Työllisyys http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132848/all Tue, 08 May 2018 11:28:50 +0300 fi Yksi vastaus välikysymykseen http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255020-yksi-vastaus-valikysymykseen <p>SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät ja Perussuomalaiset ovat jättäneet välikysymyksen, jossa kysytään mm.&nbsp;<em>&rdquo;Mihin hallitus perustaa sen käsityksen, että irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 hengen yrityksissä lisäisi työllisyyttä?&rdquo; </em>Tästä ja muista välikysymyksen kohdista käydään varmasti mielenkiintoinen ja sanakäänteiltään hienompi keskustelu istuntosalissa, joka näytetään TV1:llä klo 14.</p><p>Tässä kuitenkin yksi vastaus suuren salin ulkopuolelta.&nbsp;</p><p><strong>Jotta työpaikkoja syntyy, yritysten on uskallettava työllistää.&nbsp;</strong>Ihmisten työllistäminen on suhteellisen helppoa suurissa yrityksissä, joissa talous on vakaalla pohjalla. Sen sijaan se voi olla hyvin vaikeaa, riskialtista ja jopa pelottavaa pienissä yrityksissä, joiden omistaja kävelee yrityksen menestyksen suhteen ohutta nuoraa ja kantaa samalla harteillaan suurta yrittäjäriskiä.</p><p>Palkkaa väärä ihminen väärään tehtävään, ja olet jatkuvissa ongelmissa. Pahimmillaan virherekrytointi laittaa firman nurin. Siksi jos pienyrittäjä ei ole työnhakijasta aivan varma, hän usein jättää työpaikan täyttämättä. Se tarkoittaa, että suomalainen jää ilman töitä. Se ei ole hyvä.</p><p>Tähän ongelmaan me siis tahdoimme puuttua. Sitä yritetään ratkaista niin, että&nbsp;<em>henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita&nbsp;</em>löyhennetään. Eli käytännössä, jos työ ja sen tekijä eivät sovi yhteen, yrittäjälle on helpompaa myöntää se suoraan ja vaihtaa tekijä toiseen. Mitään järjettömiä syitä irtisanomiseen, naamakerrointa tai muuta, tämäkään uudistus ei silti salli.</p><p>Puolestaan joukkoirtisanomissuojaa eli yt-lakia haluamme nykyistä tiukemmaksi, ja siihen hallituskin alkaa laatia mallia.<strong>&nbsp;Ainakin me Siniset hyväksymme irtisanomissuojan heikentämisen ainoastaan siten, että työntekijän turva pysyy yhä kohtuullisena ja ainoastaan sellaisissa tilanteissa, joissa sen on perusteltua odottaa lisäävän työpaikkoja.</strong></p><p>Nyt on. Suurin osa uusista työpaikoista syntyy pieniin yrityksiin. Kynnys töihin pääsemiseen madaltuu, kun virherekrytointien riski vähenee. Tahdomme, että useampi suomalainen pääsee töihin, ja että yrittäjät uskaltavat ottaa palkkausriskin myös esimerkiksi pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden kohdalla. Siitä tavoitteesta tässä on kyse, ja vain siitä.</p><p>Jotta uudistusta ei käytettäisi väärin, se rajattiin koskemaan vain alle 20 henkilön yrityksiä. S<strong>uuryritykset pärjäävät kyllä omillaan, mutta pieniä on tultava yrittäjäriskissä vastaan.</strong>&nbsp;Raja on vedetty monen muun lain tapaan kahteenkymmeneen työntekijään. Sen kokoinen yritys alkaa olla suhteellisen organisoitunut, ja useimmissa tapauksissa sellaisen firman rekrytointi on jo automaattisempaa ja varmempaa.</p><p><strong>Kaiken kaikkiaan työelämä muuttuu. Siksi työelämän joustoja tarvitaan lisää myös lakiin. Kaikki joustot on syytä aloittaa pienistä yrityksistä ja kaikista vaikeimmin työllistyvistä ihmisistä.&nbsp;</strong>Joustavuus ei ole kaunisteleva termi leikkauksille eikä kiusaamille, vaan töihin pääsemisen helppoudelle. Matala kynnys töihin on tulevaisuuden turva muuttuvilla työmarkkinoilla, ja siten se on myös suomalaisten etu.</p><p>&nbsp;</p><p>PS. Välikysymyksen nuorten työllistymisen helpottamiseen liittyvään osioon olen yrittänyt vastata <a href="http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254102-tyo-on-tyottomyytta-parempaa">jo aiemmin.&nbsp;</a></p> SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät ja Perussuomalaiset ovat jättäneet välikysymyksen, jossa kysytään mm. ”Mihin hallitus perustaa sen käsityksen, että irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 hengen yrityksissä lisäisi työllisyyttä?” Tästä ja muista välikysymyksen kohdista käydään varmasti mielenkiintoinen ja sanakäänteiltään hienompi keskustelu istuntosalissa, joka näytetään TV1:llä klo 14.

Tässä kuitenkin yksi vastaus suuren salin ulkopuolelta. 

Jotta työpaikkoja syntyy, yritysten on uskallettava työllistää. Ihmisten työllistäminen on suhteellisen helppoa suurissa yrityksissä, joissa talous on vakaalla pohjalla. Sen sijaan se voi olla hyvin vaikeaa, riskialtista ja jopa pelottavaa pienissä yrityksissä, joiden omistaja kävelee yrityksen menestyksen suhteen ohutta nuoraa ja kantaa samalla harteillaan suurta yrittäjäriskiä.

Palkkaa väärä ihminen väärään tehtävään, ja olet jatkuvissa ongelmissa. Pahimmillaan virherekrytointi laittaa firman nurin. Siksi jos pienyrittäjä ei ole työnhakijasta aivan varma, hän usein jättää työpaikan täyttämättä. Se tarkoittaa, että suomalainen jää ilman töitä. Se ei ole hyvä.

Tähän ongelmaan me siis tahdoimme puuttua. Sitä yritetään ratkaista niin, että henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita löyhennetään. Eli käytännössä, jos työ ja sen tekijä eivät sovi yhteen, yrittäjälle on helpompaa myöntää se suoraan ja vaihtaa tekijä toiseen. Mitään järjettömiä syitä irtisanomiseen, naamakerrointa tai muuta, tämäkään uudistus ei silti salli.

Puolestaan joukkoirtisanomissuojaa eli yt-lakia haluamme nykyistä tiukemmaksi, ja siihen hallituskin alkaa laatia mallia. Ainakin me Siniset hyväksymme irtisanomissuojan heikentämisen ainoastaan siten, että työntekijän turva pysyy yhä kohtuullisena ja ainoastaan sellaisissa tilanteissa, joissa sen on perusteltua odottaa lisäävän työpaikkoja.

Nyt on. Suurin osa uusista työpaikoista syntyy pieniin yrityksiin. Kynnys töihin pääsemiseen madaltuu, kun virherekrytointien riski vähenee. Tahdomme, että useampi suomalainen pääsee töihin, ja että yrittäjät uskaltavat ottaa palkkausriskin myös esimerkiksi pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden kohdalla. Siitä tavoitteesta tässä on kyse, ja vain siitä.

Jotta uudistusta ei käytettäisi väärin, se rajattiin koskemaan vain alle 20 henkilön yrityksiä. Suuryritykset pärjäävät kyllä omillaan, mutta pieniä on tultava yrittäjäriskissä vastaan. Raja on vedetty monen muun lain tapaan kahteenkymmeneen työntekijään. Sen kokoinen yritys alkaa olla suhteellisen organisoitunut, ja useimmissa tapauksissa sellaisen firman rekrytointi on jo automaattisempaa ja varmempaa.

Kaiken kaikkiaan työelämä muuttuu. Siksi työelämän joustoja tarvitaan lisää myös lakiin. Kaikki joustot on syytä aloittaa pienistä yrityksistä ja kaikista vaikeimmin työllistyvistä ihmisistä. Joustavuus ei ole kaunisteleva termi leikkauksille eikä kiusaamille, vaan töihin pääsemisen helppoudelle. Matala kynnys töihin on tulevaisuuden turva muuttuvilla työmarkkinoilla, ja siten se on myös suomalaisten etu.

 

PS. Välikysymyksen nuorten työllistymisen helpottamiseen liittyvään osioon olen yrittänyt vastata jo aiemmin. 

]]>
8 http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255020-yksi-vastaus-valikysymykseen#comments Kotimaa Kehysriihi Pienyrittäjät Työllisyys välikysymys Tue, 08 May 2018 08:28:50 +0000 Tiina Ahva http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255020-yksi-vastaus-valikysymykseen
Työministeri ja työllistämisen sietämätön vaikeus http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254895-tyoministeri-ja-tyollistamisen-sietamaton-vaikeus <p><strong>Ministeri Lindström oli Ykkösaamussa kertoilemassa hallituksen työllistämistempauksista. Täytyy antaa pisteet siitä, että tyypilliseen hallitus toi valon -valehteluun hän ei sortunut vaan totesi maailmantalouden vetäneen Suomen eurokivireen vauhtiin (sanailu on kirjoittajan omaa).</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Muutama huomio. Hallitus korjailee sekundaa minkä markkinoille myivät, eli aktiivimallia. En missään olosuhteissa suosittele vastaavaa perse edellä puuhun -menetelmää yrityksille.</p><p>Puolen vuoden opiskelua kaavaillaan sallituksi, jotain tolkkuakin on siis luvassa.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Prosessit kuntoon. </em>Lindström otti tärkeän pointin esiin työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta. Kun tyypilliseen pinnalliseen kokoomuslaiseen hömppään kuuluu vastustaa tarveharkintaa, <em>tulee järkevässä johtamisessa ensin tutkia mikä nykyisessä tavassa on vialla ja korjata se</em>. Tämä on tärkeä seikka, koska sama pinnallinen analyysi häiritsee suorastaan epideemisesti nimenomaan kokoomuslaisia lausuntoja muistakin asioista. Monet haluavat vaihtaa toimimattoman laatikon uuteen tai hankkia toisen nykyisen viereen, kun oikea tapa olisi ensin katsoa nykyisen laatikon sisään ja tutkia miksi se ei toimi. Ei siis hutkita ja jätetä tutkimatta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tarveharkintaan liittyvät lupaprosessit tulee viilata virtaviivaiseen kuntoon. Aivan sama tulee tehdä irtisanomisista. Työmarkkinajärjestöt lienevät siinä isossa roolissa. Ydinkysymys on, kuinka saada töitä välttelevä, aivan liian osaamaton, tottelematon tai riitaisa jouhevasti pois työstään<em> nykyisten lakien puitteissa</em>. Lukemattomat tietävät kyllä, että ihmisiä saadaan potkittua jo nyt nopeasti tilanteesta riippuen. Myös työnantajilla on vastuunsa huolehtia, että perehtyvät mahdollisuuksiinsa ennen kuin marmattavat niiden puuttumista.</p><p>&nbsp;</p><p>Politiikassa on aivan liikaa ajattelua, että tehdään uusi laki. Hallitusten tavallinen tapa yritysmaailmaan siirrettynä tarkoittaisi, että Nokia tekisi liian vähän suunnitellen toimimattomia kännyköitä. Kun kännykkä ei toimikaan, suunniteltaisiin uusi. Kaksi virhettä siis: ei suunnitella tarpeeksi, eikä korjata olemassa olevaa. Suomi pärjää tällä tavalla vain siksi, että useimmat muut ovat vielä huonompia.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Yleissitovuus. </em>Lindström kertoi vastustavansa yleissitovuuden murtamista, koska ay-liike vastustaa. Lähetyksessä eriteltiin aihetta hiukan, mutta jatkanpa tästä. Yleisesti sitovat työsuhteen ehdot oletettavasti tarkoittaisivat sitä, että pienet liittoihin kuulumattomat yritykset saattaisivat tarjota muita pienempää palkkaa. Jälleen kerran joissain kokoomuslaisissa päissä kilkattaa, että &quot;joo!&quot;. Kannattaisi miettiä markkinataloutta, kun puolue sitä on olevinaan niin ajamassa. Jos jo nyt merkittävä osa avoimista työpaikoista on vaikeasti täytettäviä ja työvoimapulasta valitetaan, mitkä firmat sitten saisivat huonommilla tai jopa epäselvillä ehdoilla työntekijöitä? Osa työvoimasta pitää puolensa, mutta entäs he, jotka eivät osaa tai uskalla?</p><p>&nbsp;</p><p>Yleissitovuuden purkamisen jälkeen isot yritykset tarjoaisivat TES:in mukaiset ehdot. Niin tekisivät monet pienetkin yritykset helppouden takia. Jäljelle jäisi joitain villejä yrityksiä omine ehtoineen. Nekö ratkaisevat Suomen talouden ongelmat? Jos bisnes ei kannata, se aiotaan ratkaista sillä, että pistetään valtio maksamaan osa työntekijän tuloista? Kaiken seuraus saattaisi olla, että markkinoille tulee pieni määrä epämääräisiä firmoja, joiden ehtojen kanssa tapellaan ja jotka eivät saa kuin oikeuksistaan tietämättömiä työntekijöitä. Monet mikroyritysten työntekijät tietävät, ettei työnantaja välttämättä ole riittävän valveutunut TES:istä saati laeistakaan. Joskus työntekijä neuvoo työnantajaa. Tilannetta ei helpota se, että sotketaan koko kuvio muuttamalla pelikenttä epämääräiseksi ja selvittelemällä aina jälkikäteen, mitä oikein sovittiin tai olisi pitänyt sopia.</p><p>&nbsp;</p><p>Nuo kokoomuslaiset haaveilut ovat lillukanvarsia. Heikäläisille wannabekapitalisteille vinkki: keskittykää oikeisiin asioihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Suosittelen:</p><ul><li>Tasatkaa kaikki työttömyyden ja starttirahan turvat samansuuruisiksi, myös opintoraha yli 25-vuotiaille tai vastaava oikeus opiskeluun työttömyysturvalla. Muuttakaa ne lopulta yhdeksi.</li><li>Tehkää lisää maanteitä, jotta työvoima voi liikkua enemmän, vaikka maailmanluokassa <a href="http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250856-suomalaiset-muuttavat-liian-vahan-tyon-perassa-kolmanneksi-eniten-maailmassa">kansamme muuttaakin</a> hyvin aktiivisesti.</li><li>Poistakaa ilmainen työ vääristämästä markkinoita. Poistakaa sen sallivat lait.</li><li>Mahdollistakaa opiskelu joustavasti rinnan työn kanssa.</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ministeri Lindström oli Ykkösaamussa kertoilemassa hallituksen työllistämistempauksista. Täytyy antaa pisteet siitä, että tyypilliseen hallitus toi valon -valehteluun hän ei sortunut vaan totesi maailmantalouden vetäneen Suomen eurokivireen vauhtiin (sanailu on kirjoittajan omaa).

 

Muutama huomio. Hallitus korjailee sekundaa minkä markkinoille myivät, eli aktiivimallia. En missään olosuhteissa suosittele vastaavaa perse edellä puuhun -menetelmää yrityksille.

Puolen vuoden opiskelua kaavaillaan sallituksi, jotain tolkkuakin on siis luvassa.

 

Prosessit kuntoon. Lindström otti tärkeän pointin esiin työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta. Kun tyypilliseen pinnalliseen kokoomuslaiseen hömppään kuuluu vastustaa tarveharkintaa, tulee järkevässä johtamisessa ensin tutkia mikä nykyisessä tavassa on vialla ja korjata se. Tämä on tärkeä seikka, koska sama pinnallinen analyysi häiritsee suorastaan epideemisesti nimenomaan kokoomuslaisia lausuntoja muistakin asioista. Monet haluavat vaihtaa toimimattoman laatikon uuteen tai hankkia toisen nykyisen viereen, kun oikea tapa olisi ensin katsoa nykyisen laatikon sisään ja tutkia miksi se ei toimi. Ei siis hutkita ja jätetä tutkimatta.

 

Tarveharkintaan liittyvät lupaprosessit tulee viilata virtaviivaiseen kuntoon. Aivan sama tulee tehdä irtisanomisista. Työmarkkinajärjestöt lienevät siinä isossa roolissa. Ydinkysymys on, kuinka saada töitä välttelevä, aivan liian osaamaton, tottelematon tai riitaisa jouhevasti pois työstään nykyisten lakien puitteissa. Lukemattomat tietävät kyllä, että ihmisiä saadaan potkittua jo nyt nopeasti tilanteesta riippuen. Myös työnantajilla on vastuunsa huolehtia, että perehtyvät mahdollisuuksiinsa ennen kuin marmattavat niiden puuttumista.

