänyt opettajan 2000 euron menetys osoittaa, että nykyinen aktiivimalli pitäisi lopettaa heti. Se luo varmasti yhteiskuntavihaa ja luo erittäin huonon kuvan yhteiskunnasta. Tämä ikävä esimerkki osoittaa juuri sen pahimman ongelman mikä on aktiivimallissa.</p><p>Työllistymisen ongelmaa yritetään ratkaista heittämällä bensaa liekkeihin. Juuri yhteiskunnan mielivalta liittyen toimeentuloon heikentää aktiivisuutta. Pakottamalla aktiiviseksi aiheutetaan mielivallan lisääntymistä. Ei puututa työllistymisen juurisyihin, eli niihin asioihin, jotka aiheuttavat mielivaltaa. Tämä hallitus meni aktiivimallin suhteen sieltä, mistä rima oli matalin, eli aloitti kepittämisen lisäämisellä, eikä puuttunut ollenkaan byrokratiaan.</p><p>Opettaja lähetti työvoimahallinnolle selvityksen, kun sitä pyydettiin ja hän esitti pätevän syyn, miksi perui osallistumisensa työnhakuvalmennukseen. Kertoi, että on jo työllistynyt, eikä työnhakuvalmennus ole siksi millään lailla aiheellinen. Hän kertoi myös peruneensa osallistumisen ilmoittamalla siitä ajoissa koulutuksen järjestäjälle, jotta mahdollisimman nopeasti seuraava jonossa oleva saisi kyseisen valmennuspaikan.<br />Työvoimahallinto perui oikeuden työttömyyspäivärahaan, koska oli&nbsp; ilman pätevää syytä kieltäydytty työllistämistä edistävästä palvelusta. Työllistyminen ei siis ollut työvoimahallinnon mielestä pätevä syy.</p><p>Työvoimahallinnon byrokratiaongelmat ovat olleet jo pitkään ja 90-luvun laman jälkeen selvästi tilanne paheni. Silloin nousi esimerkiksi kohua herättänyt tapaus, jossa työtön menetti työttömyystuen, koska kävi päivisin kuntosalilla. Tästä uutisoi Helsingin paikallismedia (Helsingin Uutiset, ja Vartti-lehti).</p><p>Sipilän hallitus teki erittäin hölmösti ottaessaan käyttöön aktiivimallin puuttumatta ollenkaan työvoimahallinnon mielivaltaan. Mielivalta on se juurisyy, miksi työttömät on pakotettuja passiivisuuteen. Jos on aktiivinen, se on peiteltävä ja salattava työvoimahallinnolta, ettei joudu vaikeuksiin. Työvoimahallinnon mielivalta aiheuttaa pahoja seurauksia koko yhteiskunnassa, se tappaa kaikenlaisen yritteliäisyyden, koska aktiivinen joutuu vaikeuksiin ja todennäköisimmin menettää toimeentulonsa kokonaan.</p><p>Työvoimahallinto vetoaa lakiin toteuttaessaan mielivaltaa. Kuitenkin kysymys on lain tulkinnasta. Laki tuskin pakottaa mielivaltaan, se antaa myös mahdollisuuden järjen käyttämiseen. Esimerkiksi tässä kirjoituksen esimerkissä mielivaltaa on se, ettei pätevä syy ole riittänyt työvoimahallinnolle. Mielivalta lisää yhteiskuntavihaa ja erittäin paha se on silloin jos se kohdistuu ihmisten toimeentuloon. Aktiivimalli kohdistuu erittäin suureen ihmisjoukkoon ja heidän kohdalla se lisää työvoimahallinnon mielivaltaa.</p><p>Onko mielivalta lisääntymässä nyt entisestään? Valtiovarainministeri Orpo on pyytänyt kolmea kansliapäällikköä käymään läpi hallituksen jo linjaamat työllistämistoimet ja valmistelemaan nopeavaikutteisia lisätoimia. Se on Orpon mukaan yhteiskunnan kohtalonkysymys, koska pitää saada 250 000&nbsp; vielä työttömänä olevaa työllistymään.</p><p>Kepittäminen aktiivimallilla ei ole toiminutkaan niin kuin hallitus odotti ja haluaa siis tehostaa toimia. Työvoimahallinto pitää mielivaltaisilla toimintatavoilla huolen, ettei aktiivimalli voi toimia.<br />Aktiivimalli myös kärjistää yhteiskunnan tilannetta, koska se asettaa kansaa vastakkain. On niitä, jotka kannattavat kepittämistä ja niitä jotka vihaavat mielivaltaista toimintaa. Tämän kohdistuessa ihmisten välttämättömään toimeentuloon luo kehityssuunnan, joka johtaa vakaviin ongelmiin aktiivimallin kanssa.</p><p>Työvoimahallinnon toimintatavat eivät enää toimi nykyaikaisessa modernissa yhteiskunnassa. Onneksi työvoimahallinnon mielivalta on noussut enemmän esiin julkisuudessa aktiivimallin vuoksi. Lainsäädäntö ei pakota mielivaltaan.</p><p>Osoittaako aktiivimallin käytännön toteuttamiseen liittyvä mielivalta kansalaisille paikat mihin yhteiskuntaluokkaan he kuuluvat? Työttömät ovat Suomessa Paaria-luokkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>YLE: <em><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10341048">&quot;Aktiivimallin kurssin peruuttamisesta seurasi opettajalle kahden kuukauden karenssi ja kahden tonnin menetys &ndash; Minun olisi pitänyt käydä harjoittelemassa työnhakua, vaikka olen jo työllistynyt&quot;</a></em></p><p>&nbsp;</p><p>USU: <em><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/255640-antaako-hallitus-lisaa-keppia-tyottomille-petteri-orpo-valmistelussa">&quot;Tuleeko työttömille lisää keppiä? Petteri Orpo: Valmistelussa nopeavaikutteisia lisätoimia työllisyyden parantamiseksi&quot;</a></em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kohua herättänyt opettajan 2000 euron menetys osoittaa, että nykyinen aktiivimalli pitäisi lopettaa heti. Se luo varmasti yhteiskuntavihaa ja luo erittäin huonon kuvan yhteiskunnasta. Tämä ikävä esimerkki osoittaa juuri sen pahimman ongelman mikä on aktiivimallissa.

Työllistymisen ongelmaa yritetään ratkaista heittämällä bensaa liekkeihin. Juuri yhteiskunnan mielivalta liittyen toimeentuloon heikentää aktiivisuutta. Pakottamalla aktiiviseksi aiheutetaan mielivallan lisääntymistä. Ei puututa työllistymisen juurisyihin, eli niihin asioihin, jotka aiheuttavat mielivaltaa. Tämä hallitus meni aktiivimallin suhteen sieltä, mistä rima oli matalin, eli aloitti kepittämisen lisäämisellä, eikä puuttunut ollenkaan byrokratiaan.

Opettaja lähetti työvoimahallinnolle selvityksen, kun sitä pyydettiin ja hän esitti pätevän syyn, miksi perui osallistumisensa työnhakuvalmennukseen. Kertoi, että on jo työllistynyt, eikä työnhakuvalmennus ole siksi millään lailla aiheellinen. Hän kertoi myös peruneensa osallistumisen ilmoittamalla siitä ajoissa koulutuksen järjestäjälle, jotta mahdollisimman nopeasti seuraava jonossa oleva saisi kyseisen valmennuspaikan.
Työvoimahallinto perui oikeuden työttömyyspäivärahaan, koska oli  ilman pätevää syytä kieltäydytty työllistämistä edistävästä palvelusta. Työllistyminen ei siis ollut työvoimahallinnon mielestä pätevä syy.

Työvoimahallinnon byrokratiaongelmat ovat olleet jo pitkään ja 90-luvun laman jälkeen selvästi tilanne paheni. Silloin nousi esimerkiksi kohua herättänyt tapaus, jossa työtön menetti työttömyystuen, koska kävi päivisin kuntosalilla. Tästä uutisoi Helsingin paikallismedia (Helsingin Uutiset, ja Vartti-lehti).

Sipilän hallitus teki erittäin hölmösti ottaessaan käyttöön aktiivimallin puuttumatta ollenkaan työvoimahallinnon mielivaltaan. Mielivalta on se juurisyy, miksi työttömät on pakotettuja passiivisuuteen. Jos on aktiivinen, se on peiteltävä ja salattava työvoimahallinnolta, ettei joudu vaikeuksiin. Työvoimahallinnon mielivalta aiheuttaa pahoja seurauksia koko yhteiskunnassa, se tappaa kaikenlaisen yritteliäisyyden, koska aktiivinen joutuu vaikeuksiin ja todennäköisimmin menettää toimeentulonsa kokonaan.

Työvoimahallinto vetoaa lakiin toteuttaessaan mielivaltaa. Kuitenkin kysymys on lain tulkinnasta. Laki tuskin pakottaa mielivaltaan, se antaa myös mahdollisuuden järjen käyttämiseen. Esimerkiksi tässä kirjoituksen esimerkissä mielivaltaa on se, ettei pätevä syy ole riittänyt työvoimahallinnolle. Mielivalta lisää yhteiskuntavihaa ja erittäin paha se on silloin jos se kohdistuu ihmisten toimeentuloon. Aktiivimalli kohdistuu erittäin suureen ihmisjoukkoon ja heidän kohdalla se lisää työvoimahallinnon mielivaltaa.

Onko mielivalta lisääntymässä nyt entisestään? Valtiovarainministeri Orpo on pyytänyt kolmea kansliapäällikköä käymään läpi hallituksen jo linjaamat työllistämistoimet ja valmistelemaan nopeavaikutteisia lisätoimia. Se on Orpon mukaan yhteiskunnan kohtalonkysymys, koska pitää saada 250 000  vielä työttömänä olevaa työllistymään.