 

Politiikassa on aivan liikaa ajattelua, että tehdään uusi laki. Hallitusten tavallinen tapa yritysmaailmaan siirrettynä tarkoittaisi, että Nokia tekisi liian vähän suunnitellen toimimattomia kännyköitä. Kun kännykkä ei toimikaan, suunniteltaisiin uusi. Kaksi virhettä siis: ei suunnitella tarpeeksi, eikä korjata olemassa olevaa. Suomi pärjää tällä tavalla vain siksi, että useimmat muut ovat vielä huonompia.

 

Yleissitovuus. Lindström kertoi vastustavansa yleissitovuuden murtamista, koska ay-liike vastustaa. Lähetyksessä eriteltiin aihetta hiukan, mutta jatkanpa tästä. Yleisesti sitovat työsuhteen ehdot oletettavasti tarkoittaisivat sitä, että pienet liittoihin kuulumattomat yritykset saattaisivat tarjota muita pienempää palkkaa. Jälleen kerran joissain kokoomuslaisissa päissä kilkattaa, että "joo!". Kannattaisi miettiä markkinataloutta, kun puolue sitä on olevinaan niin ajamassa. Jos jo nyt merkittävä osa avoimista työpaikoista on vaikeasti täytettäviä ja työvoimapulasta valitetaan, mitkä firmat sitten saisivat huonommilla tai jopa epäselvillä ehdoilla työntekijöitä? Osa työvoimasta pitää puolensa, mutta entäs he, jotka eivät osaa tai uskalla?

 

Yleissitovuuden purkamisen jälkeen isot yritykset tarjoaisivat TES:in mukaiset ehdot. Niin tekisivät monet pienetkin yritykset helppouden takia. Jäljelle jäisi joitain villejä yrityksiä omine ehtoineen. Nekö ratkaisevat Suomen talouden ongelmat? Jos bisnes ei kannata, se aiotaan ratkaista sillä, että pistetään valtio maksamaan osa työntekijän tuloista? Kaiken seuraus saattaisi olla, että markkinoille tulee pieni määrä epämääräisiä firmoja, joiden ehtojen kanssa tapellaan ja jotka eivät saa kuin oikeuksistaan tietämättömiä työntekijöitä. Monet mikroyritysten työntekijät tietävät, ettei työnantaja välttämättä ole riittävän valveutunut TES:istä saati laeistakaan. Joskus työntekijä neuvoo työnantajaa. Tilannetta ei helpota se, että sotketaan koko kuvio muuttamalla pelikenttä epämääräiseksi ja selvittelemällä aina jälkikäteen, mitä oikein sovittiin tai olisi pitänyt sopia.

 

Nuo kokoomuslaiset haaveilut ovat lillukanvarsia. Heikäläisille wannabekapitalisteille vinkki: keskittykää oikeisiin asioihin.

 

Suosittelen:

  • Tasatkaa kaikki työttömyyden ja starttirahan turvat samansuuruisiksi, myös opintoraha yli 25-vuotiaille tai vastaava oikeus opiskeluun työttömyysturvalla. Muuttakaa ne lopulta yhdeksi.
  • Tehkää lisää maanteitä, jotta työvoima voi liikkua enemmän, vaikka maailmanluokassa kansamme muuttaakin hyvin aktiivisesti.
  • Poistakaa ilmainen työ vääristämästä markkinoita. Poistakaa sen sallivat lait.
  • Mahdollistakaa opiskelu joustavasti rinnan työn kanssa.
]]>
2 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254895-tyoministeri-ja-tyollistamisen-sietamaton-vaikeus#comments Jari Lindström Työehtosopimus Työehtosopimusten yleissitovuus Työllisyys Työttömyys Sat, 05 May 2018 17:05:43 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254895-tyoministeri-ja-tyollistamisen-sietamaton-vaikeus
Kuka on duunari? http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254850-kuka-on-duunari <p>Vietimme alkuviikosta vappua, jota pidetään eräänlaisena työläisen juhlana. Monissa vappupuheissa kuuli kerrottavan, kuinka &rdquo;duunarin kyykyttäminen&rdquo; saa riittää ja &rdquo;duunarit kantavat tätä maata&rdquo; jne. Aloin sitten miettimään, että kuka tarkalleen ottaen on ns. duunari? Perinteinen jako on tietysti porvarit ja duunarit, oikea ja vasen. Duunari väittää porvarin riistävän häntä ja porvari väittää duunarin olevan liian tehoton ja niin edelleen ja niin edelleen.</p><p>Mutta mielestäni tämä jako on vanhentunut. Jos vanha jako oli vertikaalinen oikea vs. vasen, väitän että nykyinen jako on pikemminkin horisontaalinen, eli alakerta vs. yläkerta. Ketä kuuluu alakerran porukkaan? Sinne kuuluu mielestäni yksiselitteisesti työtätekevä kansa. Palkolliset, mutta myös ihan yhtä lailla ne tuhannet pienyrittäjät, jotka vääntävät päivät samaa duunia kuin työntekijänsä ja illalla tekevät firman paperityöt.</p><p>Ketä kuuluu yläkertaan? Sinne kuuluu ns. eliitti sekä oikealta ja vasemmalta. Isojen korporaatioiden veroparatiiseihin rahansa kiikuttavat johtajat yhtä lailla kuin hulppeata palkkaa vetävät ammattiyhdistysjohtajat. Eli koko lailla ne kaverit, joiden monikymmenkertainen palkka työtätekevän ihmisen palkkaan verrattuna herättää kysymyksiä vähän väliä.</p><p>Mikä tässä ajattelussa on sitten se kaiken ydin? No se on tietenkin se, että nyt olisi korkea aika palkkaa saavan keski- tai pientuloisen ja saman luokan tuloja nauttivan yrittäjän ymmärtää, että heidän välinen nahistelunsa on typerää ja itse asiassa juuri sitä mitä yläkerran väki toivoo. &rdquo;Antaa niiden nahistella kuka saa herneet joulupöydästä niin kukaan ei huomaa kun me viemme kinkun&rdquo;. Toisin sanoen mitä sillä on väliä, tuleeko raha perheen elättämiseen palkkana vai jonain muuna. Olennaista on tulojen määrä ja mihin se riittää. Elättääkö sillä perheen vai ei?</p><p>Eli vastauksena otsikon kysymykseen: duunari on pien- tai keskituloinen ihminen, joka tekee töitä elantonsa eteen ja maksaa joka eurosta veroja yhteisen hyvän eteen. Huolimatta siitä millä nimellä kutsutaan sitä pankkitilille tulevaa rahaa. Ja nämä ihmiset todellakin kantavat tätä maata ja heidän kyykyttämisensä tulisi lopettaa. Ja kun tämän maan työtätekevät ihmiset tajuavat olevansa samassa veneessä yhteisellä asialla, saattaa tuskan hiki hiipiä yläkerran ihmisten selkään.</p><p>Se on se hetki, kun tämän maan talous saadaan kääntymään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vietimme alkuviikosta vappua, jota pidetään eräänlaisena työläisen juhlana. Monissa vappupuheissa kuuli kerrottavan, kuinka ”duunarin kyykyttäminen” saa riittää ja ”duunarit kantavat tätä maata” jne. Aloin sitten miettimään, että kuka tarkalleen ottaen on ns. duunari? Perinteinen jako on tietysti porvarit ja duunarit, oikea ja vasen. Duunari väittää porvarin riistävän häntä ja porvari väittää duunarin olevan liian tehoton ja niin edelleen ja niin edelleen.

Mutta mielestäni tämä jako on vanhentunut. Jos vanha jako oli vertikaalinen oikea vs. vasen, väitän että nykyinen jako on pikemminkin horisontaalinen, eli alakerta vs. yläkerta. Ketä kuuluu alakerran porukkaan? Sinne kuuluu mielestäni yksiselitteisesti työtätekevä kansa. Palkolliset, mutta myös ihan yhtä lailla ne tuhannet pienyrittäjät, jotka vääntävät päivät samaa duunia kuin työntekijänsä ja illalla tekevät firman paperityöt.

Ketä kuuluu yläkertaan? Sinne kuuluu ns. eliitti sekä oikealta ja vasemmalta. Isojen korporaatioiden veroparatiiseihin rahansa kiikuttavat johtajat yhtä lailla kuin hulppeata palkkaa vetävät ammattiyhdistysjohtajat. Eli koko lailla ne kaverit, joiden monikymmenkertainen palkka työtätekevän ihmisen palkkaan verrattuna herättää kysymyksiä vähän väliä.

Mikä tässä ajattelussa on sitten se kaiken ydin? No se on tietenkin se, että nyt olisi korkea aika palkkaa saavan keski- tai pientuloisen ja saman luokan tuloja nauttivan yrittäjän ymmärtää, että heidän välinen nahistelunsa on typerää ja itse asiassa juuri sitä mitä yläkerran väki toivoo. ”Antaa niiden nahistella kuka saa herneet joulupöydästä niin kukaan ei huomaa kun me viemme kinkun”. Toisin sanoen mitä sillä on väliä, tuleeko raha perheen elättämiseen palkkana vai jonain muuna. Olennaista on tulojen määrä ja mihin se riittää. Elättääkö sillä perheen vai ei?

Eli vastauksena otsikon kysymykseen: duunari on pien- tai keskituloinen ihminen, joka tekee töitä elantonsa eteen ja maksaa joka eurosta veroja yhteisen hyvän eteen. Huolimatta siitä millä nimellä kutsutaan sitä pankkitilille tulevaa rahaa. Ja nämä ihmiset todellakin kantavat tätä maata ja heidän kyykyttämisensä tulisi lopettaa. Ja kun tämän maan työtätekevät ihmiset tajuavat olevansa samassa veneessä yhteisellä asialla, saattaa tuskan hiki hiipiä yläkerran ihmisten selkään.

Se on se hetki, kun tämän maan talous saadaan kääntymään.

]]>
0 http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254850-kuka-on-duunari#comments Duunari Työllisyys Yrittäjyys Fri, 04 May 2018 12:25:05 +0000 Harri Vuorenpää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254850-kuka-on-duunari
Vappupuhe: Suomen kansallinen etu on tärkein ohjenuoramme http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254717-vappupuhe-suomen-kansallinen-etu-on-tarkein-ohjenuoramme <p>Pidin 1.5.2018 seuraavan vappupuheen Tampereen keskustassa.</p><p>Puhe videoituna:</p><p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=wScjvU-rq_w" target="_blank">https://www.youtube.com/watch?v=wScjvU-rq_w</a></p><p>Hyvää vappua, arvoisa yleisö! Olemme kokoontuneet Tampereen keskustaan työväen ja ylioppilaiden juhlapäivänä. Vaikka työllisyys on kohentunut maailmantalouden hyvän vireen myötä, eivät Sipilän hallituksen viimeaikaiset toimet ja suunnitelmat ole pahemmin tarjonneet suomalaisille työläisille juhlan aihetta. Hallituksen tulisi tähdätä tarmonsa työllisyyden parantamiseen. Silti se näkisi mieluummin suomalaisia työntekijöitä korvattavan ulkomaisella halpatyövoimalla.</p><p>Työehtosopimusten yleissitovuuden murtaminen kuuluu Sipilän ja Orpon tavoitteisiin. Hallituksen ministerit ovat myös vaatineet ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistamista. Jopa osa sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton kansanedustajista on kannattanut ajatusta, mikä on täysin käsittämätöntä.</p><p>Mikäli hallituksen tahto toteutuisi, syntyisi Suomeen työvoiman alennusmyynti. Se tarkoittaisi monen suomalaisen joutumista työttömäksi. Me Perussuomalaiset vastustamme ehdottomasti Sipilän hallituksen suunnitelmia heikentää tavallisten suomalaisten työehtoja tai painaa yleistä palkka- ja elintasoa alaspäin. Valitettavasti Sipilä ja Orpo heittivät Perussuomalaiset hallituksesta tavallista suomalaista puolustamasta toteuttaakseen omaa kylmää ja kivikovaa politiikkaansa. Hallitus leikkasi vuodenvaihteessa jopa leipäjonojen avustamiseen tarkoitetut määrärahat, jotka Perussuomalaiset olivat saaneet taisteltua budjettiin aiempina vuosina.</p><p>Hallitus on ehtinyt kurittaa myös työttömiä. Vuoden alussa voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli on pahoin epäonnistunut. Se leikkaa työttömyysturvaa myös niiltä työttömiltä, jotka eivät kovasta yrityksestä huolimatta löydä työpaikkaa. Epäonnistumisesta rankaiseminen ei sovi suomalaiseen yhteiskuntaan.</p><p>Aktiivimallin ensimmäisen kolmen kuukauden tarkastelujakson tulokset eivät ole millään muotoa positiivisia. Lähes puolet alinta työttömyyspäivärahaa saavista ihmisistä on joutunut aktiivimallin leikkurin kohteeksi. Hallituksen vääristyneen ihmiskäsityksen mukaan nämä ihmiset eivät edes haluaisi töihin. Tosiasia kuitenkin, että töihin on mahdotonta mennä, ellei työpaikkaa ole. Työttömien syyllistämisen sijaan onkin keskityttävä konkreettisiin toimenpiteisiin, jotka edistävät uusien työpaikkojen syntyä.</p><p>Perussuomalaiset ovat tehneet lukuisia esityksiä, joiden toteutuessa voittaisivat sekä työnantajat että työntekijät. Perussuomalaiset haluavat helpottaa uusien yritysten syntyä ja parantaa pienyritysten mahdollisuuksia palkata lisää henkilökuntaa. Olemme muun muassa esittäneet Viron yritysveromallin käyttöönottoa uutta työvoimaa palkkaavissa pk-yrityksissä. Olemme myös laatineet työtilimallin, joka vähentäisi merkittävästi uuden yrityksen perustamiseen liittyvää byrokratiaa.</p><p>Perussuomalaiset tarjoavat muutoinkin kokonaisvaltaisen vaihtoehdon hallituksen kokoomusjohtoiselle politiikalle. Oikeudenmukaisuussyistä vaadimme eläkeläisten verotuksen keventämistä samalle tasolle palkansaajien kanssa, samoin lääkekulujen omavastuuosuuden alentamista. Myös indeksileikkaukset heikentävät pahoin eläkeläisten ostovoimaa. Asia on korjattava.</p><p>Suomalaisten syntyvyys on alimmillaan sitten nälkävuosien. Se edellyttää määrätietoisia päätöksiä lapsiperheiden tukalan tilanteen helpottamiseksi. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus hoitaa lapsia kotona. Olemme myös esittäneet verotuksen lapsivähennyksen jatkamista. Yhtenä harvoista puolueista puolustamme edelleen perinteisiä perhearvoja sukupuolineutraalin uuskielen ristipaineessa.</p><p>Perussuomalaiset ovat tarjonneet runsaan joukon toimenpiteitä myös asumiskulujen alentamiseksi. Ne helpottaisivat erityisesti kaikkein vähävaraisimpien asemaa. Perussuomalaisten Isänmaa-paketti puolestaan korostaa Suomen kansallisen itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja voimavarojen suuntaamista omien kansalaisten hyväksi.</p><p>Runsaasti säästöjä saataisiin aikaan pelkästään maahanmuuttopolitiikkaa järkeistämällä. Perussuomalaiset vaativat muun muassa kansalaisuuden myöntämisehtojen tuntuvaa tiukentamista. Valitettavasti hallitus avasi hiljattain uuden piikin. Perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta säädetty laki korvaa valtion varoista suuren osan kuntien laittomasti maassa oleskeleville tarjoamista sote-palveluista. Nyt sisäministeri Mykkänen vähättelee Perussuomalaisten esityksiä luvatta Suomessa oleskelevien säilöön ottamiseksi ja maasta poistamiseksi. Valitettavasti Mykkänen ei näytä vieläkään hahmottaneen, että sisäministerin tehtävänä on pitää huolta kansalaisten turvallisuudesta.</p><p>Hyvä yleisö, kaikeksi onneksi Sipilän ottopoikahallitus horjuu jo vakavasti savijaloillaan, vaikka kuihtuvat siniset ovatkin luvanneet roikkua mukana hallituksessa sen harjoittamasta politiikasta riippumatta. Hillotolpan ja Audin pehmeän takapenkin hintana voi tosin olla keskustan ja kokoomuksen voimalla ajama historiallisen kallis sote- ja maakuntauudistus, jonka veronmaksajat joutuvat tietenkin viime kädessä kustantamaan.</p><p>Nykyjärjestelmän asteittainen uudistaminen olisi paljon järkevämpää kuin koko terveydenhuollon pistäminen esitetyllä tavalla yhtäkkiä pirstaleiksi. Tämän lisäksi Perussuomalaiset ovat tehneet avauksia, joilla korjattaisiin monia terveydenhuollon nykyisiä ongelmia. Lex Ronkaisen toteutuessa vakuutusyhtiöiden korvaus- ja eläkepäätökset tehtäisiin lähtökohtaisesti hoitavan lääkärin diagnoosin perusteella. Perussuomalaiset ovat myös esittäneet laajan joukon toimenpite-ehdotuksia esimerkiksi sisäilmasairauksien ennaltaehkäisemiseen ja hoitoon. Jatkossakin tärkein on ihminen, ei byrokratia.</p><p>Sitä vastoin hallitus sulkee korvansa ja silmänsä asiantuntijoiden varoituksilta valinnanvapausmalliin sisältyvistä arvaamattomista riskeistä. Suuria ongelmia sisältyy muun muassa sote-keskusten rahoitukseen, joka perustuu pääosin niiden asiakkaiksi kirjautuneiden ihmisten lukumäärään todellisten hoitosuoritteiden sijaan. Kilpailuvääristymä aiheuttaisi suurta nousupainetta hoitokustannuksiin ja heikentäisi sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta Pirkanmaallakin, erityisesti sen reuna-alueilla. Alkuperäisen säästötavoitteen saavuttamiseen ei usko enää hallitus itsekään kansalaisista puhumattakaan. Pahimmillaan kaikki aiemmatkin säästöpäätökset valuvat juoksuhiekkaan.</p><p>Vaikka monesta muusta kohteesta on leikattu, päätti hallitus suunnata 200 miljoonaa euroa valinnanvapausmallin pilotointiin ja kokeiluihin. Ne tosin toteutetaan vasta sote-lainsäädännön mahdollisen hyväksymisen jälkeen. Täysin takaperoinen etenemisjärjestys kuvaa yleisemminkin hallituksen politiikkaa. Aikatauluttamalla uudistuksen järkevämmin olisi hallitus saanut tuiki tärkeää tietoa uudistuksen käytännön vaikutuksista, vieläpä murto-osalla kaavaillusta summasta. Nyt sote-uudistus halutaan toteuttaa kustannuksista piittaamatta harvalukuisten eturyhmien saaman hyödyn vuoksi.</p><p>Sote-hässäkkä on jo repinyt hallituksen ennestäänkin liitoksistaan nitiseviä rivejä. Kokoomuksesta eronnut Harry Harkimo pettyi uudistuksen heikkoon valmisteluun. Myös Elina Lepomäki on esittänyt valinnanvapausmallissa ammottavia kammottavia aukkoja kohtaan vahvaa kritiikkiä ja luvannut äänestää hallituksen esitystä vastaan. Jää nähtäväksi, pystyykö Lepomäki kovan paineen alla pitämään lupauksensa. Myös Paavo Väyrynen on päättänyt palata eduskuntaan ja luvannut vastustaa sekä hallitusta että oppositiota.</p><p>Pääministeri Sipilän hätä on niin suuri, että hän on lähestynyt opposition pienpuolueita RKP:tä ja kristillisiä pyytäen niiltä tukea hallitukselle. Mitä Sipilä pienpuolueille kulissien takana lupaa, ei ole tiedossani. Soten valuvikojen korjaaminen tuskin kuitenkaan on hallituksen ykköstavoite, kun uusjaossa on mittavasti rahaa ja valtaa. Kovan poliittisen pelin lopputulos onkin mitä todennäköisimmin ja jälleen kerran jättilasku veronmaksajille.</p><p>Arvoisa yleisö, julkisuudessa on myös virinnyt laaja kansalaiskeskustelu normaaliin työttömyysturvaan verrattuna ylitsevuotavan anteliaan kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta. Perussuomalaisten kanta on kristallinkirkas. Sopeutumiseläkkeet on lakkautettava. Asia on ensisijaisesti periaatteellinen. Sopeutumiseläke tarjoaa nauttijoilleen lokoisat oltavat vanhuuseläkeikään asti ilman oman aktiivisuuden vaatimusta. Esimerkiksi yritystoiminnasta saatavat pääomatulot eivät vaikuta sopeutumiseläkkeen maksamiseen tai sen suuruuteen. Tätä porsaanreikää onkin hyödynnetty varsin ahkerasti.</p><p>Kansan kustannuksella lekotteleva eliitti on saatava ruotuun. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaati vuonna 2016 laatimassaan lakialoitteessa sopeutumiseläkejärjestelmän lopettamista. Vastaavaan lopputulokseen tähtäävä kansalaisaloite on nyt päätynyt eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnan onkin pakko muodostaa asiaan piakkoin virallinen kanta ja löydettävä selkäranka sopeutumiseläkkeistä luopumiseksi.</p><p>Arvoisat kuulijat, vaikka nykyhallitus ei juuri kansalaisten etua puolustakaan, ovat viime kesäkuun puoluekokouksessa uudistuneet Perussuomalaiset vahvasti suomalaisten puolella. Meille Suomen kansallinen etu on kaikkein tärkein ohjenuora jatkossakin. Sitä emme tule unohtamaan, koska nyt tehtävät päätökset eivät vaikuta pelkästään nykyisiin, vaan myös kaikkiin tuleviin sukupolviin. Jos suomalaiset päättäjät eivät puolusta omia kansalaisiaan ja suomalaisia perinteitä, ei sitä tee kukaan muukaan. Tämä jokaisen vastuullisen päättäjän on joka hetki muistettava.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pidin 1.5.2018 seuraavan vappupuheen Tampereen keskustassa.

Puhe videoituna:

https://www.youtube.com/watch?v=wScjvU-rq_w

Hyvää vappua, arvoisa yleisö! Olemme kokoontuneet Tampereen keskustaan työväen ja ylioppilaiden juhlapäivänä. Vaikka työllisyys on kohentunut maailmantalouden hyvän vireen myötä, eivät Sipilän hallituksen viimeaikaiset toimet ja suunnitelmat ole pahemmin tarjonneet suomalaisille työläisille juhlan aihetta. Hallituksen tulisi tähdätä tarmonsa työllisyyden parantamiseen. Silti se näkisi mieluummin suomalaisia työntekijöitä korvattavan ulkomaisella halpatyövoimalla.

Työehtosopimusten yleissitovuuden murtaminen kuuluu Sipilän ja Orpon tavoitteisiin. Hallituksen ministerit ovat myös vaatineet ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistamista. Jopa osa sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton kansanedustajista on kannattanut ajatusta, mikä on täysin käsittämätöntä.

Mikäli hallituksen tahto toteutuisi, syntyisi Suomeen työvoiman alennusmyynti. Se tarkoittaisi monen suomalaisen joutumista työttömäksi. Me Perussuomalaiset vastustamme ehdottomasti Sipilän hallituksen suunnitelmia heikentää tavallisten suomalaisten työehtoja tai painaa yleistä palkka- ja elintasoa alaspäin. Valitettavasti Sipilä ja Orpo heittivät Perussuomalaiset hallituksesta tavallista suomalaista puolustamasta toteuttaakseen omaa kylmää ja kivikovaa politiikkaansa. Hallitus leikkasi vuodenvaihteessa jopa leipäjonojen avustamiseen tarkoitetut määrärahat, jotka Perussuomalaiset olivat saaneet taisteltua budjettiin aiempina vuosina.

Hallitus on ehtinyt kurittaa myös työttömiä. Vuoden alussa voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli on pahoin epäonnistunut. Se leikkaa työttömyysturvaa myös niiltä työttömiltä, jotka eivät kovasta yrityksestä huolimatta löydä työpaikkaa. Epäonnistumisesta rankaiseminen ei sovi suomalaiseen yhteiskuntaan.

Aktiivimallin ensimmäisen kolmen kuukauden tarkastelujakson tulokset eivät ole millään muotoa positiivisia. Lähes puolet alinta työttömyyspäivärahaa saavista ihmisistä on joutunut aktiivimallin leikkurin kohteeksi. Hallituksen vääristyneen ihmiskäsityksen mukaan nämä ihmiset eivät edes haluaisi töihin. Tosiasia kuitenkin, että töihin on mahdotonta mennä, ellei työpaikkaa ole. Työttömien syyllistämisen sijaan onkin keskityttävä konkreettisiin toimenpiteisiin, jotka edistävät uusien työpaikkojen syntyä.

Perussuomalaiset ovat tehneet lukuisia esityksiä, joiden toteutuessa voittaisivat sekä työnantajat että työntekijät. Perussuomalaiset haluavat helpottaa uusien yritysten syntyä ja parantaa pienyritysten mahdollisuuksia palkata lisää henkilökuntaa. Olemme muun muassa esittäneet Viron yritysveromallin käyttöönottoa uutta työvoimaa palkkaavissa pk-yrityksissä. Olemme myös laatineet työtilimallin, joka vähentäisi merkittävästi uuden yrityksen perustamiseen liittyvää byrokratiaa.

Perussuomalaiset tarjoavat muutoinkin kokonaisvaltaisen vaihtoehdon hallituksen kokoomusjohtoiselle politiikalle. Oikeudenmukaisuussyistä vaadimme eläkeläisten verotuksen keventämistä samalle tasolle palkansaajien kanssa, samoin lääkekulujen omavastuuosuuden alentamista. Myös indeksileikkaukset heikentävät pahoin eläkeläisten ostovoimaa. Asia on korjattava.

Suomalaisten syntyvyys on alimmillaan sitten nälkävuosien. Se edellyttää määrätietoisia päätöksiä lapsiperheiden tukalan tilanteen helpottamiseksi. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus hoitaa lapsia kotona. Olemme myös esittäneet verotuksen lapsivähennyksen jatkamista. Yhtenä harvoista puolueista puolustamme edelleen perinteisiä perhearvoja sukupuolineutraalin uuskielen ristipaineessa.

Perussuomalaiset ovat tarjonneet runsaan joukon toimenpiteitä myös asumiskulujen alentamiseksi. Ne helpottaisivat erityisesti kaikkein vähävaraisimpien asemaa. Perussuomalaisten Isänmaa-paketti puolestaan korostaa Suomen kansallisen itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja voimavarojen suuntaamista omien kansalaisten hyväksi.

Runsaasti säästöjä saataisiin aikaan pelkästään maahanmuuttopolitiikkaa järkeistämällä. Perussuomalaiset vaativat muun muassa kansalaisuuden myöntämisehtojen tuntuvaa tiukentamista. Valitettavasti hallitus avasi hiljattain uuden piikin. Perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta säädetty laki korvaa valtion varoista suuren osan kuntien laittomasti maassa oleskeleville tarjoamista sote-palveluista. Nyt sisäministeri Mykkänen vähättelee Perussuomalaisten esityksiä luvatta Suomessa oleskelevien säilöön ottamiseksi ja maasta poistamiseksi. Valitettavasti Mykkänen ei näytä vieläkään hahmottaneen, että sisäministerin tehtävänä on pitää huolta kansalaisten turvallisuudesta.

Hyvä yleisö, kaikeksi onneksi Sipilän ottopoikahallitus horjuu jo vakavasti savijaloillaan, vaikka kuihtuvat siniset ovatkin luvanneet roikkua mukana hallituksessa sen harjoittamasta politiikasta riippumatta. Hillotolpan ja Audin pehmeän takapenkin hintana voi tosin olla keskustan ja kokoomuksen voimalla ajama historiallisen kallis sote- ja maakuntauudistus, jonka veronmaksajat joutuvat tietenkin viime kädessä kustantamaan.

Nykyjärjestelmän asteittainen uudistaminen olisi paljon järkevämpää kuin koko terveydenhuollon pistäminen esitetyllä tavalla yhtäkkiä pirstaleiksi. Tämän lisäksi Perussuomalaiset ovat tehneet avauksia, joilla korjattaisiin monia terveydenhuollon nykyisiä ongelmia. Lex Ronkaisen toteutuessa vakuutusyhtiöiden korvaus- ja eläkepäätökset tehtäisiin lähtökohtaisesti hoitavan lääkärin diagnoosin perusteella. Perussuomalaiset ovat myös esittäneet laajan joukon toimenpite-ehdotuksia esimerkiksi sisäilmasairauksien ennaltaehkäisemiseen ja hoitoon. Jatkossakin tärkein on ihminen, ei byrokratia.

Sitä vastoin hallitus sulkee korvansa ja silmänsä asiantuntijoiden varoituksilta valinnanvapausmalliin sisältyvistä arvaamattomista riskeistä. Suuria ongelmia sisältyy muun muassa sote-keskusten rahoitukseen, joka perustuu pääosin niiden asiakkaiksi kirjautuneiden ihmisten lukumäärään todellisten hoitosuoritteiden sijaan. Kilpailuvääristymä aiheuttaisi suurta nousupainetta hoitokustannuksiin ja heikentäisi sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta Pirkanmaallakin, erityisesti sen reuna-alueilla. Alkuperäisen säästötavoitteen saavuttamiseen ei usko enää hallitus itsekään kansalaisista puhumattakaan. Pahimmillaan kaikki aiemmatkin säästöpäätökset valuvat juoksuhiekkaan.

Vaikka monesta muusta kohteesta on leikattu, päätti hallitus suunnata 200 miljoonaa euroa valinnanvapausmallin pilotointiin ja kokeiluihin. Ne tosin toteutetaan vasta sote-lainsäädännön mahdollisen hyväksymisen jälkeen. Täysin takaperoinen etenemisjärjestys kuvaa yleisemminkin hallituksen politiikkaa. Aikatauluttamalla uudistuksen järkevämmin olisi hallitus saanut tuiki tärkeää tietoa uudistuksen käytännön vaikutuksista, vieläpä murto-osalla kaavaillusta summasta. Nyt sote-uudistus halutaan toteuttaa kustannuksista piittaamatta harvalukuisten eturyhmien saaman hyödyn vuoksi.

Sote-hässäkkä on jo repinyt hallituksen ennestäänkin liitoksistaan nitiseviä rivejä. Kokoomuksesta eronnut Harry Harkimo pettyi uudistuksen heikkoon valmisteluun. Myös Elina Lepomäki on esittänyt valinnanvapausmallissa ammottavia kammottavia aukkoja kohtaan vahvaa kritiikkiä ja luvannut äänestää hallituksen esitystä vastaan. Jää nähtäväksi, pystyykö Lepomäki kovan paineen alla pitämään lupauksensa. Myös Paavo Väyrynen on päättänyt palata eduskuntaan ja luvannut vastustaa sekä hallitusta että oppositiota.

Pääministeri Sipilän hätä on niin suuri, että hän on lähestynyt opposition pienpuolueita RKP:tä ja kristillisiä pyytäen niiltä tukea hallitukselle. Mitä Sipilä pienpuolueille kulissien takana lupaa, ei ole tiedossani. Soten valuvikojen korjaaminen tuskin kuitenkaan on hallituksen ykköstavoite, kun uusjaossa on mittavasti rahaa ja valtaa. Kovan poliittisen pelin lopputulos onkin mitä todennäköisimmin ja jälleen kerran jättilasku veronmaksajille.

Arvoisa yleisö, julkisuudessa on myös virinnyt laaja kansalaiskeskustelu normaaliin työttömyysturvaan verrattuna ylitsevuotavan anteliaan kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta. Perussuomalaisten kanta on kristallinkirkas. Sopeutumiseläkkeet on lakkautettava. Asia on ensisijaisesti periaatteellinen. Sopeutumiseläke tarjoaa nauttijoilleen lokoisat oltavat vanhuuseläkeikään asti ilman oman aktiivisuuden vaatimusta. Esimerkiksi yritystoiminnasta saatavat pääomatulot eivät vaikuta sopeutumiseläkkeen maksamiseen tai sen suuruuteen. Tätä porsaanreikää onkin hyödynnetty varsin ahkerasti.

Kansan kustannuksella lekotteleva eliitti on saatava ruotuun. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaati vuonna 2016 laatimassaan lakialoitteessa sopeutumiseläkejärjestelmän lopettamista. Vastaavaan lopputulokseen tähtäävä kansalaisaloite on nyt päätynyt eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnan onkin pakko muodostaa asiaan piakkoin virallinen kanta ja löydettävä selkäranka sopeutumiseläkkeistä luopumiseksi.

Arvoisat kuulijat, vaikka nykyhallitus ei juuri kansalaisten etua puolustakaan, ovat viime kesäkuun puoluekokouksessa uudistuneet Perussuomalaiset vahvasti suomalaisten puolella. Meille Suomen kansallinen etu on kaikkein tärkein ohjenuora jatkossakin. Sitä emme tule unohtamaan, koska nyt tehtävät päätökset eivät vaikuta pelkästään nykyisiin, vaan myös kaikkiin tuleviin sukupolviin. Jos suomalaiset päättäjät eivät puolusta omia kansalaisiaan ja suomalaisia perinteitä, ei sitä tee kukaan muukaan. Tämä jokaisen vastuullisen päättäjän on joka hetki muistettava.