Kepittäminen aktiivimallilla ei ole toiminutkaan niin kuin hallitus odotti ja haluaa siis tehostaa toimia. Työvoimahallinto pitää mielivaltaisilla toimintatavoilla huolen, ettei aktiivimalli voi toimia.
Aktiivimalli myös kärjistää yhteiskunnan tilannetta, koska se asettaa kansaa vastakkain. On niitä, jotka kannattavat kepittämistä ja niitä jotka vihaavat mielivaltaista toimintaa. Tämän kohdistuessa ihmisten välttämättömään toimeentuloon luo kehityssuunnan, joka johtaa vakaviin ongelmiin aktiivimallin kanssa.

Työvoimahallinnon toimintatavat eivät enää toimi nykyaikaisessa modernissa yhteiskunnassa. Onneksi työvoimahallinnon mielivalta on noussut enemmän esiin julkisuudessa aktiivimallin vuoksi. Lainsäädäntö ei pakota mielivaltaan.

Osoittaako aktiivimallin käytännön toteuttamiseen liittyvä mielivalta kansalaisille paikat mihin yhteiskuntaluokkaan he kuuluvat? Työttömät ovat Suomessa Paaria-luokkaa.

 

 

YLE: "Aktiivimallin kurssin peruuttamisesta seurasi opettajalle kahden kuukauden karenssi ja kahden tonnin menetys – Minun olisi pitänyt käydä harjoittelemassa työnhakua, vaikka olen jo työllistynyt"

 

USU: "Tuleeko työttömille lisää keppiä? Petteri Orpo: Valmistelussa nopeavaikutteisia lisätoimia työllisyyden parantamiseksi"

]]>
3 http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259194-tyovoimahallinnon-mielivalta-tekee-aktiivimallista-erittain-pahan#comments Aktiivimalli Jari Lindström Petteri Orpo Työttömyys Wed, 08 Aug 2018 06:14:22 +0000 Jorma Nordlin http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259194-tyovoimahallinnon-mielivalta-tekee-aktiivimallista-erittain-pahan
Työttömät holhouksen alaisiksi http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259154-tyottomat-holhouksen-alaisiksi <p>Luin Seurasta artikkelin, jossa kerrotaan miten palkattomasta työstä kieltäytyminen aiheutti sen, että kunta haki kieltäytyjää holhouksen alaiseksi. Kuulostaa epätodelliselta, mutta lue itse:</p> <p><a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/miia-kieltaytyi-palkattomasta-tyosta-kunta-haki-holhouksen-alaiseksi-pitaako-kunta-ilmaistoista-kieltaytyvaa-hulluna" title="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/miia-kieltaytyi-palkattomasta-tyosta-kunta-haki-holhouksen-alaiseksi-pitaako-kunta-ilmaistoista-kieltaytyvaa-hulluna">https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/miia-kieltaytyi-palkattomasta-tyost...</a></p> <p>Työttömien kohtelu on lähtenyt lapasesta. Tai kintthaista, kuten joku sanoisi. Jos et suostu orjatyöhön, saattaa vaihtoehtona olla itsemääräämisoikeuden menettäminen. Eihän tässä ole mitään järkeä. Milloin tämä ihmisten kiusaaminen loppuu? Vai onko tässä nyt tuulahdus tulevaa. Alennetaanko työttömät vielä alempaan kastiin, kun eivät työpaikoiksi muutu. Jos et tee ilmaistyötä loputtomasti, saat hullun paperit ja joudut häpeäpaaluun loppuiäksi.</p> <p>Mikä se tällainen sivistysvaltio on, jossa saa pelätä &rsquo;aktivointitoimia&rsquo; kuin ruttoa. Orjuus on kielletty jenkeissäkin jo kauan sitten. Ja mikä valta virkamiehillä on pilata ihmisen elämä - edes näkemättä häntä? Mitä seuraavaksi - telttaleirit työttömille?</p> <p>Muistetaan sitten keväällä nämä lukemattomat esimerkit - siellä äänestyskopissa ei ole pakko toistaa aikaisempia virheitä loputtomasti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Luin Seurasta artikkelin, jossa kerrotaan miten palkattomasta työstä kieltäytyminen aiheutti sen, että kunta haki kieltäytyjää holhouksen alaiseksi. Kuulostaa epätodelliselta, mutta lue itse:

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/miia-kieltaytyi-palkattomasta-tyosta-kunta-haki-holhouksen-alaiseksi-pitaako-kunta-ilmaistoista-kieltaytyvaa-hulluna

Työttömien kohtelu on lähtenyt lapasesta. Tai kintthaista, kuten joku sanoisi. Jos et suostu orjatyöhön, saattaa vaihtoehtona olla itsemääräämisoikeuden menettäminen. Eihän tässä ole mitään järkeä. Milloin tämä ihmisten kiusaaminen loppuu? Vai onko tässä nyt tuulahdus tulevaa. Alennetaanko työttömät vielä alempaan kastiin, kun eivät työpaikoiksi muutu. Jos et tee ilmaistyötä loputtomasti, saat hullun paperit ja joudut häpeäpaaluun loppuiäksi.

Mikä se tällainen sivistysvaltio on, jossa saa pelätä ’aktivointitoimia’ kuin ruttoa. Orjuus on kielletty jenkeissäkin jo kauan sitten. Ja mikä valta virkamiehillä on pilata ihmisen elämä - edes näkemättä häntä? Mitä seuraavaksi - telttaleirit työttömille?

Muistetaan sitten keväällä nämä lukemattomat esimerkit - siellä äänestyskopissa ei ole pakko toistaa aikaisempia virheitä loputtomasti.

]]>
8 http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259154-tyottomat-holhouksen-alaisiksi#comments Aktiivimalli Orjuus Työttömyys Tue, 07 Aug 2018 11:42:54 +0000 Markku Brask http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259154-tyottomat-holhouksen-alaisiksi
Työllisyysihmeen taustat http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258869-tyollisyysihmeen-taustat <p>Viime viikolla julkaistiin uudet työllisyysluvut alkuvuodelta. Niiden mukaan Suomen työllisyysaste oli kesäkuussa 71,8 %, mikä on enää 0,2 % päässä Sipilän hallituksen asettamasta 72 % työllisyysastetavoitteesta. Riitahan siitä sitten syntyi, kun hallituspuolueiden edustajat hehkuttivat tuloksia ja sovittelivat sulkaa hattuunsa, nyrpeämmät äänet oppositiosta muistuttelivat yli kahteensataantuhanteen jämähtäneistä työttömyysluvuista sekä siitä, että &quot;työlliseksi&quot; tilastossa lasketaan tarkastelujaksolla (viikko) yhdenkin työtunnin tehnyt palkansaaja.</p><p>Tyypillistä toki on, että kun ajat ovat hyvät, hallituspuolueet julistavat sen omaksi ansiokseen ja oppositiosta todetaan suotuisten olosuhteiden aiheuttaneen asian hallituksesta huolimatta. Kun vaikea aika koittaa, hallituksen mielestä se on olosuhteiden uhri, kun taas oppositio syyttää hallituksen politiikkaa. Tämä on sellaista yleistä höpinää, jolle en jaksa juuri mieltäni vaivata. Yleensä kuitenkin talouden toimintaan on enemmän vaikutusta yleisillä trendeillä ja enintään politiikan pitkäjänteisellä järkevyydellä ja tai sen puutteella, kuin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10289954">yksittäisillä hallituksilla</a>.</p><p><strong>Aktiivimalli näkyy työllisyystilastoissa, mutta ei selitä niitä</strong></p><p>Hallituksen läpi ajama aktiivimalli jonkin verran pullistaa työllisyystilastoja, koska se on rakennettu juuri tuottamaan näitä &quot;tunti viikossa&quot; -tyyppisiä työllisiä. Samaan aikaan kuitenkin eniten on kasvanut kokoaikaisten vakityöpaikkojen määrä (ks. oheinen kuvaaja) ja <a href="https://www.stat.fi/til/ktps/2018/05/ktps_2018_05_2018-07-13_tie_001_fi.html">maksettujen palkkojen kokonaissumma on tullut ylös 4,9 %</a>. Aloista eniten piristyivät rakentaminen, matkailu- ja ravitsemusala sekä sote-sektori. Työllisyyden parantuminen on positiivisesti jakautunut myös melko tasaisesti koko maahan. Etenkin rakennusalalla kipuillaan työvoimapulan kanssa, mutta myös perinteisestä teollisuudesta ja jopa usein kroonisesti vaikeimpana pidetystä Kainuusta on kuulunut valitusta työvoimapulasta.</p><p>Vaikka siis samaan aikaan pitävät paikkansa Seuran selvitys puolesta miljoonasta palkatonta työtä tekevästä henkilöstä ja työttömyysasteen jämähtämisestä 7,2 % kohdalle, eli prosenttiyksikön verran korkeammalle kuin ennen finanssikriisiä, työllisyystilanne on todellakin parantunut. Se voi tarkoittaa sitä, että pimeimmät päivät ovat viimein luotettavasti takana ja politiikassakin voidaan alkaa miettiä vähemmän selviytymistä ja enemmän sitä, miten yhteiskunnan isoja rakenteellisia haasteita voitaisiin lähteä ratkaisemaan.</p><p><strong>Miksi työttömyys ei vähene?</strong></p><p>Yle teki varsin laajan ja kattavan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10324698">analyysin</a> työllisyystilanteen kehityksestä ja työttömyyden jäämisestä korkealle tasolle. En käy sitä tarkemmin läpi tässä yhteydessä, mutta voin sanoa yhtyväni siihen hyvin pitkälti. Työllisyysasteen nousua selittää paljolti opiskelijoiden siirtyminen työelämään ja erilaisen piilotyöttömyyden väheneminen, kun ihmiset palaavat esim. pidennetyiltä perhe- ja hoitovapailta takaisin työelämään. Piilotyöttömyys, eli työvoiman ulkopuolella olevien työkykyisten ihmisten määrä, on sekin kuitenkin edelleen melko korkealla tasolla.</p><p>Työttömyyttä taas selittävät nyt pitkälti rakenteelliset tekijät. Työttömät ovat pitkälti työvoiman ikääntyneempää ja/tai vähemmän koulutettua osuutta. Koska työn kysyntä lisääntyy ennen kaikkea ammattitaitoisen työvoiman ja asiantuntijatyön osalta, ja ammattitaitovaatimuksista vapaan työn ollessa usein kausi- tai keikkaluonteista ja fyysistä, ei voida olettaa että kovakaan talouskasvu johtaisi näiden henkilöiden työllistymiseen.</p><p>Tämä tarkoittaa sitä, että jos työllisyysasteen nousu 72 % tasolle onnistuikin yleisen talouskasvun ja tilastotaikuuden avulla, nyt vastuu siirtyy selkeämmin politiikalle ja poliitikoille. Mikään määrä keppiä työttömille ei tule tässä auttamaan.</p><p><strong>Työttömyyden kimppuun uudistuksilla ja koulutuksella</strong></p><p>Jos tavoitteena on Ruotsin mallin mukainen 80 % työllisyysaste ja alle 6 % työttömyys. On toteutettava ne uudistukset, jotka tältä hallitukselta ovat jääneet tekemättä: perhevapaauudistus ja sosiaaliturvauudistus. Meidän on luotava järjestelmä, jossa työn vastaanottaminen on aina järkevää.</p><p>Lisäksi nykyisen ja edellisen hallituksen vastuuton koulutuspoliittinen linja on käännettävä (juu, luitte oikein, kyllä myös nykyisen opposition puolueet toteuttivat väärää politiikkaa 2011-2015). Koulutukseen on panostettava lisää rahaa ja lisäksi koko koulutusjärjestelmä on uudistettava vastaamaan muuttuneen maailman tarpeita. Erityishuomiota on kiinnitettävä aikuiskoulutuksen uudistamiseen.</p><p>SDP:n kansanedustaja, ex-työministeri ja pitkään SAK:n puheenjohtajanakin työmarkkinoita seurannut <strong>Lauri Ihalainen</strong> esitteli demareiden ratkaisuja eilisessä Keskisuomalaisen <a href="https://www.ksml.fi/kotimaa/Kansanedustaja-Lauri-Ihalainen-aikuiskoulutus-tarvitsee-t%C3%A4ysremontin/1231780">haastattelussa</a>. Selkeimmät uudistukset suhteessa nykyjärjestelmään ovat toisen asteen koulutuksen ulottaminen kaikille, työttömyysturvalla opiskelun helpottaminen, henkilökohtaiseen työelämässä karttuvaan koulutusoikeuteen ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien osaamistason nostoon tähtäävä erillinen ohjelma.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime viikolla julkaistiin uudet työllisyysluvut alkuvuodelta. Niiden mukaan Suomen työllisyysaste oli kesäkuussa 71,8 %, mikä on enää 0,2 % päässä Sipilän hallituksen asettamasta 72 % työllisyysastetavoitteesta. Riitahan siitä sitten syntyi, kun hallituspuolueiden edustajat hehkuttivat tuloksia ja sovittelivat sulkaa hattuunsa, nyrpeämmät äänet oppositiosta muistuttelivat yli kahteensataantuhanteen jämähtäneistä työttömyysluvuista sekä siitä, että "työlliseksi" tilastossa lasketaan tarkastelujaksolla (viikko) yhdenkin työtunnin tehnyt palkansaaja.