 

]]>
0 http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254717-vappupuhe-suomen-kansallinen-etu-on-tarkein-ohjenuoramme#comments Maahanmuutto Maakunta- ja soteuudistus Työllisyys Tue, 01 May 2018 19:16:29 +0000 Sami Savio http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254717-vappupuhe-suomen-kansallinen-etu-on-tarkein-ohjenuoramme
Kasvupalvelut kaipaavat selkeyttä http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253986-kasvupalvelut-kaipaavat-selkeytta <p>Maakuntauudistuksessa työllisyys- ja yrityspalvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle. Asia on jäänyt pahasti sote-keskustelun varjoon, vaikka kyseessä on koko kansantalouden kannalta aivan keskeisistä palveluista. Hallituksen sopima kasvupalveluiden allianssimalli on sekava kokonaisuus, jonka käsittely on eduskunnassa vasta alkamassa.</p> <p>Käytännössä malli jättää auki maakuntien ja kuntien roolin kasvu- ja työllisyyspalveluiden järjestäjänä ja toteuttajana. Tarkoitus on myöhemmin sopia myös kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin roolit kokonaisuudessa. Säädöksiä ei ole sen paremmin nykyisiä TE-keskuksia vastaavista asiointipisteistä kuin määräajoista, miten nopeasti työttömän tulisi palveluihin päästä. Sen sijaan puhelin- ja internetpalveluihin ohjeistetaan.</p> <p>Itse pelkään, että heikommassa työmarkkina-asemassa olevat jäävät &rdquo;nettityökkäreissä&rdquo; jalkoihin puhumattakaan niistä, jotka tarvitsisivat rinnalle myös sosiaalipalveluja. On myös jokseenkin nurinkurista, että työttömien palveluja ollaan viemässä enenevässä määrin etäpalveluiksi, kun kasvokkain tapahtuvaan asiointiin perustuva kokeilu tuottaa parasta tulosta.</p> <p>Pirkanmaalla on nimittäin toteutettu kokeilu, jossa jokaisella työttömällä on mahdollisuus saada oma ohjaaja henkilökohtaisena lähipalveluna. Kunnat ovat myös saaneet tehdä siinä itsenäisiä työllistämispäätöksiä. Jos asiakas ei ole päässyt työhön tai koulutukseen, hän pääsee sellaiseen työllistämistä edistävään palveluun, joka auttaa häntä eteenpäin. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiasteet ovatkin tällä palveluiden tukimallilla nousseet joissakin kunnissa jopa yli 50 prosentin. Tuki ja palvelut näyttäisivät aktivoivan paremmin kuin hallituksen aktiivimallin keppilinja.</p> <p>Kolmannen sektorin rooli työllistämispalveluiden tarjoajana tulee myös selkeyttää. Yhdistys- tai säätiöpohjalta toimivat työttömien yhdistykset, työpajat ym. tekevät arvokasta työtä osa-työkykyisten ja pitkäaikaistyöttömien osallistamiseksi. Näyttää siltä, että näiden toimijoiden on oltava mukana markkinaehtoisesti tai muuten aiheutetaan tässä allianssimallissa kilpailuneutraliteettiongelmia.</p> <p>Välityömarkkinoista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä vammaisten, pitkäaikaissairaiden tai osatyökykyisten ihmisten tarpeisiin räätälöityjä toimenpiteitä ja yritysmuotoja, joilla autetaan ihmisiä takaisin työelämään. &nbsp;Heikentyneestä työkyvystä huolimatta monilla on hyvät mahdollisuudet työntekoon pysyvästi räätälöityjen tehtävien, työtehtävien mukauttamisen ja työaikajärjestelyjen kautta. Välityömarkkinat ovat parhaimmillaan voimavara alueellisen elinkeinotoiminnan ja työllisyyspolitiikan kehittämisessä.</p> <p>Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan 63 prosenttia pk-yrityksistä työllistäisi enemmän, jos normeja olisi vähemmän. Alle kymmenen hengen mikroyrityksiä on Suomen yrityksistä yli 93 prosenttia. Näihin yrityksiin velvoitteet osuvat kaikkein kipeimmin. Yrittäjien palvelut tulisikin järjestää maakunnissa edullisina ja yhden luukun periaatteella yrityspalvelupisteessä, joka voi olla kuntien kanssa yhteinen. Halukkuus investointeihin ja kasvuun ei saa kaatua turhaan byrokratiaan ja luukulta toiselle juoksemiseen.</p> <p>Elinvoimapalveluissa yhteistyö kuntien ja maakunnan välillä on avain koko alueen menestykseen. Tämä koskee erityisesti työvoima-, koulutus- ja osaamispalveluita sekä kaavoitus ja lupa-asioita, joissa alueen yritysten tarpeita on kuunneltava tarkasti. Koulutukseen, kotoutumiseen ja työllistämisvalmiuksiin liittyvissä kasvupalveluissa mm. vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat olla yksi palvelun tuottajista.</p> <p>Työllisyys- ja elinkeinopalveluissa on oltava selkeä rakenne, mikä takaa asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun ja palvelut eri puolilla maatamme. Työllisyys- ja yrityspalvelut ovat koko kansantalouden pohja; niiden järjestäminen ei saa jäädä sekavien yhteistyötoiveiden varaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maakuntauudistuksessa työllisyys- ja yrityspalvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle. Asia on jäänyt pahasti sote-keskustelun varjoon, vaikka kyseessä on koko kansantalouden kannalta aivan keskeisistä palveluista. Hallituksen sopima kasvupalveluiden allianssimalli on sekava kokonaisuus, jonka käsittely on eduskunnassa vasta alkamassa.

Käytännössä malli jättää auki maakuntien ja kuntien roolin kasvu- ja työllisyyspalveluiden järjestäjänä ja toteuttajana. Tarkoitus on myöhemmin sopia myös kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin roolit kokonaisuudessa. Säädöksiä ei ole sen paremmin nykyisiä TE-keskuksia vastaavista asiointipisteistä kuin määräajoista, miten nopeasti työttömän tulisi palveluihin päästä. Sen sijaan puhelin- ja internetpalveluihin ohjeistetaan.

Itse pelkään, että heikommassa työmarkkina-asemassa olevat jäävät ”nettityökkäreissä” jalkoihin puhumattakaan niistä, jotka tarvitsisivat rinnalle myös sosiaalipalveluja. On myös jokseenkin nurinkurista, että työttömien palveluja ollaan viemässä enenevässä määrin etäpalveluiksi, kun kasvokkain tapahtuvaan asiointiin perustuva kokeilu tuottaa parasta tulosta.

Pirkanmaalla on nimittäin toteutettu kokeilu, jossa jokaisella työttömällä on mahdollisuus saada oma ohjaaja henkilökohtaisena lähipalveluna. Kunnat ovat myös saaneet tehdä siinä itsenäisiä työllistämispäätöksiä. Jos asiakas ei ole päässyt työhön tai koulutukseen, hän pääsee sellaiseen työllistämistä edistävään palveluun, joka auttaa häntä eteenpäin. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiasteet ovatkin tällä palveluiden tukimallilla nousseet joissakin kunnissa jopa yli 50 prosentin. Tuki ja palvelut näyttäisivät aktivoivan paremmin kuin hallituksen aktiivimallin keppilinja.

Kolmannen sektorin rooli työllistämispalveluiden tarjoajana tulee myös selkeyttää. Yhdistys- tai säätiöpohjalta toimivat työttömien yhdistykset, työpajat ym. tekevät arvokasta työtä osa-työkykyisten ja pitkäaikaistyöttömien osallistamiseksi. Näyttää siltä, että näiden toimijoiden on oltava mukana markkinaehtoisesti tai muuten aiheutetaan tässä allianssimallissa kilpailuneutraliteettiongelmia.

Välityömarkkinoista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä vammaisten, pitkäaikaissairaiden tai osatyökykyisten ihmisten tarpeisiin räätälöityjä toimenpiteitä ja yritysmuotoja, joilla autetaan ihmisiä takaisin työelämään.  Heikentyneestä työkyvystä huolimatta monilla on hyvät mahdollisuudet työntekoon pysyvästi räätälöityjen tehtävien, työtehtävien mukauttamisen ja työaikajärjestelyjen kautta. Välityömarkkinat ovat parhaimmillaan voimavara alueellisen elinkeinotoiminnan ja työllisyyspolitiikan kehittämisessä.

Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan 63 prosenttia pk-yrityksistä työllistäisi enemmän, jos normeja olisi vähemmän. Alle kymmenen hengen mikroyrityksiä on Suomen yrityksistä yli 93 prosenttia. Näihin yrityksiin velvoitteet osuvat kaikkein kipeimmin. Yrittäjien palvelut tulisikin järjestää maakunnissa edullisina ja yhden luukun periaatteella yrityspalvelupisteessä, joka voi olla kuntien kanssa yhteinen. Halukkuus investointeihin ja kasvuun ei saa kaatua turhaan byrokratiaan ja luukulta toiselle juoksemiseen.

Elinvoimapalveluissa yhteistyö kuntien ja maakunnan välillä on avain koko alueen menestykseen. Tämä koskee erityisesti työvoima-, koulutus- ja osaamispalveluita sekä kaavoitus ja lupa-asioita, joissa alueen yritysten tarpeita on kuunneltava tarkasti. Koulutukseen, kotoutumiseen ja työllistämisvalmiuksiin liittyvissä kasvupalveluissa mm. vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat olla yksi palvelun tuottajista.

Työllisyys- ja elinkeinopalveluissa on oltava selkeä rakenne, mikä takaa asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun ja palvelut eri puolilla maatamme. Työllisyys- ja yrityspalvelut ovat koko kansantalouden pohja; niiden järjestäminen ei saa jäädä sekavien yhteistyötoiveiden varaan.

]]>
0 http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253986-kasvupalvelut-kaipaavat-selkeytta#comments Kasvupalvelut Maakuntauudistus Työllisyys Yrittäjyys Wed, 18 Apr 2018 07:18:13 +0000 Sari Essayah http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253986-kasvupalvelut-kaipaavat-selkeytta
Kehysriihessä panostuksia osaamiseen, työllisyyteen ja välittämiseen http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253774-kehysriihessa-panostuksia-osaamiseen-tyollisyyteen-ja-valittamiseen <p>Hallitusohjelmaneuvotteluissa kolme vuotta sitten sovittiin viisi tavoitetta talouden näkökulmasta. Takana oli silloin jo monta velkaantumisen vuotta ja Suomi oli käytännössä ns. Kreikan tiellä. Vaikka muun maailman ja Euroopankin talous jo kasvoi, niin meillä talous junnasi paikallaan ja työttömyys paheni.</p><p>Suomen kuntoon laittamiseksi päätettiin, että velkaantuminen taitetaan suhteessa bruttokansantuotteeseen, velanotto täytyy saada loppumaan, työllisyysaste nousemaan 72%, maahamme 110 työllistä lisää ja kokonaisveroaste ei saa nousta. Nämä tavoitteet olivat kovia ja osan mielestä jopa mahdottomia.</p><p>Nyt kolme vuotta myöhemmin voidaan todeta, että näihin tavoitteisiin olemme pääsemässä. Kaikki viisi kestävän talouden tavoite ollaan saavuttamassa sovitussa aikataulussa. Tähän pääseminen on vaatinut kipeitäkin, kaikkiin suomalaisiin kohdistuneita säästöjä, mutta nyt talous kasvaa, työllisyys paranee ja työttömyys vähenee.</p><p>Maaliskuussa työllisyysaste nousi jo 71,1 prosenttiin. Se on muuten maamme paras työllisyysasteluku 27 vuoteen. Tällaisiin lukuihin ei siis päästy edes Nokian menestysnosteessa. Mutta rehellistä on todeta sekin, että ei edes tuo meidän asettama 72% työllisyysaste vielä riitä maallemme, vaan 2030-luvulta selvitäksemme on rima nostettava pohjoismaiselle tasolle 75 prosenttiin.</p><p>Tämän hallituskauden kolme ensimmäistä vuotta ovat alleviivanneet myös sitä tosiasiaa mitä kevään 2015 eduskuntavaalien alla puhuimme. Sellaista talouskasvua ei tule eikä ole myöskään tullut mikä korjaisi maamme talouden haasteet. Nyt keskellä erittäinkin vahvaa talouden kasvukautta maamme velkaantuu edelleen. Siksi kehysriihessä täytyi pitää kiinni tiukasta talouspolitiikasta, jotta velaksi eläminen saadaan loppumaan.</p><p>Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) johdolla kehysriihessä tehtiinkin joukko tarkasti suunniteltuja ja kohdennettuja täsmätoimia. Panostuksia päätettiin laittaa sinne missä niitä eniten tarvitaan. Kaikista pienituloisimmille eläkeläisille kohdennettiin jo kolmas takuueläkkeen korotus. Päiväkoteihin ohjataan lisää rahaa. Tällä varhaiskasvatuksen tasa-arvorahalla haluamme taata jokaiselle lapselle asuinpaikasta riippumatta hyvän ja laadukkaan varhaiskasvatuksen. Toisenasteen opiskelijoille kohdennetaan opintotuen erityinen materiaalikorotus, niin ettei yhdenkään nuoren opiskelu ammattikoulussa ja lukiossa jäisi ainakaan rahasta kiinni. Ja pienimpiä päivärahoja korotetaan peräti 80 euroa kuukaudessa. Opposition vaatima indeksijäädytysten poisto olisi jättänyt tämän korotuksen vain 8 euroon. Ja myös lääkekattoa lasketaan. Ja paljon muuta.</p><p>Oman haasteensa muodostaa myös se, että samaan aikaan kun maassamme on edelleen noin 250&nbsp;000 työtöntä niin useampaan kymmeneen tuhanteen avoimeen työpaikkaan ei löydy tekijöitä. Tätä helpottamaan suunnataan nyt merkittävästi lisäpanostuksia muuntokoulutukseen, lisäkoulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Nuorten työllistymismahdollisuuksia myös helpotetaan ja rohkaistaan yrittäjiä palkkaamaan lisää työntekijöitä.</p><p>Vastuullinen talouspolitiikka siis piti ja lopultahan kunnossa oleva ja vahva valtiontalous on myös köyhän paras ystävä. Silloin hyvinvointiyhteiskunta pysyy kunnossa ja pystyy huolehtimaan jokaisesta suomalaisesta.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusohjelmaneuvotteluissa kolme vuotta sitten sovittiin viisi tavoitetta talouden näkökulmasta. Takana oli silloin jo monta velkaantumisen vuotta ja Suomi oli käytännössä ns. Kreikan tiellä. Vaikka muun maailman ja Euroopankin talous jo kasvoi, niin meillä talous junnasi paikallaan ja työttömyys paheni.

Suomen kuntoon laittamiseksi päätettiin, että velkaantuminen taitetaan suhteessa bruttokansantuotteeseen, velanotto täytyy saada loppumaan, työllisyysaste nousemaan 72%, maahamme 110 työllistä lisää ja kokonaisveroaste ei saa nousta. Nämä tavoitteet olivat kovia ja osan mielestä jopa mahdottomia.

Nyt kolme vuotta myöhemmin voidaan todeta, että näihin tavoitteisiin olemme pääsemässä. Kaikki viisi kestävän talouden tavoite ollaan saavuttamassa sovitussa aikataulussa. Tähän pääseminen on vaatinut kipeitäkin, kaikkiin suomalaisiin kohdistuneita säästöjä, mutta nyt talous kasvaa, työllisyys paranee ja työttömyys vähenee.

Maaliskuussa työllisyysaste nousi jo 71,1 prosenttiin. Se on muuten maamme paras työllisyysasteluku 27 vuoteen. Tällaisiin lukuihin ei siis päästy edes Nokian menestysnosteessa. Mutta rehellistä on todeta sekin, että ei edes tuo meidän asettama 72% työllisyysaste vielä riitä maallemme, vaan 2030-luvulta selvitäksemme on rima nostettava pohjoismaiselle tasolle 75 prosenttiin.

Tämän hallituskauden kolme ensimmäistä vuotta ovat alleviivanneet myös sitä tosiasiaa mitä kevään 2015 eduskuntavaalien alla puhuimme. Sellaista talouskasvua ei tule eikä ole myöskään tullut mikä korjaisi maamme talouden haasteet. Nyt keskellä erittäinkin vahvaa talouden kasvukautta maamme velkaantuu edelleen. Siksi kehysriihessä täytyi pitää kiinni tiukasta talouspolitiikasta, jotta velaksi eläminen saadaan loppumaan.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) johdolla kehysriihessä tehtiinkin joukko tarkasti suunniteltuja ja kohdennettuja täsmätoimia. Panostuksia päätettiin laittaa sinne missä niitä eniten tarvitaan. Kaikista pienituloisimmille eläkeläisille kohdennettiin jo kolmas takuueläkkeen korotus. Päiväkoteihin ohjataan lisää rahaa. Tällä varhaiskasvatuksen tasa-arvorahalla haluamme taata jokaiselle lapselle asuinpaikasta riippumatta hyvän ja laadukkaan varhaiskasvatuksen. Toisenasteen opiskelijoille kohdennetaan opintotuen erityinen materiaalikorotus, niin ettei yhdenkään nuoren opiskelu ammattikoulussa ja lukiossa jäisi ainakaan rahasta kiinni. Ja pienimpiä päivärahoja korotetaan peräti 80 euroa kuukaudessa. Opposition vaatima indeksijäädytysten poisto olisi jättänyt tämän korotuksen vain 8 euroon. Ja myös lääkekattoa lasketaan. Ja paljon muuta.

Oman haasteensa muodostaa myös se, että samaan aikaan kun maassamme on edelleen noin 250 000 työtöntä niin useampaan kymmeneen tuhanteen avoimeen työpaikkaan ei löydy tekijöitä. Tätä helpottamaan suunnataan nyt merkittävästi lisäpanostuksia muuntokoulutukseen, lisäkoulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Nuorten työllistymismahdollisuuksia myös helpotetaan ja rohkaistaan yrittäjiä palkkaamaan lisää työntekijöitä.

Vastuullinen talouspolitiikka siis piti ja lopultahan kunnossa oleva ja vahva valtiontalous on myös köyhän paras ystävä. Silloin hyvinvointiyhteiskunta pysyy kunnossa ja pystyy huolehtimaan jokaisesta suomalaisesta.
 

]]>
0 http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253774-kehysriihessa-panostuksia-osaamiseen-tyollisyyteen-ja-valittamiseen#comments hallitus Kehysriihi Kokoomus Talouspoliittikka Työllisyys Fri, 13 Apr 2018 10:38:21 +0000 Timo Heinonen http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253774-kehysriihessa-panostuksia-osaamiseen-tyollisyyteen-ja-valittamiseen
Työllisyystilaston Lindströmin vakio? http://raimoylinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253721-tyollisyystilaston-lindstromin-vakio <p>Korostettakoon heti alkuun, että otsikossa mainittu henkilö Lindström ei tiettävästi ole millään tavalla sukua työministeri Jari Lindströmille vaan on todennäköisesti fiktiivinen ruotsalainen fyysikko. Opiskelutoverini yli 50 vuoden takaa muistavat varmaan Lindströmin vakion, jonka avulla saatiin fysiikan laboratoriotöiden mittaustulokset korjattua vastaamaan paremmin haluttuja &rdquo;oikeita&rdquo; tuloksia. Kun hallitus on ankkuroinut toimintansa tiukasti 72 prosentin työllisyystavoitteeseen, niin on varmaan syytä tarkastella hieman lähemmin tämän työllisyysprosentin laskentaa ja mahdollista Lindströmin vakion käyttöä.</p> <p>Tilastokeskuksen mukaan työllisyysprosentin laskennassa käytetään 12 000 henkilön otosta ja haastattelut suoritetaan tutkimusviikon aikana tietokoneavusteisena puhelinhaastatteluna. Otos varmaankin valitaan parhaan tilastotieteellisen tietämyksen mukaisesti mutta jo haastattelumenetelmä sisältää huomattavan virhelähteen. Kuinka moni yhteiskunnasta syrjäytynyt tulee tällä tavalla tavoitetuksi ja kuinka hän yleensä viitsii vastata kaiken maailman kyselyihin? Tästä syntyy ensimmäinen harha eli bias työllisyysestimaattiin.</p> <p>Henkilön määrittely työlliseksi perustuu myös aika kummalliseen tilastolliseen kikkailuun. Työlliseksihän kyselyssä tulkitaan henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä (lähde Tilastokeskus).</p> <p>Kuinka tällä tavalla muodostetusta joukosta voitaisiin estimoida oikeasti työllisten henkilöiden määrä? Ainakin laskennassa tarvitaan aika huomattavaa Lindströmin vakiota, joka pitäisi vähentää otoksen antamasta luvusta. Samanlainen harha näkyy työttömyystilastossa, jossa Tilastokeskuksen laskeman prosentin ja ELY-toimistojen tilastoiman työttömien työnhakijoiden määrän välillä on noin 2 prosenttiyksikön ero. Ainakin nämä työttömät voidaan vähentää Tilastokeskuksen ilmoittamasta työllisten määrästä, joten saadaan noin 1,5 prosenttiyksikön korjaus alaspäin. Lisäksi nk. aktivointitoimenpiteiden piirissä on henkilöitä, jotka Tilastokeskus on luokitellut työllisiksi, joten aivan hyvällä perusteella voidaan Tilastokeskuksen ilmoittamaa työllisyysprosenttia korjata alaspäin Lindströmin vakiolla 2-3 prosenttiyksikköä.</p> <p>Kolmas kummallisuus työllisyystilastossa on kausi- ja satunnaistasoitus, jolla saatiin esimerkiksi helmikuun työllisyysluku 69,8 % korjattua 71,1%:ksi. Perustuuko tämä johonkin syvällisenpään tietoon talouselämän mekanismeista vai onko kyseessä vain Tilastokeskuksen standardisuodatus aikasarjoille, jossa huomioidaan mm. juhlapyhien sijoittuminen jne. Epäilen jälkimmäistä, mutta selitystä vaatii, kuinka hyvin se sopii työllisyyttä kuvaavan aikasarjan suodatukseen.</p> <p>Aina kun tilastokeskukselta kysytään tilastolukujen erosta, he vastaavat, että ero johtuu menetelmästä. Tämä on tietenkin totta mutta olisi kohtuullista, että he ilmoittaisivat menetelmänsä virhemarginaalit hieman yksityiskohtaisemmin kuin vain normaalijakautumasta saadun +/- luvun. Hallituksenkin pitäisi kertoa totuus eikä vain rehvastella sillä, että tavoite on lähes saavutettu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Korostettakoon heti alkuun, että otsikossa mainittu henkilö Lindström ei tiettävästi ole millään tavalla sukua työministeri Jari Lindströmille vaan on todennäköisesti fiktiivinen ruotsalainen fyysikko. Opiskelutoverini yli 50 vuoden takaa muistavat varmaan Lindströmin vakion, jonka avulla saatiin fysiikan laboratoriotöiden mittaustulokset korjattua vastaamaan paremmin haluttuja ”oikeita” tuloksia. Kun hallitus on ankkuroinut toimintansa tiukasti 72 prosentin työllisyystavoitteeseen, niin on varmaan syytä tarkastella hieman lähemmin tämän työllisyysprosentin laskentaa ja mahdollista Lindströmin vakion käyttöä.

Tilastokeskuksen mukaan työllisyysprosentin laskennassa käytetään 12 000 henkilön otosta ja haastattelut suoritetaan tutkimusviikon aikana tietokoneavusteisena puhelinhaastatteluna. Otos varmaankin valitaan parhaan tilastotieteellisen tietämyksen mukaisesti mutta jo haastattelumenetelmä sisältää huomattavan virhelähteen. Kuinka moni yhteiskunnasta syrjäytynyt tulee tällä tavalla tavoitetuksi ja kuinka hän yleensä viitsii vastata kaiken maailman kyselyihin? Tästä syntyy ensimmäinen harha eli bias työllisyysestimaattiin.

Henkilön määrittely työlliseksi perustuu myös aika kummalliseen tilastolliseen kikkailuun. Työlliseksihän kyselyssä tulkitaan henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä (lähde Tilastokeskus).

Kuinka tällä tavalla muodostetusta joukosta voitaisiin estimoida oikeasti työllisten henkilöiden määrä? Ainakin laskennassa tarvitaan aika huomattavaa Lindströmin vakiota, joka pitäisi vähentää otoksen antamasta luvusta. Samanlainen harha näkyy työttömyystilastossa, jossa Tilastokeskuksen laskeman prosentin ja ELY-toimistojen tilastoiman työttömien työnhakijoiden määrän välillä on noin 2 prosenttiyksikön ero. Ainakin nämä työttömät voidaan vähentää Tilastokeskuksen ilmoittamasta työllisten määrästä, joten saadaan noin 1,5 prosenttiyksikön korjaus alaspäin. Lisäksi nk. aktivointitoimenpiteiden piirissä on henkilöitä, jotka Tilastokeskus on luokitellut työllisiksi, joten aivan hyvällä perusteella voidaan Tilastokeskuksen ilmoittamaa työllisyysprosenttia korjata alaspäin Lindströmin vakiolla 2-3 prosenttiyksikköä.

Kolmas kummallisuus työllisyystilastossa on kausi- ja satunnaistasoitus, jolla saatiin esimerkiksi helmikuun työllisyysluku 69,8 % korjattua 71,1%:ksi. Perustuuko tämä johonkin syvällisenpään tietoon talouselämän mekanismeista vai onko kyseessä vain Tilastokeskuksen standardisuodatus aikasarjoille, jossa huomioidaan mm. juhlapyhien sijoittuminen jne. Epäilen jälkimmäistä, mutta selitystä vaatii, kuinka hyvin se sopii työllisyyttä kuvaavan aikasarjan suodatukseen.

Aina kun tilastokeskukselta kysytään tilastolukujen erosta, he vastaavat, että ero johtuu menetelmästä. Tämä on tietenkin totta mutta olisi kohtuullista, että he ilmoittaisivat menetelmänsä virhemarginaalit hieman yksityiskohtaisemmin kuin vain normaalijakautumasta saadun +/- luvun. Hallituksenkin pitäisi kertoa totuus eikä vain rehvastella sillä, että tavoite on lähes saavutettu.

]]>
0 http://raimoylinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253721-tyollisyystilaston-lindstromin-vakio#comments Estimaatti Harha Työllisyys Työttömyys Thu, 12 Apr 2018 09:32:40 +0000 Raimo Ylinen http://raimoylinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253721-tyollisyystilaston-lindstromin-vakio
Vähävaraiset ovat kehysriihen voittajia http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253708-vahavaraiset-ovat-kehysriihen-voittajia <p>Eilen päättyneessä hallituksen kehysriihessä kohdistettiin paljon toimia erityisesti vähävaraisten suomalaisten aseman parantamiseen sekä työllisyyden kohentamiseen edelleen. Se on oikeus ja kohtuus.</p><p><strong>Hallitus on onnistunut työllisyyden kasvussa jopa yli odotusten. </strong>Tämän vaalikauden aikana on tullut jo lähes 90 000 uutta työllistä. Totta on silti myös, että kaikkia kasvu ei vielä ole tavoittanut.<br /><br />Eriarvoisuus vähenee, kun työllisyys kohenee. Suomessa on silti paljon myös sellaisia vähävaraisia, jotka eivät kykene työhön, ja heidän hyvinvoinnistaan on yhteiskunnan pidettävä huolta. Siksi, kuten Siniset ennen kehysriihtä vaativat, nyt on aika jakaa kasvusta reilusti kaikille.</p><p>Me halusimme etenkin kohdentaa tukea heille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Ja kehysriihessä siinä onnistuimmekin.</p><p>Tässä on <strong>viisi poimintaa </strong>niistä päätöksistä, jotka kohentavat nimenomaan pienituloisimpien asemaa:</p><p><strong>1.</strong>&nbsp;&nbsp;&nbsp; Hallitus ottaa käyttöön Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terhon ehdottaman <strong>oppimateriaalilisän</strong> vähävaraisten perheiden lukiolaisille ja ammattikoululaisille. Kenenkään koulutie ei saa katketa perheen varojen puutteeseen. Vähävarainen opiskelija saa päätöksen myötä opintotukeensa lisää 46 euroa kuussa. Lisäraha koskee kaikkiaan jopa 40&nbsp;000 alle 20-vuotiasta lukiolaista tai ammattiin opiskelijaa.<br /><br /><strong>2.</strong>&nbsp;&nbsp;&nbsp; Hallitus tekee vielä yhden lisäkorotuksen takuueläkkeisiin. Takuueläkkeitä on korotettu jo monesti aikaisemmin hallituskauden aikana yhteensä noin 30 eurolla kuussa.<br /><br /><strong>3.</strong>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Lääkekattoa alennetaan. Omavastuu laskee nyt alle 600 euroon vuodessa. Lääkkeiden koko ajan kallistuessa lääkekaton laskemisella on merkittävä vaikutus pienituloisille. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) on pitkään ajanut lääkekaton laskemista ja vei sen myös riihessä läpi.<br /><br /><strong>4.</strong>&nbsp;&nbsp;&nbsp; Vähimmäispäivärahoihin eli äitiys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoihin tulee korotus. Tällä päätöksellä tuetaan kaikkein pienituloisimpia lapsiperheitä. Korotus on tuntuva, eli noin 80 euroa kuussa.<br /><br /><strong>5.</strong> &nbsp;&nbsp;&nbsp;Ylivelkaantuneiden talous- ja velkaneuvontaan panostetaan ja asunnottomuuden ehkäisemiseen satsataan.<br /><br />Tämä hallitus on ollut lähes mahdottoman tehtävän edessä paikatessaan pitkän taantuman ja edellisten hallitusten vähäisten rakenteellisten korjausten aiheuttamia ongelmia. Tie on ollut pitkä, ja olemme saaneet syliimme pyytämättä monta arvaamatonta kriisiä. Niistä on kuitenkin selvitty, ja nyt pitkän tunnelin päässä näkyy valoa. Kasvu on alkanut.</p><p><strong>Sinisten päämääränä hallitustyössä on ennen kaikkea parantaa Suomen työllisyyttä, turvallisuutta ja tulevaisuutta. </strong>Kehysriihessä onnistuimme viemään montaa niitä parantavaa tavoitetta eteenpäin. Hallitus on onnistunut saamaan Suomen talouden kasvuun, lisäämään työllisyyttä ja taittamaan valtion velan kasvun. Mutta kuten aina, paljon on silti vielä tehtävää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen päättyneessä hallituksen kehysriihessä kohdistettiin paljon toimia erityisesti vähävaraisten suomalaisten aseman parantamiseen sekä työllisyyden kohentamiseen edelleen. Se on oikeus ja kohtuus.

Hallitus on onnistunut työllisyyden kasvussa jopa yli odotusten. Tämän vaalikauden aikana on tullut jo lähes 90 000 uutta työllistä. Totta on silti myös, että kaikkia kasvu ei vielä ole tavoittanut.

Eriarvoisuus vähenee, kun työllisyys kohenee. Suomessa on silti paljon myös sellaisia vähävaraisia, jotka eivät kykene työhön, ja heidän hyvinvoinnistaan on yhteiskunnan pidettävä huolta. Siksi, kuten Siniset ennen kehysriihtä vaativat, nyt on aika jakaa kasvusta reilusti kaikille.

Me halusimme etenkin kohdentaa tukea heille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Ja kehysriihessä siinä onnistuimmekin.

Tässä on viisi poimintaa niistä päätöksistä, jotka kohentavat nimenomaan pienituloisimpien asemaa:

1.    Hallitus ottaa käyttöön Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terhon ehdottaman oppimateriaalilisän vähävaraisten perheiden lukiolaisille ja ammattikoululaisille. Kenenkään koulutie ei saa katketa perheen varojen puutteeseen. Vähävarainen opiskelija saa päätöksen myötä opintotukeensa lisää 46 euroa kuussa. Lisäraha koskee kaikkiaan jopa 40 000 alle 20-vuotiasta lukiolaista tai ammattiin opiskelijaa.

2.    Hallitus tekee vielä yhden lisäkorotuksen takuueläkkeisiin. Takuueläkkeitä on korotettu jo monesti aikaisemmin hallituskauden aikana yhteensä noin 30 eurolla kuussa.

3.     Lääkekattoa alennetaan. Omavastuu laskee nyt alle 600 euroon vuodessa. Lääkkeiden koko ajan kallistuessa lääkekaton laskemisella on merkittävä vaikutus pienituloisille. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) on pitkään ajanut lääkekaton laskemista ja vei sen myös riihessä läpi.

4.    Vähimmäispäivärahoihin eli äitiys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoihin tulee korotus. Tällä päätöksellä tuetaan kaikkein pienituloisimpia lapsiperheitä. Korotus on tuntuva, eli noin 80 euroa kuussa.