Tyypillistä toki on, että kun ajat ovat hyvät, hallituspuolueet julistavat sen omaksi ansiokseen ja oppositiosta todetaan suotuisten olosuhteiden aiheuttaneen asian hallituksesta huolimatta. Kun vaikea aika koittaa, hallituksen mielestä se on olosuhteiden uhri, kun taas oppositio syyttää hallituksen politiikkaa. Tämä on sellaista yleistä höpinää, jolle en jaksa juuri mieltäni vaivata. Yleensä kuitenkin talouden toimintaan on enemmän vaikutusta yleisillä trendeillä ja enintään politiikan pitkäjänteisellä järkevyydellä ja tai sen puutteella, kuin yksittäisillä hallituksilla.

Aktiivimalli näkyy työllisyystilastoissa, mutta ei selitä niitä

Hallituksen läpi ajama aktiivimalli jonkin verran pullistaa työllisyystilastoja, koska se on rakennettu juuri tuottamaan näitä "tunti viikossa" -tyyppisiä työllisiä. Samaan aikaan kuitenkin eniten on kasvanut kokoaikaisten vakityöpaikkojen määrä (ks. oheinen kuvaaja) ja maksettujen palkkojen kokonaissumma on tullut ylös 4,9 %. Aloista eniten piristyivät rakentaminen, matkailu- ja ravitsemusala sekä sote-sektori. Työllisyyden parantuminen on positiivisesti jakautunut myös melko tasaisesti koko maahan. Etenkin rakennusalalla kipuillaan työvoimapulan kanssa, mutta myös perinteisestä teollisuudesta ja jopa usein kroonisesti vaikeimpana pidetystä Kainuusta on kuulunut valitusta työvoimapulasta.

Vaikka siis samaan aikaan pitävät paikkansa Seuran selvitys puolesta miljoonasta palkatonta työtä tekevästä henkilöstä ja työttömyysasteen jämähtämisestä 7,2 % kohdalle, eli prosenttiyksikön verran korkeammalle kuin ennen finanssikriisiä, työllisyystilanne on todellakin parantunut. Se voi tarkoittaa sitä, että pimeimmät päivät ovat viimein luotettavasti takana ja politiikassakin voidaan alkaa miettiä vähemmän selviytymistä ja enemmän sitä, miten yhteiskunnan isoja rakenteellisia haasteita voitaisiin lähteä ratkaisemaan.

Miksi työttömyys ei vähene?

Yle teki varsin laajan ja kattavan analyysin työllisyystilanteen kehityksestä ja työttömyyden jäämisestä korkealle tasolle. En käy sitä tarkemmin läpi tässä yhteydessä, mutta voin sanoa yhtyväni siihen hyvin pitkälti. Työllisyysasteen nousua selittää paljolti opiskelijoiden siirtyminen työelämään ja erilaisen piilotyöttömyyden väheneminen, kun ihmiset palaavat esim. pidennetyiltä perhe- ja hoitovapailta takaisin työelämään. Piilotyöttömyys, eli työvoiman ulkopuolella olevien työkykyisten ihmisten määrä, on sekin kuitenkin edelleen melko korkealla tasolla.

Työttömyyttä taas selittävät nyt pitkälti rakenteelliset tekijät. Työttömät ovat pitkälti työvoiman ikääntyneempää ja/tai vähemmän koulutettua osuutta. Koska työn kysyntä lisääntyy ennen kaikkea ammattitaitoisen työvoiman ja asiantuntijatyön osalta, ja ammattitaitovaatimuksista vapaan työn ollessa usein kausi- tai keikkaluonteista ja fyysistä, ei voida olettaa että kovakaan talouskasvu johtaisi näiden henkilöiden työllistymiseen.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos työllisyysasteen nousu 72 % tasolle onnistuikin yleisen talouskasvun ja tilastotaikuuden avulla, nyt vastuu siirtyy selkeämmin politiikalle ja poliitikoille. Mikään määrä keppiä työttömille ei tule tässä auttamaan.

Työttömyyden kimppuun uudistuksilla ja koulutuksella

Jos tavoitteena on Ruotsin mallin mukainen 80 % työllisyysaste ja alle 6 % työttömyys. On toteutettava ne uudistukset, jotka tältä hallitukselta ovat jääneet tekemättä: perhevapaauudistus ja sosiaaliturvauudistus. Meidän on luotava järjestelmä, jossa työn vastaanottaminen on aina järkevää.

Lisäksi nykyisen ja edellisen hallituksen vastuuton koulutuspoliittinen linja on käännettävä (juu, luitte oikein, kyllä myös nykyisen opposition puolueet toteuttivat väärää politiikkaa 2011-2015). Koulutukseen on panostettava lisää rahaa ja lisäksi koko koulutusjärjestelmä on uudistettava vastaamaan muuttuneen maailman tarpeita. Erityishuomiota on kiinnitettävä aikuiskoulutuksen uudistamiseen.

SDP:n kansanedustaja, ex-työministeri ja pitkään SAK:n puheenjohtajanakin työmarkkinoita seurannut Lauri Ihalainen esitteli demareiden ratkaisuja eilisessä Keskisuomalaisen haastattelussa. Selkeimmät uudistukset suhteessa nykyjärjestelmään ovat toisen asteen koulutuksen ulottaminen kaikille, työttömyysturvalla opiskelun helpottaminen, henkilökohtaiseen työelämässä karttuvaan koulutusoikeuteen ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien osaamistason nostoon tähtäävä erillinen ohjelma.

]]>
5 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258869-tyollisyysihmeen-taustat#comments Aikuiskoulutus Ammatillinen koulutus Rakennetyöttömyys Työllisyys Työttömyys Tue, 31 Jul 2018 15:21:11 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258869-tyollisyysihmeen-taustat
Mielekästä työtä vai masennusta? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258831-mielekasta-tyota-vai-masennusta <p>Jokaisella pitäisi olla oikeus mielekkääseen työhön. Työhön, josta saa sellaista palkkaa, että pärjää ilman sosiaalietuuksia, tai ainakin ilman toimeentulotukea. Suomessa kuitenkin on paljon sellaisia työläisiä joiden palkka on niin mitätön, että palkan lisäksi pitää voimavaroja käyttää toimeentulotuen hakemiseen, ja monenlaiseen muuhun &quot;kikkailuun&quot;, jotta pärjää.</p><p>Työn pitäisi olla mielekästä. Työn mielekkyys pitää sisällään sen, että pomo on sopivasti empaattinen ja reilu. Ketään ei pitäisi pakottaa olemaan paskahommissa paskan pomon alaisuudessa.&nbsp; Siten Suomessa kuitenkin toimitaan. Se on takuuvarmasti yksi syy siihen, että Suomessa on niin paljon masentuneita.</p><p>Töistä poisjäämisen, eli irtisanoutumisen, hyväksyttävänä syynä pitäisi voida olla: pomo oli paska, työilmapiiri oli paska, ja muut tuonkaltaiset tekijät. Jos joutuu tekemään töitä huonossa työilmapiirissä, ehkä jopa kiusattuna, niin sillä voi olla varsin vakavat seuraukset - siksi ketään ei pitäisi pakottaa vastenmielisiin työtehtäviin tai työpaikkoihin.</p><p>Olen varma, että on olemassa suuri joukko ihmisiä jotka tekevät vaikka niitä paskahommia, kunhan vain työilmapiiri on hyvä ja kannustava. Paskassa ilmapiirissä paskahommat johtavat ongelmiin, ehkä jopa mielenterveysongelmiin. Ne johtavat jopa niin pahoihin ongelmiin, että työntekijä ei paskapaikan paskahomman jälkeen enää töihin kykene - <a href="http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242948-pitaisiko-perustaa-itsemurha-sivusto-ei-kukaan-itseaan-huvikseen-tapa">ei ehkä kykene edes töitä hakemaan</a>.</p><p>Ongelmia joita joillakin työpaikoilla on ei ratkaista nykymallin pakoilla eikä karensseilla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jokaisella pitäisi olla oikeus mielekkääseen työhön. Työhön, josta saa sellaista palkkaa, että pärjää ilman sosiaalietuuksia, tai ainakin ilman toimeentulotukea. Suomessa kuitenkin on paljon sellaisia työläisiä joiden palkka on niin mitätön, että palkan lisäksi pitää voimavaroja käyttää toimeentulotuen hakemiseen, ja monenlaiseen muuhun "kikkailuun", jotta pärjää.

Työn pitäisi olla mielekästä. Työn mielekkyys pitää sisällään sen, että pomo on sopivasti empaattinen ja reilu. Ketään ei pitäisi pakottaa olemaan paskahommissa paskan pomon alaisuudessa.  Siten Suomessa kuitenkin toimitaan. Se on takuuvarmasti yksi syy siihen, että Suomessa on niin paljon masentuneita.

Töistä poisjäämisen, eli irtisanoutumisen, hyväksyttävänä syynä pitäisi voida olla: pomo oli paska, työilmapiiri oli paska, ja muut tuonkaltaiset tekijät. Jos joutuu tekemään töitä huonossa työilmapiirissä, ehkä jopa kiusattuna, niin sillä voi olla varsin vakavat seuraukset - siksi ketään ei pitäisi pakottaa vastenmielisiin työtehtäviin tai työpaikkoihin.

Olen varma, että on olemassa suuri joukko ihmisiä jotka tekevät vaikka niitä paskahommia, kunhan vain työilmapiiri on hyvä ja kannustava. Paskassa ilmapiirissä paskahommat johtavat ongelmiin, ehkä jopa mielenterveysongelmiin. Ne johtavat jopa niin pahoihin ongelmiin, että työntekijä ei paskapaikan paskahomman jälkeen enää töihin kykene - ei ehkä kykene edes töitä hakemaan.

Ongelmia joita joillakin työpaikoilla on ei ratkaista nykymallin pakoilla eikä karensseilla.

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258831-mielekasta-tyota-vai-masennusta#comments Masennus Mielenterveys Työllisyys Työn mielekkyys Työttömyys Mon, 30 Jul 2018 19:41:40 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258831-mielekasta-tyota-vai-masennusta
Vastikkeeton sosiaaliturva ja muita satuja http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258775-vastikkeeton-sosiaaliturva-ja-muita-satuja <p>Mikä on tämä myyttinen &quot;vastikkeeton sosiaaliturva&quot;, josta oikeistolaiset aina vaahtoavat? Osaako joku <em>nimetä </em>lapsilisiä lukuunottamatta yhtäkään täysin vastikkeetonta sosiaalietuutta, jossa ei ole oikeistolaisten rakastamia velvollisuuksia?</p><p>Minä en nimittäin osaa nimetä sellaista. Opintotuen edellytyksenä on opintojen edistyminen, työttömyysturvaa ei saa, jos ei hae töitä; toimeentulotukeakin voidaan alentaa 20 - 40 %, jos ei ole ollut työmarkkinoilla tarpeeksi aktiivinen.</p><p>Suomalaisen sosiaaliturvan kaikki tuet sisältävät paljon vastikkeellisuutta, jopa palkattomaan orjatyöhön asti, josta ei voi ilman rangaistuksia kieltäytyä. Silti julkisessa keskustelussa puhutaan harva se päivä jostain kummallisesta &quot;vastikkeettomasta sosiaaliturvasta&quot;.</p><p>Lapsilisät ovat ainoat vastikkeettomat tuet. Niidenkin saaminen vaatii sen, että pitää lapsen vähintäänkin hengissä. Kuolleesta lapsesta ei lisiä makseta.</p><p>Ehkä odotan oikeistolaisilta liikaa. Mielikuvat, kuulopuheet ja tunteet riittävät tunnetusti poliittisten päätösten perustaksi. Kun fiilis puhuu, faktoja ei tarvita.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mikä on tämä myyttinen "vastikkeeton sosiaaliturva", josta oikeistolaiset aina vaahtoavat? Osaako joku nimetä lapsilisiä lukuunottamatta yhtäkään täysin vastikkeetonta sosiaalietuutta, jossa ei ole oikeistolaisten rakastamia velvollisuuksia?

Minä en nimittäin osaa nimetä sellaista. Opintotuen edellytyksenä on opintojen edistyminen, työttömyysturvaa ei saa, jos ei hae töitä; toimeentulotukeakin voidaan alentaa 20 - 40 %, jos ei ole ollut työmarkkinoilla tarpeeksi aktiivinen.

Suomalaisen sosiaaliturvan kaikki tuet sisältävät paljon vastikkeellisuutta, jopa palkattomaan orjatyöhön asti, josta ei voi ilman rangaistuksia kieltäytyä. Silti julkisessa keskustelussa puhutaan harva se päivä jostain kummallisesta "vastikkeettomasta sosiaaliturvasta".

Lapsilisät ovat ainoat vastikkeettomat tuet. Niidenkin saaminen vaatii sen, että pitää lapsen vähintäänkin hengissä. Kuolleesta lapsesta ei lisiä makseta.

Ehkä odotan oikeistolaisilta liikaa. Mielikuvat, kuulopuheet ja tunteet riittävät tunnetusti poliittisten päätösten perustaksi. Kun fiilis puhuu, faktoja ei tarvita.

]]>
8 http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258775-vastikkeeton-sosiaaliturva-ja-muita-satuja#comments Myytit Sosiaaliturva Työttömyys Sat, 28 Jul 2018 19:25:19 +0000 Milko Aikio http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258775-vastikkeeton-sosiaaliturva-ja-muita-satuja
Hallituksen toimet ovat vain pieni juonenkäänne työllisyyden paranemisessa http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258752-hallituksen-toimet-ovat-vain-pieni-juonenkaanne-tyollisyyden-paranemisessa <p>Nyt kun Suomen työmarkkinoilla ovat selvät nousukauden elkeet, on alkanut spekulaatio siitä, mikä Suomen on vetänyt ylös. Jos asiaa hieman yksinkertaistaa, jokainen joka kehuu, kuinka heidän oma porukkansa on tehnyt oikeita päätöksiä nousun aikaansaamiseksi, puhuu hieman turhan suurella suulla.&nbsp;</p><p>Esimerkiksi hallituksen vahvasti ajama kiky -sopimus astui voimaan 1.2.2017. Kuitenkin nousun käynnistyminen yrityksissä oli <a href="http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224016-nousukausi-on-alkanut-oletko-valmis">selvästi nähtävissä jo syksyllä 2016&nbsp;</a>. Kuten EK:n ulkomaankaupan tilastoistakin näkee, niin vienti oli lähtenyt nousuun jo 2016. Kun ottaa huomioon, että vientitilasto on toteutunutta vientiä, niin on helppo vetää johtopäätös, että yrityksissä oli viimeistään vuoden 2016 keskivaiheilla havaittu viennin elpymistä.</p><p>Työmarkkinoiden kuumeneminen on ainakin tähän saaka ollut voimakkaasti riippuvaista viennistä. Vientiyritykset tarvitsevat huippusuhdanteessa paljon resursseja, joita ei kyetä käynnistämään tuosta vain. Siitä syystä niillä on paljon alihankintaa ja alihankkijoilla taas omat tarpeensa aina päivähoitopaikkojen ja koulujen rakentamiseen saakka.</p><p>Koska Suomi on edelleenkin hyvin vientivetoinen, ei poliittisilla päätöksillä ole useinkaan ratkaisevaa merkitystä työllisyyttä lisäävänä tai vähentävänä asiana. Työllisyyspolitiikalla voidaan tehokkaasti kyllä ohjata milaista työvoimaa on tarjolla, mutta työvoiman iso kysyntäpiikki syntyy Suomen ulkopuolella tapahtuvien asioiden seurauksena..</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt kun Suomen työmarkkinoilla ovat selvät nousukauden elkeet, on alkanut spekulaatio siitä, mikä Suomen on vetänyt ylös. Jos asiaa hieman yksinkertaistaa, jokainen joka kehuu, kuinka heidän oma porukkansa on tehnyt oikeita päätöksiä nousun aikaansaamiseksi, puhuu hieman turhan suurella suulla. 

Esimerkiksi hallituksen vahvasti ajama kiky -sopimus astui voimaan 1.2.2017. Kuitenkin nousun käynnistyminen yrityksissä oli selvästi nähtävissä jo syksyllä 2016 . Kuten EK:n ulkomaankaupan tilastoistakin näkee, niin vienti oli lähtenyt nousuun jo 2016. Kun ottaa huomioon, että vientitilasto on toteutunutta vientiä, niin on helppo vetää johtopäätös, että yrityksissä oli viimeistään vuoden 2016 keskivaiheilla havaittu viennin elpymistä.

Työmarkkinoiden kuumeneminen on ainakin tähän saaka ollut voimakkaasti riippuvaista viennistä. Vientiyritykset tarvitsevat huippusuhdanteessa paljon resursseja, joita ei kyetä käynnistämään tuosta vain. Siitä syystä niillä on paljon alihankintaa ja alihankkijoilla taas omat tarpeensa aina päivähoitopaikkojen ja koulujen rakentamiseen saakka.