5.    Ylivelkaantuneiden talous- ja velkaneuvontaan panostetaan ja asunnottomuuden ehkäisemiseen satsataan.

Tämä hallitus on ollut lähes mahdottoman tehtävän edessä paikatessaan pitkän taantuman ja edellisten hallitusten vähäisten rakenteellisten korjausten aiheuttamia ongelmia. Tie on ollut pitkä, ja olemme saaneet syliimme pyytämättä monta arvaamatonta kriisiä. Niistä on kuitenkin selvitty, ja nyt pitkän tunnelin päässä näkyy valoa. Kasvu on alkanut.

Sinisten päämääränä hallitustyössä on ennen kaikkea parantaa Suomen työllisyyttä, turvallisuutta ja tulevaisuutta. Kehysriihessä onnistuimme viemään montaa niitä parantavaa tavoitetta eteenpäin. Hallitus on onnistunut saamaan Suomen talouden kasvuun, lisäämään työllisyyttä ja taittamaan valtion velan kasvun. Mutta kuten aina, paljon on silti vielä tehtävää.

]]>
0 Kehysriihi Pienituloiset Talouskasvu Työllisyys Thu, 12 Apr 2018 07:24:45 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253708-vahavaraiset-ovat-kehysriihen-voittajia
Yli 100 000 työtöntä on piilossa - heihin aktiivimalli tähtää http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253667-yli-100-000-tyotonta-on-piilossa-heihin-aktiivimalli-tahtaa <p>Hallitus yrittää kehysriihessään keksiä, voisiko aktiivimallia vielä jotenkin muuttaa.</p><p>Se on varsin ymmärrettävää. Etenkin kun eduskuntavaalit järjestetään ensi vuonna ja aktiivimalli on juuri leikkaamassa 93&nbsp;342 äänestäjältä Kelan maksamia työttömyystukia ja 140&nbsp;944 suomalaista allekirjoitti kansalaisaloitteen sen kumoamiseksi.</p><p>Samassa mielessä on ymmärrettävää, että niin kutsutun aktiivimalli kakkosen eteneminen on joutunut vaikeuksiin. Sinänsä se vaikuttaa kahdesta uudistuksesta harmittomammalta. Se kun ei patista ketään töihin tai kursseille, vaan tekemään yhden työhakemuksen viikossa. Selvennyksesi vielä, että työttömillä on nykyisinkin velvollisuus hakea työtä. Mutta nyt tämä uudistus on kohdannut niin suuria oikeudellisia vaikeuksia, että niitä ei julkisuudessa kerta kaikkiaan pysty selittämään saatikka pysty edistämään koko uudistusta.</p><p>Kinkkistä, hyvin kinkkistä.</p><p>###</p><p>Toimittajana saan monesti kuulla kysymyksen, mitä mieltä itse olen koko uudistuksesta. Ja pakko sanoa, ettei vastaus ole ihan helppo. Aktiivimalliin nimittäin sisältyy näkökohtia, jotka julkisuudessa peittyvät väittelyyn siitä, kuinka paljon hallitus puhujasta riippuen joko vihaa työttömiä tai aktivoi heitä takaisin työelämään.</p><p>Vaikka malli monelle päällisin puolin tältä näyttääkin, tarkoitus on työmarkkinoiden näkökulmasta estää työttömien valuminen työvoiman ulkopuolelle.</p><p>Karkeasti yksinkertaistaen Pekka ei ole työtön vaikka hänellä ei ole työtä. Pekka on työtön vasta kun hän hakee töitä. Ja oikeasti olen sitä mieltä, että näiden eri työ-alkuisten käsitteiden taakse piiloutuu koko aktiivimallin idea.</p><p>###</p><p>Työttömyys lasketaan työvoimasta, johon kuuluvat kaikki 15&ndash;74-vuotiaat, jotka joko ovat työssä tai hakevat työtä.</p><p>Ja nyt kun Pekka ei hae työtä, vaikka työ kyllä kelpaisi, hän ei ole &rdquo;työtön&rdquo; sanan virallisessa merkityksessä. Hän on &rdquo;piilotyötön&rdquo;. Piilotyöttömäksi taas päätyy, kun ei ole neljään viikkoon jaksanut kirjoittaa uutta työhakemusta vaikkapa siksi, että kaikkiin edellisiin on saanut vastaukseksi:</p><p>&rdquo;Kiitos hakemuksestasi! Tällä kertaa&hellip;&rdquo;</p><p>Eikä ole mitenkään yllättävää, että vuoden 2008 jälkeen piilotyöttömyys kasvoi yhtäjaksoisesti vuoteen 2016 asti, jolloin se oli suurimmalla tasolla koko 2000-luvulla, 126&nbsp;000 piilotyötöntä.</p><p>Aktiivimallin idea onkin varmistaa, että nyt, kun kasvu vihdoin tuli Suomeenkin, mahdollisimman moni hakeutuisi työmarkkinoiden käytettäväksi, eikä pysyisi piilotyöttömänä. Tähän OECD:kin Suomea patisti vuoden 2016 maaraportissaan.</p><p>Ja olen kyllä sitä mieltä, että on ihan oikein, että työtön on oikeastikin &rdquo;työtön&rdquo; eikä vain &rdquo;piilotyötön&rdquo;.</p><p><strong>LUE MYÖS: <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242923-kiviniemi-ilman-aktiivimallia-olisi-tullut-satikutia-oecd-patisti-suomea-jo-2016">Kiviniemi: Ilman aktiivimallia olisi tullut satikutia &ndash; OECD patisti Suomea jo 2016</a></strong></p><p>###</p><p>Työllisyyden kasvattaminen on tärkeää ennen kaikkea siksi, että kohta joka neljäs suomalainen on eläkeläinen. Väestöennusteiden mukaan 26 prosenttia suomalaisista on yli 65-vuotiaita vuonna 2030. Ja vielä: väestöennusteen on jo nyt havaittu olevan pielessä, koska syntyvyys on heikkoa. Viime vuonna syntyi noin 50&nbsp;000 lasta, kun väestöennuste odotti syntyvyyden pysyvän 57&nbsp;000 syntyneen lapsen tasolla.</p><p>Työllisyyttä seurataan työllisyysasteella. Sillä taas ei ole oikeastaan mitään tekemistä työttömyyden tai työvoiman kanssa, koska työllisyysaste lasketaan täysin eri joukosta. Työllisyysaste on niiden osuus kaikista 15&ndash;64-vuotiaista, jotka ovat viikon aikana tehneet vähintään yhden tunnin työtä.</p><p>Siis yhden tunnin työtä viikossa. Lisää aiheesta Tilastokeskuksen erikoistutkija Anna Pärnäsen <a href="http://tietotrenditblogi.stat.fi/tunnin-tyolla-tyolliseksi-valetyollisiako-tilastoissa/">blogista</a>.</p><p>Kun Sipilän hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin, alkaa aktiivimallin työvelvoite saada selvää tilastokikkailun sivumakua.</p><p>Työllisyysaste nousi tammikuussa 70,9 prosenttiin ja lukua nostivat 25&nbsp;000 määrä- ja osa-aikaista palkansaajaa. Rehellisyyden nimissä en millään usko, että nuo 25&nbsp;000 tai edes valtaosa heistä olisi tunnin työläisiä.</p><p>###</p><p>Osa-aikatyön kasvu huolestuttaa palkansaajaliikkeessä ja SAK syyttää aktiivimallin luovan Suomeen &rdquo;silpputyön markkinat&rdquo;.</p><p>&rdquo;Nyt sieltä täältä nousee palveluja, jotka työllistävät työttömiä 18 tunnin ajaksi tai lyhyeksi aikaa, vaikka toiveena oli uusien pysyvien työpaikkojen luominen. Pahimmillaan aktiivimalli pakottaa työttömän silpputöiden vastaanottamiseen ja kasvattaa riskiä pitkittyvään riippuvuuteen työttömyysturvasta&rdquo;, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi tiedotteessa.</p><p>Huoli silpputyön markkinoista on sinänsä aito, mutta jotakin outoa on tavassa, jolla palkansaajaliike vastustaa osa-aikatyön syntymistä. Eikö palkansaajaliikkeen tavoitteena pitäisi pikemminkin olla varmistamassa, että osa-aikatyötä syntyy reilusti eikä &rdquo;silpputyönä&rdquo;?</p><p>Koska oikeasti Suomen työllisyystilastot erottaa Ruotsin, Norjan ja Tanskan tilastoista aikalailla vain yksi asia: osa-aikatyöllisten selvästi pienempi määrä.</p><p>Vertailu on helpointa aloittaa Norjasta ja Tanskasta, joiden väkiluku vastaa suurin piirtein Suomen 5,49 miljoonaa. Norjassa on vähän vähemmän porukkaa ja Tanskassa vähän enemmän.</p><p><strong>Kokoaikatyölliset</strong> (Eurostat, 2017, Q4)</p><p>Norja: 1&nbsp;898 000</p><p>Tanska: 2&nbsp;068&nbsp;100</p><p>Suomi: 2&nbsp;033 700</p><p><strong>Osa-aikatyölliset</strong> (Eurostat, 2017, Q4)</p><p>Norja: 647 200</p><p>Tanska: 686 300</p><p>Suomi: 376&nbsp;700</p><p>Kun Ruotsin väkiluvun suhteuttaa Suomeen, ovat luvut samanlaisia kuin Norjassa ja Tanskassa: kokoaikatyöllisiä 2 miljoonaa, osa-aikatyöllisiä reilut 600&nbsp;000.</p><p>Jotakin Suomen työmarkkinoissa on varmaan pielessä, kun yli 200&nbsp;000 suomalaiselle ei synny osa-aikatyötä.</p><p>###</p><p>Entä sitten se aktiivimallin leikkuri?</p><p>Kyllä kieltämättä hiukan hämmästyttää, mihin tätä keppiä käytetään. Helpommin olisi ymmärrettävissä, että leikkurin uhalla usutetaan pysymään työvoimassa eli tekemään vaikkapa se yksi työhakemus viikossa. Mutta että leikkauksen uhalla paisutetaan työllisyysastetta 18 tunnin työpätkillä, siinä on jotakin ällistyttävää.</p> Hallitus yrittää kehysriihessään keksiä, voisiko aktiivimallia vielä jotenkin muuttaa.

Se on varsin ymmärrettävää. Etenkin kun eduskuntavaalit järjestetään ensi vuonna ja aktiivimalli on juuri leikkaamassa 93 342 äänestäjältä Kelan maksamia työttömyystukia ja 140 944 suomalaista allekirjoitti kansalaisaloitteen sen kumoamiseksi.

Samassa mielessä on ymmärrettävää, että niin kutsutun aktiivimalli kakkosen eteneminen on joutunut vaikeuksiin. Sinänsä se vaikuttaa kahdesta uudistuksesta harmittomammalta. Se kun ei patista ketään töihin tai kursseille, vaan tekemään yhden työhakemuksen viikossa. Selvennyksesi vielä, että työttömillä on nykyisinkin velvollisuus hakea työtä. Mutta nyt tämä uudistus on kohdannut niin suuria oikeudellisia vaikeuksia, että niitä ei julkisuudessa kerta kaikkiaan pysty selittämään saatikka pysty edistämään koko uudistusta.

Kinkkistä, hyvin kinkkistä.

###

Toimittajana saan monesti kuulla kysymyksen, mitä mieltä itse olen koko uudistuksesta. Ja pakko sanoa, ettei vastaus ole ihan helppo. Aktiivimalliin nimittäin sisältyy näkökohtia, jotka julkisuudessa peittyvät väittelyyn siitä, kuinka paljon hallitus puhujasta riippuen joko vihaa työttömiä tai aktivoi heitä takaisin työelämään.

Vaikka malli monelle päällisin puolin tältä näyttääkin, tarkoitus on työmarkkinoiden näkökulmasta estää työttömien valuminen työvoiman ulkopuolelle.

Karkeasti yksinkertaistaen Pekka ei ole työtön vaikka hänellä ei ole työtä. Pekka on työtön vasta kun hän hakee töitä. Ja oikeasti olen sitä mieltä, että näiden eri työ-alkuisten käsitteiden taakse piiloutuu koko aktiivimallin idea.

###

Työttömyys lasketaan työvoimasta, johon kuuluvat kaikki 15–74-vuotiaat, jotka joko ovat työssä tai hakevat työtä.

Ja nyt kun Pekka ei hae työtä, vaikka työ kyllä kelpaisi, hän ei ole ”työtön” sanan virallisessa merkityksessä. Hän on ”piilotyötön”. Piilotyöttömäksi taas päätyy, kun ei ole neljään viikkoon jaksanut kirjoittaa uutta työhakemusta vaikkapa siksi, että kaikkiin edellisiin on saanut vastaukseksi:

”Kiitos hakemuksestasi! Tällä kertaa…”

Eikä ole mitenkään yllättävää, että vuoden 2008 jälkeen piilotyöttömyys kasvoi yhtäjaksoisesti vuoteen 2016 asti, jolloin se oli suurimmalla tasolla koko 2000-luvulla, 126 000 piilotyötöntä.

Aktiivimallin idea onkin varmistaa, että nyt, kun kasvu vihdoin tuli Suomeenkin, mahdollisimman moni hakeutuisi työmarkkinoiden käytettäväksi, eikä pysyisi piilotyöttömänä. Tähän OECD:kin Suomea patisti vuoden 2016 maaraportissaan.

Ja olen kyllä sitä mieltä, että on ihan oikein, että työtön on oikeastikin ”työtön” eikä vain ”piilotyötön”.

LUE MYÖS: Kiviniemi: Ilman aktiivimallia olisi tullut satikutia – OECD patisti Suomea jo 2016

###

Työllisyyden kasvattaminen on tärkeää ennen kaikkea siksi, että kohta joka neljäs suomalainen on eläkeläinen. Väestöennusteiden mukaan 26 prosenttia suomalaisista on yli 65-vuotiaita vuonna 2030. Ja vielä: väestöennusteen on jo nyt havaittu olevan pielessä, koska syntyvyys on heikkoa. Viime vuonna syntyi noin 50 000 lasta, kun väestöennuste odotti syntyvyyden pysyvän 57 000 syntyneen lapsen tasolla.

Työllisyyttä seurataan työllisyysasteella. Sillä taas ei ole oikeastaan mitään tekemistä työttömyyden tai työvoiman kanssa, koska työllisyysaste lasketaan täysin eri joukosta. Työllisyysaste on niiden osuus kaikista 15–64-vuotiaista, jotka ovat viikon aikana tehneet vähintään yhden tunnin työtä.

Siis yhden tunnin työtä viikossa. Lisää aiheesta Tilastokeskuksen erikoistutkija Anna Pärnäsen blogista.

Kun Sipilän hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin, alkaa aktiivimallin työvelvoite saada selvää tilastokikkailun sivumakua.

Työllisyysaste nousi tammikuussa 70,9 prosenttiin ja lukua nostivat 25 000 määrä- ja osa-aikaista palkansaajaa. Rehellisyyden nimissä en millään usko, että nuo 25 000 tai edes valtaosa heistä olisi tunnin työläisiä.

###

Osa-aikatyön kasvu huolestuttaa palkansaajaliikkeessä ja SAK syyttää aktiivimallin luovan Suomeen ”silpputyön markkinat”.

”Nyt sieltä täältä nousee palveluja, jotka työllistävät työttömiä 18 tunnin ajaksi tai lyhyeksi aikaa, vaikka toiveena oli uusien pysyvien työpaikkojen luominen. Pahimmillaan aktiivimalli pakottaa työttömän silpputöiden vastaanottamiseen ja kasvattaa riskiä pitkittyvään riippuvuuteen työttömyysturvasta”, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi tiedotteessa.

Huoli silpputyön markkinoista on sinänsä aito, mutta jotakin outoa on tavassa, jolla palkansaajaliike vastustaa osa-aikatyön syntymistä. Eikö palkansaajaliikkeen tavoitteena pitäisi pikemminkin olla varmistamassa, että osa-aikatyötä syntyy reilusti eikä ”silpputyönä”?

Koska oikeasti Suomen työllisyystilastot erottaa Ruotsin, Norjan ja Tanskan tilastoista aikalailla vain yksi asia: osa-aikatyöllisten selvästi pienempi määrä.

Vertailu on helpointa aloittaa Norjasta ja Tanskasta, joiden väkiluku vastaa suurin piirtein Suomen 5,49 miljoonaa. Norjassa on vähän vähemmän porukkaa ja Tanskassa vähän enemmän.

Kokoaikatyölliset (Eurostat, 2017, Q4)

Norja: 1 898 000

Tanska: 2 068 100

Suomi: 2 033 700

Osa-aikatyölliset (Eurostat, 2017, Q4)

Norja: 647 200

Tanska: 686 300

Suomi: 376 700

Kun Ruotsin väkiluvun suhteuttaa Suomeen, ovat luvut samanlaisia kuin Norjassa ja Tanskassa: kokoaikatyöllisiä 2 miljoonaa, osa-aikatyöllisiä reilut 600 000.