Koska Suomi on edelleenkin hyvin vientivetoinen, ei poliittisilla päätöksillä ole useinkaan ratkaisevaa merkitystä työllisyyttä lisäävänä tai vähentävänä asiana. Työllisyyspolitiikalla voidaan tehokkaasti kyllä ohjata milaista työvoimaa on tarjolla, mutta työvoiman iso kysyntäpiikki syntyy Suomen ulkopuolella tapahtuvien asioiden seurauksena..

]]>
14 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258752-hallituksen-toimet-ovat-vain-pieni-juonenkaanne-tyollisyyden-paranemisessa#comments Kotimaa Kasvu Kiky Työllisyys Työttömyys Sat, 28 Jul 2018 07:18:22 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258752-hallituksen-toimet-ovat-vain-pieni-juonenkaanne-tyollisyyden-paranemisessa
Työntekijöille koulutusrahaa? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258744-tyontekijoille-koulutusrahaa <p>AKAVA on esittänyt, että töissä oleville pitäisi alkaa maksaa koulutusrahaa tonnin verran joka kolmas vuosi. Tuolla osaltaan taattaisiin se, että töissä olevien ammattitaito pysyy ajan tasalla. Toisaalta koulutusraha antaisi viestin, että ei pidä jäädä &quot;tuleen makaamaan&quot; vaan koko ajan pitää kouluttautua - se on nykyaikaa.</p><p>Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan AKAVAn esittämä malli on yksi hyvä mahdollisuus tukea työssäkäyviä ja auttaa heitä säilyttämään työpaikkansa ja ammattitaitonsa. Noin miljoona töissäkäydää ihmistä tarvitsee täydennyskoulutusta seuraavien kymmenen vuoden aikana.</p><p>Pitäisikö koulutusrahan rinnalla tukea myös työttömiä. Heitä joilla on vähemmän varoja kouluttautua. Vaikka työtön pääsisikin koulutukseen niin ainakin erilaisissa korttikoulutuksissa kortit pitää itse maksaa. Joillakin kursseilla pitää lunastaa useamman sadan euron kortit. Se voi olla monelle esteenä hakea koulutukseen.</p><p><strong>Ote TE-toimiston ilmoituksesta koskien erästä työvoimakoulutusta:</strong><br /><em>&quot;Kustannukset<br /><br />Koulutuksen osallistumismaksu on 322 &euro;. Hintaan sisältyy kortteihin liittyvät viranomaismaksut.&quot;</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> AKAVA on esittänyt, että töissä oleville pitäisi alkaa maksaa koulutusrahaa tonnin verran joka kolmas vuosi. Tuolla osaltaan taattaisiin se, että töissä olevien ammattitaito pysyy ajan tasalla. Toisaalta koulutusraha antaisi viestin, että ei pidä jäädä "tuleen makaamaan" vaan koko ajan pitää kouluttautua - se on nykyaikaa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan AKAVAn esittämä malli on yksi hyvä mahdollisuus tukea työssäkäyviä ja auttaa heitä säilyttämään työpaikkansa ja ammattitaitonsa. Noin miljoona töissäkäydää ihmistä tarvitsee täydennyskoulutusta seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Pitäisikö koulutusrahan rinnalla tukea myös työttömiä. Heitä joilla on vähemmän varoja kouluttautua. Vaikka työtön pääsisikin koulutukseen niin ainakin erilaisissa korttikoulutuksissa kortit pitää itse maksaa. Joillakin kursseilla pitää lunastaa useamman sadan euron kortit. Se voi olla monelle esteenä hakea koulutukseen.

Ote TE-toimiston ilmoituksesta koskien erästä työvoimakoulutusta:
"Kustannukset

Koulutuksen osallistumismaksu on 322 €. Hintaan sisältyy kortteihin liittyvät viranomaismaksut."

]]>
1 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258744-tyontekijoille-koulutusrahaa#comments Koulutusraha Työllisyys Työttömyys Työttömyysetuudet Sat, 28 Jul 2018 02:39:20 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258744-tyontekijoille-koulutusrahaa
Työllisyys, työttömyys , tilastot ja hallitus http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258707-tyollisyys-tyottomyys-tilastot-ja-hallitus <p>Korjatkaa ihmeessä jos tämä spekulaatio on väärässä.</p><p>Työllisyyden nousu on tietysti aina iloinen asia, mutta tilastoinnilla on aina oma roolinsa aina kun halutaan välittää jotain tiettyä viestiä.</p><p>Eikö ole niin että työllisyysprosentti lasketaan käytettävissä olevasta työvoimasta eikä koko populaatiosta. Eli &quot;rehelliset työttömät&quot;, sellaiset jotka tilastoissa lasketaan työttömiksi vaikuttavat, mutta sellaiset &quot;aktiiviset työttömät&quot; tai vaikkapa karenssilla olevat työttömät eivät ole työttömyystilastoja rumentamassa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Hatusta vedetty esimerkki prosenttipelistä.</strong></p><p>50 ihmistä joista työssä on 25 ja 25 työttömänä. Työllisyysprosentti on 50</p><p>25 työttömästä 15 täyttää aktiivisuusehdon, eli ei lasketa työttömäksi. 5 on vaikka karenssilla.</p><p>Työttömäksi lasketaan tilastossa 5, eli työllisyysprosentti lasketaankin nyt niin, että 30 ihmisestä 25 on töissä, eli 50% muuttui 83% työllisyysasteeksi. Vastaavasti työttömyysprosentti 50% tippui kuvitellun aktiivimallin ja karenssin yhteisvaikutuksesta huikean pieneen 17% tasoon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Korjatkaa ihmeessä jos tämä spekulaatio on väärässä.

Työllisyyden nousu on tietysti aina iloinen asia, mutta tilastoinnilla on aina oma roolinsa aina kun halutaan välittää jotain tiettyä viestiä.

Eikö ole niin että työllisyysprosentti lasketaan käytettävissä olevasta työvoimasta eikä koko populaatiosta. Eli "rehelliset työttömät", sellaiset jotka tilastoissa lasketaan työttömiksi vaikuttavat, mutta sellaiset "aktiiviset työttömät" tai vaikkapa karenssilla olevat työttömät eivät ole työttömyystilastoja rumentamassa.

 

Hatusta vedetty esimerkki prosenttipelistä.

50 ihmistä joista työssä on 25 ja 25 työttömänä. Työllisyysprosentti on 50

25 työttömästä 15 täyttää aktiivisuusehdon, eli ei lasketa työttömäksi. 5 on vaikka karenssilla.

Työttömäksi lasketaan tilastossa 5, eli työllisyysprosentti lasketaankin nyt niin, että 30 ihmisestä 25 on töissä, eli 50% muuttui 83% työllisyysasteeksi. Vastaavasti työttömyysprosentti 50% tippui kuvitellun aktiivimallin ja karenssin yhteisvaikutuksesta huikean pieneen 17% tasoon.

]]>
17 http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258707-tyollisyys-tyottomyys-tilastot-ja-hallitus#comments Aktiivimalli hallitus Työllisyys Työllisyysaste Työttömyys Fri, 27 Jul 2018 06:28:06 +0000 Mikko Kokko http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258707-tyollisyys-tyottomyys-tilastot-ja-hallitus
Työllisyys kovassa kasvussa http://harrirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258678-tyollisyys-kovassa-kasvussa <p>Onhan se&nbsp;kai uskottava, kun&nbsp;jopa&nbsp;<a href="http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/uutiset/tilastojen-takana-tyollisyys-kovassa-kasvussa.html">Pellervon Tutkimuskeskus niin toteaa</a>:</p><p>_______________________________</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kesäkuun Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa oli noin 2 670 000 työllistä, mikä on 99000 enemmän kuin vuosi sitten. Vain vuosina 1989 ja 1990 työllisiä on ollut enemmän ja silloin työllisyyden kausivaihtelu oli suurempaa nykyisin. Kausivaihtelusta puhdistettuna Suomessa onkin nyt enemmän työllisiä kuin koskaan aikaisemmin.</strong></p><p>Työllisyyden kasvuvauhti onkin ollut viime vuoden lopulta lähtien huiman nopeaa. Vielä viime kesänä juuri kukaan ei uskonut hallituksen työllisyystavoitteen toteutuvan, koska sen saavuttaminen olisi vaatinut niin nopeaa työllisyyden kasvua, että sellaista on Suomessa harvoin nähty. Nyt on taas nähty.&nbsp;&nbsp;<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onhan se kai uskottava, kun jopa Pellervon Tutkimuskeskus niin toteaa:

_______________________________

 

Kesäkuun Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa oli noin 2 670 000 työllistä, mikä on 99000 enemmän kuin vuosi sitten. Vain vuosina 1989 ja 1990 työllisiä on ollut enemmän ja silloin työllisyyden kausivaihtelu oli suurempaa nykyisin. Kausivaihtelusta puhdistettuna Suomessa onkin nyt enemmän työllisiä kuin koskaan aikaisemmin.

Työllisyyden kasvuvauhti onkin ollut viime vuoden lopulta lähtien huiman nopeaa. Vielä viime kesänä juuri kukaan ei uskonut hallituksen työllisyystavoitteen toteutuvan, koska sen saavuttaminen olisi vaatinut niin nopeaa työllisyyden kasvua, että sellaista on Suomessa harvoin nähty. Nyt on taas nähty.  
 