Jotakin Suomen työmarkkinoissa on varmaan pielessä, kun yli 200 000 suomalaiselle ei synny osa-aikatyötä.

###

Entä sitten se aktiivimallin leikkuri?

Kyllä kieltämättä hiukan hämmästyttää, mihin tätä keppiä käytetään. Helpommin olisi ymmärrettävissä, että leikkurin uhalla usutetaan pysymään työvoimassa eli tekemään vaikkapa se yksi työhakemus viikossa. Mutta että leikkauksen uhalla paisutetaan työllisyysastetta 18 tunnin työpätkillä, siinä on jotakin ällistyttävää.

]]>
7 http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253667-yli-100-000-tyotonta-on-piilossa-heihin-aktiivimalli-tahtaa#comments Kotimaa Aktiivimalli Juha Sipilän hallitus Työllisyys Työttömyys Wed, 11 Apr 2018 11:35:25 +0000 Ossi Kurki-Suonio http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253667-yli-100-000-tyotonta-on-piilossa-heihin-aktiivimalli-tahtaa
Miksi emme antaisi kuntien aktivoida? http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253566-miksi-emme-antaisi-kuntien-aktivoida <p>Työttömyysturvan ns. &rdquo;aktiivimallin&rdquo; sato oli Lapissa karua luettavaa. Mitä syrjäisempi oli kunta, sen suurempi oli niiden osuus, jotka eivät voineet aktiivisuusehtoa täyttää. Nyt hallituksessa pähkäillään, tulisiko TE-keskuksen resursseja lisätä tai esimerkiksi kelpuuttaa vapaaehtoistyö aktiivisuusehdot täyttäväksi työksi. Köyhän miehen Leppäsenä uskon kuitenkin, että paras aktivoija olisi kunta, mikäli aktiivimallia ei peruta.</p><p>Mikäli SOTE-uudistus toteutuu, kuntien tehtävistä suuri osa karsiutuu pois. Ei tarvitse olla suurikaan profeetta arvatakseen, että kunnat ja valtuustot eivät mielellään jää pelkiksi kaavalautakunniksi, vaan haluavat keskittyä entistä ponnekkaammin sellaisiin alueisiin, jotka ovat jääneet sosiaali- ja terveyspalvelujen varjoon. Yksi näistä on työllistämispalvelut.</p><p>Suurella osalla kunnista on olemassa työllistämispalveluja joko suoraan kunnan alaisena tai esimerkiksi yhdistysten ja säätiöiden kautta. Nykyisellään nämä kunnan työllistämispalvelut tähtäävät pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun, jotta kunta välttäisi ns. &rdquo;sakkomaksun&rdquo;, eli pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta Kelalle maksettavan osuuden.</p><p>Koska Suomessa on ilmeisesti mahdotonta perua päätöksiä, vaikka olisivat kuinka huonoja, lienee aktiivimallia pakko sietää. Siitä voisi tehdä kuitenkin siedettävämpää antamalla resursseja työllistämiseen nimenomaan kunnille, joilla on jo olemassa työllistämistä varten konserniyhtiöitä, säätiöitä, liikelaitoksia ja työpajoja. Mikäli kunnat saisivat tarvittavia tietoja ja rahoitusta esimerkiksi palkkatukina jo aktiivimallin 3 kuukauden leikkurin katkaisuun, vähenisi myös pitkäaikaistyöttömien joukon kasvaminen.</p><p>Resursseja kunnille tulisi osoittaa korvamerkittyinä valtionosuuksina tai vaikkapa palkkatukena. Kuntien tehtävän helpottamiseksi voitaisiin myös löysätä kuntien omistamien yhtiöiden ulosmyyntirajoja, jolloin kuntien mielikuvitusta ei turhaan suitsittaisi.</p><p>Akseli Erkkilä</p><p>Kansalaispuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työttömyysturvan ns. ”aktiivimallin” sato oli Lapissa karua luettavaa. Mitä syrjäisempi oli kunta, sen suurempi oli niiden osuus, jotka eivät voineet aktiivisuusehtoa täyttää. Nyt hallituksessa pähkäillään, tulisiko TE-keskuksen resursseja lisätä tai esimerkiksi kelpuuttaa vapaaehtoistyö aktiivisuusehdot täyttäväksi työksi. Köyhän miehen Leppäsenä uskon kuitenkin, että paras aktivoija olisi kunta, mikäli aktiivimallia ei peruta.

Mikäli SOTE-uudistus toteutuu, kuntien tehtävistä suuri osa karsiutuu pois. Ei tarvitse olla suurikaan profeetta arvatakseen, että kunnat ja valtuustot eivät mielellään jää pelkiksi kaavalautakunniksi, vaan haluavat keskittyä entistä ponnekkaammin sellaisiin alueisiin, jotka ovat jääneet sosiaali- ja terveyspalvelujen varjoon. Yksi näistä on työllistämispalvelut.

Suurella osalla kunnista on olemassa työllistämispalveluja joko suoraan kunnan alaisena tai esimerkiksi yhdistysten ja säätiöiden kautta. Nykyisellään nämä kunnan työllistämispalvelut tähtäävät pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun, jotta kunta välttäisi ns. ”sakkomaksun”, eli pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta Kelalle maksettavan osuuden.

Koska Suomessa on ilmeisesti mahdotonta perua päätöksiä, vaikka olisivat kuinka huonoja, lienee aktiivimallia pakko sietää. Siitä voisi tehdä kuitenkin siedettävämpää antamalla resursseja työllistämiseen nimenomaan kunnille, joilla on jo olemassa työllistämistä varten konserniyhtiöitä, säätiöitä, liikelaitoksia ja työpajoja. Mikäli kunnat saisivat tarvittavia tietoja ja rahoitusta esimerkiksi palkkatukina jo aktiivimallin 3 kuukauden leikkurin katkaisuun, vähenisi myös pitkäaikaistyöttömien joukon kasvaminen.

Resursseja kunnille tulisi osoittaa korvamerkittyinä valtionosuuksina tai vaikkapa palkkatukena. Kuntien tehtävän helpottamiseksi voitaisiin myös löysätä kuntien omistamien yhtiöiden ulosmyyntirajoja, jolloin kuntien mielikuvitusta ei turhaan suitsittaisi.

Akseli Erkkilä

Kansalaispuolue

]]>
1 http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253566-miksi-emme-antaisi-kuntien-aktivoida#comments Aktiivimalli Sote Talous Työllisyys Mon, 09 Apr 2018 17:03:02 +0000 Akseli Erkkilä http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253566-miksi-emme-antaisi-kuntien-aktivoida
Ruotsalaista näkkileipää ja pastaa, var så god. http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253564-ruotsalaista-nakkileipaa-ja-pastaa-var-sa-god <p>Silmäni levähtivät tänään koululounaalla auki, kun äkkäsin lukea näkkileipälaatikon kylkeä. Ruotsalaista näkkileipää. Kun keskustelin asiasta koulun emännän kanssa, hän totesi, että&nbsp;<em>tulepas keittiön puolelle</em>.&nbsp;Hän osoitti isoa pastalaatikkokasaa. Ruotsalaista pastaa.</p><p>Suomalaiset sahaavat jalkaansa.</p><p>Pieni säästö, joka ulkomaalaisella näkkileivällä tai pastalla saadaan, menetetään suomalaisesta yritteliäisyydestä ja työllisyydestä. Suomalaisia firmoja menee nurin, ja lisää työttömiä tulee.</p><p>Aina vedotaan kilpailulainsäädäntöön, mutta EU:n kilpailulait antaa mahdollisuuden edistää vaikkapa lähiruokaa. Kotimaista ruokaa voi ja kannattaa hankkia.</p><p>Ongelma on, että esim. kunnissa leikitään melkoista palikkaleikkiä. Jokainen sektori ajattelee vain omaa sektoriaan. Harvemmin ajatellaan kokonaisuutta.</p><p>Oletan, että suomalaiset noudattavat EU.n lakeja luonteemme takia pilkuntarkkaan. Olisipa kiva olla kärpäsenä katossa, kun ranskalaiset tai unkarilaiset, italialaiset tai kreikkalaiset kilpailuttavat.</p><p>Miksi Vantaan kouluihin rahdataan laivoilla soijaa maapallon toiselta laidalta? Suomessa tehdään hyvää ja puhdasta ruokaa kuten nyhtökauraa ja härkäpapuja.&nbsp;</p><p>Vantaan kouluihin ruuat hankkii Vantaan kaupungin omistava yhtiö&nbsp;Vantti. Sen arvot ovat: ammattiylpeä, osallistava, kehittävä ja yhteiskuntavastuullinen.</p><p>Yhteiskuntavastuullinen?</p><p><a href="https://kaiarilundell.blogspot.fi/2018/04/ruotsalaista-nakkileipaa-ja-pastaa.html">https://kaiarilundell.blogspot.fi/2018/04/ruotsalaista-nakkileipaa-ja-pastaa.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Silmäni levähtivät tänään koululounaalla auki, kun äkkäsin lukea näkkileipälaatikon kylkeä. Ruotsalaista näkkileipää. Kun keskustelin asiasta koulun emännän kanssa, hän totesi, että tulepas keittiön puolelle. Hän osoitti isoa pastalaatikkokasaa. Ruotsalaista pastaa.

Suomalaiset sahaavat jalkaansa.

Pieni säästö, joka ulkomaalaisella näkkileivällä tai pastalla saadaan, menetetään suomalaisesta yritteliäisyydestä ja työllisyydestä. Suomalaisia firmoja menee nurin, ja lisää työttömiä tulee.

Aina vedotaan kilpailulainsäädäntöön, mutta EU:n kilpailulait antaa mahdollisuuden edistää vaikkapa lähiruokaa. Kotimaista ruokaa voi ja kannattaa hankkia.

Ongelma on, että esim. kunnissa leikitään melkoista palikkaleikkiä. Jokainen sektori ajattelee vain omaa sektoriaan. Harvemmin ajatellaan kokonaisuutta.

Oletan, että suomalaiset noudattavat EU.n lakeja luonteemme takia pilkuntarkkaan. Olisipa kiva olla kärpäsenä katossa, kun ranskalaiset tai unkarilaiset, italialaiset tai kreikkalaiset kilpailuttavat.

Miksi Vantaan kouluihin rahdataan laivoilla soijaa maapallon toiselta laidalta? Suomessa tehdään hyvää ja puhdasta ruokaa kuten nyhtökauraa ja härkäpapuja. 

Vantaan kouluihin ruuat hankkii Vantaan kaupungin omistava yhtiö Vantti. Sen arvot ovat: ammattiylpeä, osallistava, kehittävä ja yhteiskuntavastuullinen.

Yhteiskuntavastuullinen?

https://kaiarilundell.blogspot.fi/2018/04/ruotsalaista-nakkileipaa-ja-pastaa.html

]]>
12 http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253564-ruotsalaista-nakkileipaa-ja-pastaa-var-sa-god#comments Suomalainen ruoka Työllisyys Yritteliäisys Mon, 09 Apr 2018 16:33:06 +0000 Kai-Ari Lundell http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253564-ruotsalaista-nakkileipaa-ja-pastaa-var-sa-god
Sipilä ratsastelee ja patsastelee muitten hepoilla… http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253110-sipila-ratsastelee-ja-patsastelee-muitten-hepoilla <p>Tämä on sitä kuuluisaa pääministeri Juha Sipilän tarkoitushakuista &quot;tieteellisyyttä&quot; : Sipilän &quot;kaikenmaailman dosentit&quot; siis itsensäkin todistamana ja kutsumanaan nyt <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245304-juha-sipila-kuittaa-oppositiolle-kannustan-katsomaan-tyollisyyslukuja#comment-786993" name="&#039;asialla&#039;">&#39;asialla&#39;</a>&nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;- vieläpä ylpeileekin lähinnä toisten - muiden kuin hallituksensa - tuloksilla :</p><p>Hallituksen tilaama tutkimus: Sipilän hallituksen päätökset kasvattaneet tuloeroja korkeintaan vähän &ndash; häviäjiä on silti:</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245219-hallituksen-tilaama-tutkimus-sipilan-hallituksen-paatokset-kasvattaneet-tuloeroja" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245219-hallituksen-tilaama-tutkimus-sipilan-hallituksen-paatokset-kasvattaneet-tuloeroja">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245219-hallituksen-tilaama-tutkimus-sip...</a></p><p>Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentämisen vaikutukset ovat vielä kysymyksenalaisia.</p><p>&quot;&ndash; Tuloksia tulkitessa on kuitenkin hyvä muistaa, että tulokymmenysten sisällä on suurta vaihtelua kotitalouksien välillä. Esimerkiksi pienituloiset opiskelijat, eläkeläiset ja ne työttömät jotka eivät työllisty pysyvät talouspolitiikan häviäjinä myös dynaamisessa laskelmassa, Kärkkäinen muistuttaa Twitterissä.&quot;</p><p>&quot;Täsmälliset tulokset vaikutuksista riippuvat tutkimuksen mukaan muun muassa siitä, miten päätösperäiset toimenpiteet määritellään ja kuinka herkästi ihmisten oletetaan reagoivan kannustimiin. Koska näitä koskevat valinnat eivät ole kiistattomia, tutkimuksessa esitetään tuloksia vaihtoehtoisista simulaatioista.&quot;</p><p>&quot;Jos hallituskauden päätöksiä arvioidaan perinteiseen tapaan staattisesti, neljän pienituloisimman tulokymmenyksen tulot ovat pienentyneet. Työllisyysvaikutukset kuitenkin parantavat tilannetta merkittävästi.&quot; - Millä tavoin??</p><p>&quot;Tutkimustulokset perustuvat laajalla rekisteriaineistolla tehtyyn mikrosimulointia, tilastollisia menetelmiä ja aiempaa tutkimuskirjallisuutta hyödyntävään analyysiin.&quot;</p><p>Kyseessä on siis lähinnä eri simulaatomalleihin perustuvia spekulointeja...</p><p>&quot;Tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää, miten talouspolitiikan kannustin- ja työllisyysvaikutusten huomiointi vaikuttaa arvioon päätösten tulonjakovaikutuksista.&quot; Siis vajavainen ja taas hätiköidyn keskeneräinen! &nbsp; - &nbsp; &quot;Seuraavassa vaiheessa kehitetään rakenteellista työn tarjonnan mallia, jonka avulla talouspolitiikan käyttäytymisvaikutuksia voidaan arvioida vielä tarkemmin.&quot;...</p><p>Kova ripitys Juha Sipilän hallitukselle: &rdquo;Toimet eivät ole oikeudenmukaisia eivätkä poliittisesti kestäviä&rdquo;:</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242618-kova-ripitys-juha-sipilan-hallitukselle-toimet-eivat-ole-oikeudenmukaisia-eivatka" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242618-kova-ripitys-juha-sipilan-hallitukselle-toimet-eivat-ole-oikeudenmukaisia-eivatka">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242618-kova-ripitys-juha-sipilan-hallit...</a></p><p>Työllisyyden kasvu on tapahtunut Juha Sipilän hallituksen &#39;toimista&#39; huolimattakin - aivan turhaa on Sipilän vetää niitä kaikkkia omaan tai hallituksen laariin:</p><p>Aktiivimalli näkyy jo tilastoissa? Ekonomisti: &rdquo;Hallitus voisi nostaa työllisyystavoitteen riman korkeammalle&rdquo;:</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242233-aktiivimalli-nakyy-jo-tilastoissa-ekonomisti-hallitus-voisi-nostaa" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242233-aktiivimalli-nakyy-jo-tilastoissa-ekonomisti-hallitus-voisi-nostaa">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242233-aktiivimalli-nakyy-jo-tilastoiss...</a></p><p>Työllisyys kasvaa kuin itsestään &ndash; Video: Mihin aktiivimallia tarvitaan, Jari Lindström?:</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242321-tyollisyys-kasvaa-kuin-itsestaan-video-mihin-aktiivimallia-tarvitaan-jari-lindstrom" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242321-tyollisyys-kasvaa-kuin-itsestaan-video-mihin-aktiivimallia-tarvitaan-jari-lindstrom">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242321-tyollisyys-kasvaa-kuin-itsestaan...</a></p><p>Professori aktiivimallista: &rdquo;Hallitus ajoi poliittiseen miinaan - kyse ei ole vain siitä, että työttömälle turvataan toimeentulo&rdquo;:</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238775-professori-aktiivimallista-hallitus-ajoi-poliittiseen-miinaan-kyse-ei-ole-vain-siita" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238775-professori-aktiivimallista-hallitus-ajoi-poliittiseen-miinaan-kyse-ei-ole-vain-siita">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238775-professori-aktiivimallista-halli...</a></p><p>Hallituksen toimet pohjautuvat jo toimien mahdollisuuksien reunaehtoihin jo sen alkutaipaleelta asti, eikä hallitus ole pystynyt eikä pysty niihin oleellisesti vaikuttamaankaan:</p><p>Professoreilta tylyt arviot 2-vuotiaasta Sipilän &rdquo;touhuhallituksesta&rdquo;: &rdquo;Aika huonoa toimintaa, jos omat lupaukset petetään&rdquo;:</p><p><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005231003.html" title="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005231003.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005231003.html</a></p><p>Sipilän keskeinen hanke hallituksineen on ollut tämä:</p><p>&quot;Hallitus on lähtenyt siitä, että työllisyyden vahvistaminen on paras keino torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Hallituksen lähtökohtana on ollut suuresti kunnioittamani Vasemmistoliiton jo edesmenneen kansanedustajan Outi Ojalan hyvä kiteytys: kunnossa oleva valtion talous on köyhän paras ystävä. Talouden kuntoon saamiseksi on tehty huolella mietittyjä, kipeitäkin toimia juuri siitä syystä, että kaikista suomalaisista voidaan huolehtia jatkossakin.&quot;</p><p>Millä tavoin hallitus sitten pelkillä yleisillä leikkauksilla - eikä oleellisilla investoinneilla ja panostuksilla - vrt. koulutus ja kehitys! - aikoo huolehtia kaikista suomalaisista - myös ja nimenomaan juuri vähäosaisista, työttömistä, pieneläkeläisistä, onnettomista vain kasvavissa leipäjonoissa, jne. ? - Hänhän on todellisuudessa hallituksineen heittänyt heidät jokseenkin vain &quot; &#39;herran&#39; haltuun&quot; - kyse on vain keiden herrojen?...</p><p>Sipilä: &quot;Eikö se, että jo melkein joka kolmannen pitkäaikaistyöttömän työttömyys on loppunut, pitäisi olla yhteinen ilon aiheemme?&rdquo;</p><p>&nbsp;- Montako pitkäaikaistyötöntä Sipilän hallitus on työllistänyt ja tulee näillä näkymin, näillä &#39;toimin&#39; työllistämään tämän kautensa loppuun mennessä??</p><p>- &nbsp;Millä toimin &nbsp;ja &nbsp;milloin Sipilä hallituksineen aikoo poistaa leipä- ym. vastaavat ikävät jonot muualtakin kuin vain omasta mielihorisontistaan?</p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä on sitä kuuluisaa pääministeri Juha Sipilän tarkoitushakuista "tieteellisyyttä" : Sipilän "kaikenmaailman dosentit" siis itsensäkin todistamana ja kutsumanaan nyt 'asialla'      - vieläpä ylpeileekin lähinnä toisten - muiden kuin hallituksensa - tuloksilla :