]]>
44 http://harrirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258678-tyollisyys-kovassa-kasvussa#comments Kuinka Suomen talous kasvaa ja työllisyys paranee Rakentava työllisyyskeskustelu Työttömyys Thu, 26 Jul 2018 08:43:06 +0000 Harri Rautiainen http://harrirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258678-tyollisyys-kovassa-kasvussa
Onko siitä tullut vanhentunut ajatus, että työstä pitää maksaa palkkaa? http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258663-onko-siita-tullut-vanhentunut-ajatus-etta-tyosta-pitaa-maksaa-palkkaa <p>Eräässä työtä ja työttömyyttä käsittelevässä Facebook-ryhmässä kommentoitiin osuvasti, että nykyään on &quot;hihhulointia ja sosialismia&quot; tai vähintäänkin &quot;vihervasemmistolaista&quot; vaatia työstä palkkaa. Eletään todellakin sellaisessa väärinkäsityksessä, että sosiaaliturva olisi palkkaa. Eihän se ole, mutta nykyään on menty siihen, että <em>oikea työtön </em>käy TÖISSÄ!</p><p>Ihmisten moraaliset tuntemukset heräävät helposti, kun puhutaan työttömyydestä ja sen syistä. Paheksunnan, närkästyksen tai kateuden sumentaessa järjen massat on helppo saada &quot;uudistuksien&quot; taakse, joilla &quot;aktivoidaan&quot; laiskoja työttömiä.</p><p>Oikeastihan aktivointi on kaunis nimitys sille, että työnantaja sanelee palkkatason ja jopa työn, jota ihminen tekee. Palkkataso on sosiaaliturvan laiha leipä, ja mikäli työ&quot;tilaisuudesta&quot; kieltäytyy, sekin vähä viedään. Tuntuu uskomattomalta, että joillekin pitää todella vääntää rautalangasta, miksi ei ole hyvä asia, että ihminen voidaan laillisesti pakottaa työhön, jota ei voi valita - hinnalla, josta ei voi neuvotella.</p><p>Yksi tapa, jolla aktivointipolitiikkaa toteutetaan, on niin sanottu työkokeilu. Siksi olen tehnyt <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3263" target="_blank">kansalaisaloitteen</a>, joka vaatii työkokeilun enimmäiskeston rajoittamista kokeilemiselle tarkoituksenmukaiseen kahdeksaan (8) viikkoon. Nyt palkaton &quot;kokeilu&quot; voi jatkua jopa 6 - 12 kuukautta.</p><p>Tämänhetkinen käytäntö on johtanut siihen, että aktivoiva ja osallistava palkaton kokeilutyö syö palkallisia työpaikkoja, ja muuntaa kiihtyvää tahtia duunareita palkatonta velvoitetyötä tekeviksi työttömiksi. Seura-lehden <a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/yli-500000-suomalaista-tekee-ilmaista-tyota/" target="_blank">selvitys</a> paljasti, että jo <em>puoli miljoonaa</em><strong><em> </em></strong>suomalaista tekee tällaista velvoitetyötä sosiaaliturvan vastineeksi.</p><p>Työkokeilun käyttö laissa kielletyn palkallisen työvoiman korvaamiseen on valvonnan puutteen takia levinnyt kuin kulkutauti. Siksi uskon, että vain työkokeilun kestoa rajoittamalla voidaan tehokkaasti puuttua työttömien hyväksikäyttöön palkattomina työläisinä. Kahdessa kuukaudessa työkokeilijan tuottavuus ei vielä nouse vakituisen ja palkatun työvoiman tasolle, mikä vähentää houkutusta muuntaa palkallista työtä palkattomaksi kokeilutyöksi.</p><p>Kokeilijoitahan riittää näinä aikoina, joina työttömiä patistetaan aktiivisiksi usealla eri kepillä samaan aikaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eräässä työtä ja työttömyyttä käsittelevässä Facebook-ryhmässä kommentoitiin osuvasti, että nykyään on "hihhulointia ja sosialismia" tai vähintäänkin "vihervasemmistolaista" vaatia työstä palkkaa. Eletään todellakin sellaisessa väärinkäsityksessä, että sosiaaliturva olisi palkkaa. Eihän se ole, mutta nykyään on menty siihen, että oikea työtön käy TÖISSÄ!

Ihmisten moraaliset tuntemukset heräävät helposti, kun puhutaan työttömyydestä ja sen syistä. Paheksunnan, närkästyksen tai kateuden sumentaessa järjen massat on helppo saada "uudistuksien" taakse, joilla "aktivoidaan" laiskoja työttömiä.

Oikeastihan aktivointi on kaunis nimitys sille, että työnantaja sanelee palkkatason ja jopa työn, jota ihminen tekee. Palkkataso on sosiaaliturvan laiha leipä, ja mikäli työ"tilaisuudesta" kieltäytyy, sekin vähä viedään. Tuntuu uskomattomalta, että joillekin pitää todella vääntää rautalangasta, miksi ei ole hyvä asia, että ihminen voidaan laillisesti pakottaa työhön, jota ei voi valita - hinnalla, josta ei voi neuvotella.

Yksi tapa, jolla aktivointipolitiikkaa toteutetaan, on niin sanottu työkokeilu. Siksi olen tehnyt kansalaisaloitteen, joka vaatii työkokeilun enimmäiskeston rajoittamista kokeilemiselle tarkoituksenmukaiseen kahdeksaan (8) viikkoon. Nyt palkaton "kokeilu" voi jatkua jopa 6 - 12 kuukautta.

Tämänhetkinen käytäntö on johtanut siihen, että aktivoiva ja osallistava palkaton kokeilutyö syö palkallisia työpaikkoja, ja muuntaa kiihtyvää tahtia duunareita palkatonta velvoitetyötä tekeviksi työttömiksi. Seura-lehden selvitys paljasti, että jo puoli miljoonaa suomalaista tekee tällaista velvoitetyötä sosiaaliturvan vastineeksi.

Työkokeilun käyttö laissa kielletyn palkallisen työvoiman korvaamiseen on valvonnan puutteen takia levinnyt kuin kulkutauti. Siksi uskon, että vain työkokeilun kestoa rajoittamalla voidaan tehokkaasti puuttua työttömien hyväksikäyttöön palkattomina työläisinä. Kahdessa kuukaudessa työkokeilijan tuottavuus ei vielä nouse vakituisen ja palkatun työvoiman tasolle, mikä vähentää houkutusta muuntaa palkallista työtä palkattomaksi kokeilutyöksi.

Kokeilijoitahan riittää näinä aikoina, joina työttömiä patistetaan aktiivisiksi usealla eri kepillä samaan aikaan.

]]>
22 http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258663-onko-siita-tullut-vanhentunut-ajatus-etta-tyosta-pitaa-maksaa-palkkaa#comments Kansalaisaloite Orjatyö Työkokeilu Työttömyys Wed, 25 Jul 2018 21:48:44 +0000 Milko Aikio http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258663-onko-siita-tullut-vanhentunut-ajatus-etta-tyosta-pitaa-maksaa-palkkaa
Työttömyyden ynnäilyä osa III http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258500-tyottomyyden-ynnailya-osa-iii <p>Päädyin tällä kertaa siihen, että entäpä jos laskettaisiin mustavalkoisen työtön/ei työtön sijasta työttömyyden astetta päivissä, joina ihmiset ovat saaneet työttömyyskorvauksia. Silloin esim henkilö olisi 25% työtön, jos oli vuodesta 3 kuukautta kortistossa, saipa sinä aikana soviteltua päivärahaa, oli työttömänä tai kuntouttavassa työtoiminnassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Päiviä ynnätessä ja muuttaessa niitä &quot;työttömyysvuosiksi&quot; käytin Kelan kaavaa, jossa kuukausi sisältää 21,5 arkipäivää ja kun kuukausia on vuodessa 12, niin jaoin työttömyyspäivien yhteissumman 258:lla.</p><p>&nbsp;</p><p>1. Kuvassa sinisellä viivalla on merkattu Tilastokeskuksen viralliset työttömyyslukemat, punaisella viivalla työttömyyspäivillä laskettu työttömyys ja vihreällä viivalla näkyy näiden erotus. Soviteltua päivärahaa saa useampi, mutta yhä useamman työttömyys kestää vuoden ympäri (vuodesta toiseen) ja unohtaa ei sovi tempputyöllistämisiä, joilla työttömät katoavat tilastoista.</p><p>&nbsp;</p><p>2. Kuvassa työttömyyspäivät jaettiin työttömyyskorvauksia saaneiden määrällä. 90-luvun lama tuplasi lukeman, mikä kertoo ainakin siitä, että työttömyys tuli jäädäkseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Sellainen huomio, että lukujen todellisuuspohjaa saattaa häiritä lähinnä se, että osa ihmisistä sai saman vuoden aikana sekä työmarkkinatukea/peruspäivärahaa sekä ansiosidonnaista. Muuta nyt ei tule mieleen. Niin ja se vielä, että 2017 työttömyyskorvauksia sai 675.000 ihmistä ja heille työttömyyspäiviä kertyi yli 98 miljoonaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet työttömyyspäivien laskemiseen: <a href="http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT245AL">Kelasto</a> ja <a href="https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/195925/Kelan_tyottomyysturvatilasto_1999.pdf?sequence=1">Kelan työttömyysturvatilasto 1999</a></p><p>&nbsp;</p><p>Ps. Olin jo kirjoittanut blogin suht valmiiksi, mutta automaattinen tallennus ei sitten toiminut tietenkään tällä kertaa, kun olisin sitä kaivannut. Siksi osan tekstistä ja linkeistä unohdin suosiolla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Päädyin tällä kertaa siihen, että entäpä jos laskettaisiin mustavalkoisen työtön/ei työtön sijasta työttömyyden astetta päivissä, joina ihmiset ovat saaneet työttömyyskorvauksia. Silloin esim henkilö olisi 25% työtön, jos oli vuodesta 3 kuukautta kortistossa, saipa sinä aikana soviteltua päivärahaa, oli työttömänä tai kuntouttavassa työtoiminnassa.

 

Päiviä ynnätessä ja muuttaessa niitä "työttömyysvuosiksi" käytin Kelan kaavaa, jossa kuukausi sisältää 21,5 arkipäivää ja kun kuukausia on vuodessa 12, niin jaoin työttömyyspäivien yhteissumman 258:lla.

 

1. Kuvassa sinisellä viivalla on merkattu Tilastokeskuksen viralliset työttömyyslukemat, punaisella viivalla työttömyyspäivillä laskettu työttömyys ja vihreällä viivalla näkyy näiden erotus. Soviteltua päivärahaa saa useampi, mutta yhä useamman työttömyys kestää vuoden ympäri (vuodesta toiseen) ja unohtaa ei sovi tempputyöllistämisiä, joilla työttömät katoavat tilastoista.

 

2. Kuvassa työttömyyspäivät jaettiin työttömyyskorvauksia saaneiden määrällä. 90-luvun lama tuplasi lukeman, mikä kertoo ainakin siitä, että työttömyys tuli jäädäkseen.

 

Sellainen huomio, että lukujen todellisuuspohjaa saattaa häiritä lähinnä se, että osa ihmisistä sai saman vuoden aikana sekä työmarkkinatukea/peruspäivärahaa sekä ansiosidonnaista. Muuta nyt ei tule mieleen. Niin ja se vielä, että 2017 työttömyyskorvauksia sai 675.000 ihmistä ja heille työttömyyspäiviä kertyi yli 98 miljoonaa.

 

Lähteet työttömyyspäivien laskemiseen: Kelasto ja Kelan työttömyysturvatilasto 1999

 

Ps. Olin jo kirjoittanut blogin suht valmiiksi, mutta automaattinen tallennus ei sitten toiminut tietenkään tällä kertaa, kun olisin sitä kaivannut. Siksi osan tekstistä ja linkeistä unohdin suosiolla.

]]>
14 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258500-tyottomyyden-ynnailya-osa-iii#comments Työttömyys Työttömyyskorvaukset Työttömyyspäivät Sat, 21 Jul 2018 16:09:38 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258500-tyottomyyden-ynnailya-osa-iii
Työttömät ovat yhä useammin töissä! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257916-tyottomat-ovat-yha-useammin-toissa <p>HYVÄ! Viime päivien uutiset ovat olleet jollain tavalla jopa hauskoja. Tarkoitan uutisia työttömyydestä. Eräässäkin uutisessa kerrottiin, että nykyisin työttömäksi katsotaan henkilö joka on tarkastalujakson aikana ollut töissä vähintään yhden tunnin.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10290514">Yhä useampi työtön keikkailee ja tekee osa-aikatöitä</a>, kertoi YLE hiljattain. Onko henkilö silloin aidosti työtön jos on keikkatöissä, tai osa-aikatöissä. Mielestäni ei ole. Ainakin minä miellän työttömän sellaiseksi henkilöksi joka ei käy lainkaan töissä, &quot;makailee vain kotona...&quot; Selailee netistä työpaikkailmoituksia. Lähettelee työhakemuksia. Ehkä jopa soittelee työnantajille ja kyselee niitä piilotyöpaikkoja joihin otetaan tekijöitä ulkomailta, Euroopan ulkopuolelta.</p><p>Osa-aikatöissä oleva ei siis mielestäni ole työtön vaan osa-aikatöissä. Noin siitä huolimatta vaikka saisi tuolta ajalta soviteltua päivärahaa.</p><p>Hiljattain TV:ssä kerrottiin myös firmasta jolla oli ongelmia saada työntekijöitä siivousalalle. Ulkomailta kuulemma tulijoita olisi mutta työlupien saaminen on ongelma - siihen saattaa mennä jopa vuosi. Eikö tuossa ajassa jo kouluttaisi suomalaisen oppisopimuksella tai muuten?</p><p>Toinen ryhmä johon tekijöitä ei löydy ovat kokit. Ravintola ala kun on hurjassa kasvussa. Tulevaisuutta ajatellen ongelma tietysti on, että emme tiedä minkä alan taitajia jatkossa tarvitaan. Pitäisi ehkä alkaa suuressa mittakaavassa kouluttamaan niin skädämistejä - vai mitä ne oli? (tai siis ovat tulevaisuudessa?)</p><p>Kolmas ongelma on Suomessa lähes kaikkeen vaadittu ylikoulutus. Siivoamaankin päästäkseen pitää melkeinpä korkeakoulututkinto suorittaa - ei sillä niin väliä minkä alan tutkinto, kunhan vain on jollekin alalle &quot;pätevä&quot;.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> HYVÄ! Viime päivien uutiset ovat olleet jollain tavalla jopa hauskoja. Tarkoitan uutisia työttömyydestä. Eräässäkin uutisessa kerrottiin, että nykyisin työttömäksi katsotaan henkilö joka on tarkastalujakson aikana ollut töissä vähintään yhden tunnin.

Yhä useampi työtön keikkailee ja tekee osa-aikatöitä, kertoi YLE hiljattain. Onko henkilö silloin aidosti työtön jos on keikkatöissä, tai osa-aikatöissä. Mielestäni ei ole. Ainakin minä miellän työttömän sellaiseksi henkilöksi joka ei käy lainkaan töissä, "makailee vain kotona..." Selailee netistä työpaikkailmoituksia. Lähettelee työhakemuksia. Ehkä jopa soittelee työnantajille ja kyselee niitä piilotyöpaikkoja joihin otetaan tekijöitä ulkomailta, Euroopan ulkopuolelta.

Osa-aikatöissä oleva ei siis mielestäni ole työtön vaan osa-aikatöissä. Noin siitä huolimatta vaikka saisi tuolta ajalta soviteltua päivärahaa.

Hiljattain TV:ssä kerrottiin myös firmasta jolla oli ongelmia saada työntekijöitä siivousalalle. Ulkomailta kuulemma tulijoita olisi mutta työlupien saaminen on ongelma - siihen saattaa mennä jopa vuosi. Eikö tuossa ajassa jo kouluttaisi suomalaisen oppisopimuksella tai muuten?

Toinen ryhmä johon tekijöitä ei löydy ovat kokit. Ravintola ala kun on hurjassa kasvussa. Tulevaisuutta ajatellen ongelma tietysti on, että emme tiedä minkä alan taitajia jatkossa tarvitaan. Pitäisi ehkä alkaa suuressa mittakaavassa kouluttamaan niin skädämistejä - vai mitä ne oli? (tai siis ovat tulevaisuudessa?)

Kolmas ongelma on Suomessa lähes kaikkeen vaadittu ylikoulutus. Siivoamaankin päästäkseen pitää melkeinpä korkeakoulututkinto suorittaa - ei sillä niin väliä minkä alan tutkinto, kunhan vain on jollekin alalle "pätevä".

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257916-tyottomat-ovat-yha-useammin-toissa#comments Aikuistyöttömyys Työssäkäynti Työttömyys Työttömyyskorvaus Fri, 06 Jul 2018 09:32:17 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257916-tyottomat-ovat-yha-useammin-toissa
Perustulo vapauttaisi ihmiset toimimaan http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257899-perustulo-vapauttaisi-ihmiset-toimimaan <p>Suomessa on keskusteltu 1980-luvun alusta lähtien, pitäisikö maassamme ottaa käyttöön perustulo korvaamaan suurin osa sosiaaliturvaa. Perustulolle on löytynyt puolustajia eri puolueista, mutta ei riittävän merkittävissä määrin. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä enemmän valtaa puolueella on, sitä pienempää on perustulon kannatus puolueen kansanedustajien keskuudessa. Valtaa pitävät kun tekevät kovin harvoin vallankumouksellisia uudistuksia.</p><p>Yleisin syy perustulon tyrmäämiseen on rahoitus. Perustuloa pidetään kalliina järjestelmänä. Toteuttamistapoja on kuitenkin monia, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä etukäteen huomioimaan. Perustulon kalleuteen on oikeasti vaikea vedota. Mutta &rdquo;ei ole varaa&rdquo; on nykyajan suosikkivastaus kaikkeen, mitä valtion pitäisi rahoittaa. Valtiota on myös köyhdytetty määrätietoisesti esim. valtionyhtiöiden ja muun kansallisomaisuuden myymisellä sekä verotuloja vähentämällä. Kyse ei silti ole pelkästään rahan määrästä, vaan myös siitä, millaisiin kohteisiin valtion rahaa halutaan käyttää.</p><p>Perustulomalleja on monia. Yleensä perustulon ulkopuolelle jätetään asumistuki ja toimeentulotuki. Olennaista on kuitenkin, että perustulo maksetaan kaikille 18 vuotta täyttäneille, joissain versioissa vain työikäisille. Itse pitäisin selkeimpänä, että perustulo maksetaan kaikille täysi-ikäisille. Ansiotulojen tai eläkkeiden kasvaessa perustuloa verotettaisiin tietysti asteittain pois, ja sovitun rajan yli ansaitsevilta perustulo verotettaisiin kokonaan pois.</p><p>Väitän, että suurin syy perustulon epäsuosioon on, että se on täysin päinvastainen kuin nykyinen aktiivimalli, eli perustulo on ehdottoman vastikkeeton, ja siinä piilee myös sen suurin potentiaali. Nykyajan Suomessa työttömät halutaan pitää toimettomina, koska kaikenlainen oikea aktiivisuus vie työttömyyspäivärahan, osa-aikatyöstä seuraa valtava paperisota ja selvittely, eikä oikein uskalla harrastaakaan mitään, ettei viedä korvauksia. Opiskelun aloittamisessa tai yrityksen perustamisessa menee taas kaikki täysin uusiksi, ja tulevaisuus on hyvin epävarmaa. Kaikenlainen epävarmuus toimeentulosta yhdistettynä velvoitteeseen todistella omaa aktiivisuuttaan työnhakijana aiheuttaa toivottomuuden tunnetta ja saa monet jättäytymään kaiken toiminnan ulkopuolelle.</p><p>Perustulo vapauttaisi ihmiset toimimaan. Työntekijän ja pienyrittäjän välinen raja menettäisi merkityksensä. Ei olisi merkitystä silläkään oletko työtön, opiskelija tai eläkeläinen. Turha työttömien syyllistäminen loppuisi, ja he voisivat alkaa tehdä sitä, mikä tuntuu oikeimmalta. Valtava luovuus- ja yritteliäisyyspotentiaali vapautuisi käyttöön. Pidän todennäköisenä, että ihmiset aktivoituisivat ennen näkemättömästi ja yrityselämä alkaisi kukoistaa ihan toisella tavalla kuin tähän asti. Ihmettelen, miksi tämä ei kaikille sovi. Arvaan syyn olevan se, että työttömät nähdään ihmismassana, jossa ei edes ajatella olevan mitään potentiaalia mihinkään. Heitä pidetään velttoina ja omaa syytään työttöminä, jotka eivät missään olosuhteissa haluakaan tehdä mitään. Jos näin ajatellaan, meillä tulee jatkossakin olemaan lähes puoli miljoonaa työtöntä. Koko lähestymistapa asiaan pitää muuttaa. Se voi olla vaikeaa, mutta välttämätöntä.</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on keskusteltu 1980-luvun alusta lähtien, pitäisikö maassamme ottaa käyttöön perustulo korvaamaan suurin osa sosiaaliturvaa. Perustulolle on löytynyt puolustajia eri puolueista, mutta ei riittävän merkittävissä määrin. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä enemmän valtaa puolueella on, sitä pienempää on perustulon kannatus puolueen kansanedustajien keskuudessa. Valtaa pitävät kun tekevät kovin harvoin vallankumouksellisia uudistuksia.

Yleisin syy perustulon tyrmäämiseen on rahoitus. Perustuloa pidetään kalliina järjestelmänä. Toteuttamistapoja on kuitenkin monia, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä etukäteen huomioimaan. Perustulon kalleuteen on oikeasti vaikea vedota. Mutta ”ei ole varaa” on nykyajan suosikkivastaus kaikkeen, mitä valtion pitäisi rahoittaa. Valtiota on myös köyhdytetty määrätietoisesti esim. valtionyhtiöiden ja muun kansallisomaisuuden myymisellä sekä verotuloja vähentämällä. Kyse ei silti ole pelkästään rahan määrästä, vaan myös siitä, millaisiin kohteisiin valtion rahaa halutaan käyttää.

Perustulomalleja on monia. Yleensä perustulon ulkopuolelle jätetään asumistuki ja toimeentulotuki. Olennaista on kuitenkin, että perustulo maksetaan kaikille 18 vuotta täyttäneille, joissain versioissa vain työikäisille. Itse pitäisin selkeimpänä, että perustulo maksetaan kaikille täysi-ikäisille. Ansiotulojen tai eläkkeiden kasvaessa perustuloa verotettaisiin tietysti asteittain pois, ja sovitun rajan yli ansaitsevilta perustulo verotettaisiin kokonaan pois.

Väitän, että suurin syy perustulon epäsuosioon on, että se on täysin päinvastainen kuin nykyinen aktiivimalli, eli perustulo on ehdottoman vastikkeeton, ja siinä piilee myös sen suurin potentiaali. Nykyajan Suomessa työttömät halutaan pitää toimettomina, koska kaikenlainen oikea aktiivisuus vie työttömyyspäivärahan, osa-aikatyöstä seuraa valtava paperisota ja selvittely, eikä oikein uskalla harrastaakaan mitään, ettei viedä korvauksia. Opiskelun aloittamisessa tai yrityksen perustamisessa menee taas kaikki täysin uusiksi, ja tulevaisuus on hyvin epävarmaa. Kaikenlainen epävarmuus toimeentulosta yhdistettynä velvoitteeseen todistella omaa aktiivisuuttaan työnhakijana aiheuttaa toivottomuuden tunnetta ja saa monet jättäytymään kaiken toiminnan ulkopuolelle.

Perustulo vapauttaisi ihmiset toimimaan. Työntekijän ja pienyrittäjän välinen raja menettäisi merkityksensä. Ei olisi merkitystä silläkään oletko työtön, opiskelija tai eläkeläinen. Turha työttömien syyllistäminen loppuisi, ja he voisivat alkaa tehdä sitä, mikä tuntuu oikeimmalta. Valtava luovuus- ja yritteliäisyyspotentiaali vapautuisi käyttöön. Pidän todennäköisenä, että ihmiset aktivoituisivat ennen näkemättömästi ja yrityselämä alkaisi kukoistaa ihan toisella tavalla kuin tähän asti. Ihmettelen, miksi tämä ei kaikille sovi. Arvaan syyn olevan se, että työttömät nähdään ihmismassana, jossa ei edes ajatella olevan mitään potentiaalia mihinkään. Heitä pidetään velttoina ja omaa syytään työttöminä, jotka eivät missään olosuhteissa haluakaan tehdä mitään. Jos näin ajatellaan, meillä tulee jatkossakin olemaan lähes puoli miljoonaa työtöntä. Koko lähestymistapa asiaan pitää muuttaa. Se voi olla vaikeaa, mutta välttämätöntä.

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

 

]]>
4 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257899-perustulo-vapauttaisi-ihmiset-toimimaan#comments Perustulo Pk-yritykset Työllisyys Työttömyys Thu, 05 Jul 2018 19:23:58 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257899-perustulo-vapauttaisi-ihmiset-toimimaan
Työllisyysaste ja työtunnit http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257776-tyollisyysaste-ja-tyotunnit <p>OECD:n sivuilta löytyy niin työllisyysasteita, kuin keskimääräisiä <a href="https://stats.oecd.org/index.aspx?DataSetCode=ANHRS#">vuosityötuntien määriä</a> maittain. Se mitä meinaan on, että pelkän työllisyysasteen tuijotus on vähän niin ja näin, jos entistä useampi työllinen on osa-aikainen, ja noin yleensäkin ei työllisyys kohene jos samat kansantalouden työtunnit jaetaan yhä useammalle, vaikka ainahan moisella silmänkääntötempulla voi kulloinenkin hallitus <a href="http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252635-tyollisyysihmeen-ihmettelya">nostaa omaa häntäänsä</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuvista 1&amp;2 näkee kuinka Suomi on jäänyt &quot;kilpailijamaista&quot; jälkeen työllisyysasteella mitattuna.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuvissa 3&amp;4 kerroin kunkin maan keskimääräiset työtunnit/työllinen työllisyysasteella, jolloin lukemaksi tuli työtunnit / ikäluokka. Sitähän en tiedä miten työtunnit jakautuvat millekin ikäryhmälle jne, niin LUULISIN, että 15-74 vuotiaiden lukema on lähempänä todellisuutta kuin 15-64. Joka tapauksessa näin mitattuna näyttääkin aika erilaiselta, että kuinka työllistettyjä ihmiset ovat. Suomi meni tasatahtia Ruotsin kanssa 2008 vuoteen, jonka jälkeen Ruotsi porskutti ja Suomi ei niinkään. Sen sijaan jos vertaa Hollantiin ja etenkin Saksaan, niin huikeasti kasvanut työllisyysaste näyttää kehittyneen juurikin vain töitä jakamalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuvissa 5&amp;6 jaoin työtunnit väestölle Saksan malliin ja etenkin Ruotsin lukemat nousevat mielikuvitukselliselle tasolle, kun pitää sielläkin kuitenkin opiskellakin välillä, pitää äitiyslomia ja joskus jäädä eläkkeellekin.</p><p>&nbsp;</p><p>Minun silmääni näytti, että Ruotsissa ja Suomessa riittää töitä vain täyspäiväisesti ja loput ovat työttöminä, Saksassa ja Hollannissa töitä riittää kaikille, kun on jaeltu tarpeeksi pieniä työtuntimääriä (2017 työttömyysasteet: Saksa 3,7%, Hollanti 4,8%, Ruotsi 6,7% ja Suomi 8,6%). Se onkin sitten eri juttu, että kumpi on parempi yhteiskunnallisesti jos töitä ei riitä kaikille, onko osa työttöminä vai osa työllisistä palkkaköyhiä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> OECD:n sivuilta löytyy niin työllisyysasteita, kuin keskimääräisiä vuosityötuntien määriä maittain. Se mitä meinaan on, että pelkän työllisyysasteen tuijotus on vähän niin ja näin, jos entistä useampi työllinen on osa-aikainen, ja noin yleensäkin ei työllisyys kohene jos samat kansantalouden työtunnit jaetaan yhä useammalle, vaikka ainahan moisella silmänkääntötempulla voi kulloinenkin hallitus nostaa omaa häntäänsä.

 

Kuvista 1&2 näkee kuinka Suomi on jäänyt "kilpailijamaista" jälkeen työllisyysasteella mitattuna.

 

Kuvissa 3&4 kerroin kunkin maan keskimääräiset työtunnit/työllinen työllisyysasteella, jolloin lukemaksi tuli työtunnit / ikäluokka. Sitähän en tiedä miten työtunnit jakautuvat millekin ikäryhmälle jne, niin LUULISIN, että 15-74 vuotiaiden lukema on lähempänä todellisuutta kuin 15-64. Joka tapauksessa näin mitattuna näyttääkin aika erilaiselta, että kuinka työllistettyjä ihmiset ovat. Suomi meni tasatahtia Ruotsin kanssa 2008 vuoteen, jonka jälkeen Ruotsi porskutti ja Suomi ei niinkään. Sen sijaan jos vertaa Hollantiin ja etenkin Saksaan, niin huikeasti kasvanut työllisyysaste näyttää kehittyneen juurikin vain töitä jakamalla.

 

Kuvissa 5&6 jaoin työtunnit väestölle Saksan malliin ja etenkin Ruotsin lukemat nousevat mielikuvitukselliselle tasolle, kun pitää sielläkin kuitenkin opiskellakin välillä, pitää äitiyslomia ja joskus jäädä eläkkeellekin.

 

Minun silmääni näytti, että Ruotsissa ja Suomessa riittää töitä vain täyspäiväisesti ja loput ovat työttöminä, Saksassa ja Hollannissa töitä riittää kaikille, kun on jaeltu tarpeeksi pieniä työtuntimääriä (2017 työttömyysasteet: Saksa 3,7%, Hollanti 4,8%, Ruotsi 6,7% ja Suomi 8,6%). Se onkin sitten eri juttu, että kumpi on parempi yhteiskunnallisesti jos töitä ei riitä kaikille, onko osa työttöminä vai osa työllisistä palkkaköyhiä.

 

 

]]>
3 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257776-tyollisyysaste-ja-tyotunnit#comments Työllisyysaste Työttömyys Työtunnit Tue, 03 Jul 2018 05:31:06 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257776-tyollisyysaste-ja-tyotunnit