Hallituksen tilaama tutkimus: Sipilän hallituksen päätökset kasvattaneet tuloeroja korkeintaan vähän – häviäjiä on silti:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245219-hallituksen-tilaama-tutkimus-sipilan-hallituksen-paatokset-kasvattaneet-tuloeroja

Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentämisen vaikutukset ovat vielä kysymyksenalaisia.

"– Tuloksia tulkitessa on kuitenkin hyvä muistaa, että tulokymmenysten sisällä on suurta vaihtelua kotitalouksien välillä. Esimerkiksi pienituloiset opiskelijat, eläkeläiset ja ne työttömät jotka eivät työllisty pysyvät talouspolitiikan häviäjinä myös dynaamisessa laskelmassa, Kärkkäinen muistuttaa Twitterissä."

"Täsmälliset tulokset vaikutuksista riippuvat tutkimuksen mukaan muun muassa siitä, miten päätösperäiset toimenpiteet määritellään ja kuinka herkästi ihmisten oletetaan reagoivan kannustimiin. Koska näitä koskevat valinnat eivät ole kiistattomia, tutkimuksessa esitetään tuloksia vaihtoehtoisista simulaatioista."

"Jos hallituskauden päätöksiä arvioidaan perinteiseen tapaan staattisesti, neljän pienituloisimman tulokymmenyksen tulot ovat pienentyneet. Työllisyysvaikutukset kuitenkin parantavat tilannetta merkittävästi." - Millä tavoin??

"Tutkimustulokset perustuvat laajalla rekisteriaineistolla tehtyyn mikrosimulointia, tilastollisia menetelmiä ja aiempaa tutkimuskirjallisuutta hyödyntävään analyysiin."

Kyseessä on siis lähinnä eri simulaatomalleihin perustuvia spekulointeja...

"Tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää, miten talouspolitiikan kannustin- ja työllisyysvaikutusten huomiointi vaikuttaa arvioon päätösten tulonjakovaikutuksista." Siis vajavainen ja taas hätiköidyn keskeneräinen!   -   "Seuraavassa vaiheessa kehitetään rakenteellista työn tarjonnan mallia, jonka avulla talouspolitiikan käyttäytymisvaikutuksia voidaan arvioida vielä tarkemmin."...

Kova ripitys Juha Sipilän hallitukselle: ”Toimet eivät ole oikeudenmukaisia eivätkä poliittisesti kestäviä”:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242618-kova-ripitys-juha-sipilan-hallitukselle-toimet-eivat-ole-oikeudenmukaisia-eivatka

Työllisyyden kasvu on tapahtunut Juha Sipilän hallituksen 'toimista' huolimattakin - aivan turhaa on Sipilän vetää niitä kaikkkia omaan tai hallituksen laariin:

Aktiivimalli näkyy jo tilastoissa? Ekonomisti: ”Hallitus voisi nostaa työllisyystavoitteen riman korkeammalle”:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242233-aktiivimalli-nakyy-jo-tilastoissa-ekonomisti-hallitus-voisi-nostaa

Työllisyys kasvaa kuin itsestään – Video: Mihin aktiivimallia tarvitaan, Jari Lindström?:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242321-tyollisyys-kasvaa-kuin-itsestaan-video-mihin-aktiivimallia-tarvitaan-jari-lindstrom

Professori aktiivimallista: ”Hallitus ajoi poliittiseen miinaan - kyse ei ole vain siitä, että työttömälle turvataan toimeentulo”:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238775-professori-aktiivimallista-hallitus-ajoi-poliittiseen-miinaan-kyse-ei-ole-vain-siita

Hallituksen toimet pohjautuvat jo toimien mahdollisuuksien reunaehtoihin jo sen alkutaipaleelta asti, eikä hallitus ole pystynyt eikä pysty niihin oleellisesti vaikuttamaankaan:

Professoreilta tylyt arviot 2-vuotiaasta Sipilän ”touhuhallituksesta”: ”Aika huonoa toimintaa, jos omat lupaukset petetään”:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005231003.html

Sipilän keskeinen hanke hallituksineen on ollut tämä:

"Hallitus on lähtenyt siitä, että työllisyyden vahvistaminen on paras keino torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Hallituksen lähtökohtana on ollut suuresti kunnioittamani Vasemmistoliiton jo edesmenneen kansanedustajan Outi Ojalan hyvä kiteytys: kunnossa oleva valtion talous on köyhän paras ystävä. Talouden kuntoon saamiseksi on tehty huolella mietittyjä, kipeitäkin toimia juuri siitä syystä, että kaikista suomalaisista voidaan huolehtia jatkossakin."

Millä tavoin hallitus sitten pelkillä yleisillä leikkauksilla - eikä oleellisilla investoinneilla ja panostuksilla - vrt. koulutus ja kehitys! - aikoo huolehtia kaikista suomalaisista - myös ja nimenomaan juuri vähäosaisista, työttömistä, pieneläkeläisistä, onnettomista vain kasvavissa leipäjonoissa, jne. ? - Hänhän on todellisuudessa hallituksineen heittänyt heidät jokseenkin vain " 'herran' haltuun" - kyse on vain keiden herrojen?...

Sipilä: "Eikö se, että jo melkein joka kolmannen pitkäaikaistyöttömän työttömyys on loppunut, pitäisi olla yhteinen ilon aiheemme?”

 - Montako pitkäaikaistyötöntä Sipilän hallitus on työllistänyt ja tulee näillä näkymin, näillä 'toimin' työllistämään tämän kautensa loppuun mennessä??

-  Millä toimin  ja  milloin Sipilä hallituksineen aikoo poistaa leipä- ym. vastaavat ikävät jonot muualtakin kuin vain omasta mielihorisontistaan?


 


 

]]>
71 http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253110-sipila-ratsastelee-ja-patsastelee-muitten-hepoilla#comments Pikäaikaistyöttömyys Tuloerot Työllisyys Työttömyys Valtion talous Fri, 30 Mar 2018 18:04:29 +0000 Ilkka Hyttinen http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253110-sipila-ratsastelee-ja-patsastelee-muitten-hepoilla
Aktiivimalli, rehellisyys ja Vartiainen http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252884-aktiivimalli-rehellisyys-ja-vartiainen <p>Vaikka olisi asiasta eri mieltä, niin rehellisyyttä on politiikassa arvostettava.</p><p>Hallituksen aktiivimallin äänekkäin puolustaja peräänkuuluttaa hallitukselta rehellisyyttä aktiivimallista. Vartiaisen mukaan ei ole hallituksen vastuulla varmistaa että onko henkilöllä X edes teoriassa mahdollisuus täyttää aktiivisuusehto.</p><p>Vartiainen sanoo suoraan että kepittämisellä haetaan käyttäytymismuutosta. Vartiaisen omien aikaisempien sanojen mukaan työttömän kuuluu muuttaa työn perässä jos ei ole töitä. Nyt hän toteaa että ei ole hallituksen vastuulla järjestää työttömälle mahdollisuutta täyttää aktiivimallin aktiivisuusehto.&nbsp;</p><p>Jos siis asut paikkakunnalla jossa ei ole töitä eikä vaikka te-keskuksen CV:n tekokurssille mahdu, niin tämä ei ole hallituksen ongelma. Säästyypähän valtiolta leikkurin kautta sitten rahaa.</p><p>&nbsp;</p><p>EDIT:</p><p>Kuva on pieni, joten tässä Vartiaisen twiitin teksti:</p><p><em>Minusta hallituksen on selvästi sanottava: valtiovalta ei takaa eikä lupaa aktiivisuudehdon täyttymistä. Työvoimapoliittista toimenpidettä ei järjestetä vain sen vuoksi, että aktiivisuusehto täyttyisi. Käyttäytymismuutosta tällä haetaan. #rehellisyys</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaikka olisi asiasta eri mieltä, niin rehellisyyttä on politiikassa arvostettava.

Hallituksen aktiivimallin äänekkäin puolustaja peräänkuuluttaa hallitukselta rehellisyyttä aktiivimallista. Vartiaisen mukaan ei ole hallituksen vastuulla varmistaa että onko henkilöllä X edes teoriassa mahdollisuus täyttää aktiivisuusehto.

Vartiainen sanoo suoraan että kepittämisellä haetaan käyttäytymismuutosta. Vartiaisen omien aikaisempien sanojen mukaan työttömän kuuluu muuttaa työn perässä jos ei ole töitä. Nyt hän toteaa että ei ole hallituksen vastuulla järjestää työttömälle mahdollisuutta täyttää aktiivimallin aktiivisuusehto. 

Jos siis asut paikkakunnalla jossa ei ole töitä eikä vaikka te-keskuksen CV:n tekokurssille mahdu, niin tämä ei ole hallituksen ongelma. Säästyypähän valtiolta leikkurin kautta sitten rahaa.

 

EDIT:

Kuva on pieni, joten tässä Vartiaisen twiitin teksti:

Minusta hallituksen on selvästi sanottava: valtiovalta ei takaa eikä lupaa aktiivisuudehdon täyttymistä. Työvoimapoliittista toimenpidettä ei järjestetä vain sen vuoksi, että aktiivisuusehto täyttyisi. Käyttäytymismuutosta tällä haetaan. #rehellisyys

]]>
3 http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252884-aktiivimalli-rehellisyys-ja-vartiainen#comments Aktiivimalli hallitus Työllisyys Mon, 26 Mar 2018 12:20:05 +0000 Mikko Kokko http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252884-aktiivimalli-rehellisyys-ja-vartiainen
Perinteiset arvot perhepolitiikkaan http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252868-perinteiset-arvot-perhepolitiikkaan <p>Perhevapaiden uudistaminen on puhuttanut viime aikoina, aivan aiheesta. Niin työllisyyttä kuin syntyvyyttäkin on tarpeen saada kasvatettua maassamme. Ikäluokat pienenevät, väestö ikääntyy ja tätä vauhtia olemme ongelmissa tulevaisuudessa. Kuitenkaan tämän ratkaisuksi esitetyt keinot eivät ole vakuuttaneet.</p><p>Oli hyvä, että hallituksen perhevapaauudistus kaatui. Kyse oli vain yrityksestä leikata kotihoidon tukea äideiltä ja näin painostaa isiä viettämään pidempiä perhevapaita. Tätä politikointia keskustalta ja kokoomukselta en ymmärrä. Isien pidemmät vapaat toki käyvät, mutta eivät äitien kustannuksella.</p><p>Vikaan menevät myös vihervasemmistosta tulevat puheet varhaiskasvatuksen lisäämisestä ja aikaistamisesta. On kuin vanhempia painostettaisiin viemään lapsensa yhteiskunnan kasvatettavaksi&thinsp;&mdash;&thinsp;lähin omainen olisi viranomainen? Tällaista ajattelua on mahdotonta hyväksyä.</p><p>Ensisijainen ja tärkein kasvatusvastuu on aina vanhemmilla. Kasvatus ei ole rakettitiedettä. Leikki on lapsen työtä, läsnäolo tärkeää ja rajat ovat rakkautta.</p><p>Olen perinteisen perhemallin ja ydinperheen kannalla. Elämässä voi tulla tilanteita, joissa sellainen ei ole mahdollista, mutta yhteiskunnan tulee tehdä voitavansa sen tukemiseksi. Yhteiskunnan rooli on tarjota erilaisia vaihtoehtoja, ei paimentaa aikuisia ihmisiä. Jokainen perhe on oman elämäntilanteensa ja lastenhoidon tarpeensa paras asiantuntija.</p><p>Monesti perheen perustaminen riittävän nuoressa iässä on kiinni aivan arkisista asioista. On päättäjien tehtävä luoda edellytykset nuorten, niin miesten kuin naistenkin, työllistymiselle nykyistä pysyvämpiin työsuhteisiin. Asumisen sekä liikkumisen kustannuksia täytyy saada hillittyä. Tässä keskeistä on onnistuminen työpaikkojen luonnissa myös kasvukeskusten ulkopuolelle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perhevapaiden uudistaminen on puhuttanut viime aikoina, aivan aiheesta. Niin työllisyyttä kuin syntyvyyttäkin on tarpeen saada kasvatettua maassamme. Ikäluokat pienenevät, väestö ikääntyy ja tätä vauhtia olemme ongelmissa tulevaisuudessa. Kuitenkaan tämän ratkaisuksi esitetyt keinot eivät ole vakuuttaneet.

Oli hyvä, että hallituksen perhevapaauudistus kaatui. Kyse oli vain yrityksestä leikata kotihoidon tukea äideiltä ja näin painostaa isiä viettämään pidempiä perhevapaita. Tätä politikointia keskustalta ja kokoomukselta en ymmärrä. Isien pidemmät vapaat toki käyvät, mutta eivät äitien kustannuksella.

Vikaan menevät myös vihervasemmistosta tulevat puheet varhaiskasvatuksen lisäämisestä ja aikaistamisesta. On kuin vanhempia painostettaisiin viemään lapsensa yhteiskunnan kasvatettavaksi — lähin omainen olisi viranomainen? Tällaista ajattelua on mahdotonta hyväksyä.

Ensisijainen ja tärkein kasvatusvastuu on aina vanhemmilla. Kasvatus ei ole rakettitiedettä. Leikki on lapsen työtä, läsnäolo tärkeää ja rajat ovat rakkautta.

Olen perinteisen perhemallin ja ydinperheen kannalla. Elämässä voi tulla tilanteita, joissa sellainen ei ole mahdollista, mutta yhteiskunnan tulee tehdä voitavansa sen tukemiseksi. Yhteiskunnan rooli on tarjota erilaisia vaihtoehtoja, ei paimentaa aikuisia ihmisiä. Jokainen perhe on oman elämäntilanteensa ja lastenhoidon tarpeensa paras asiantuntija.

Monesti perheen perustaminen riittävän nuoressa iässä on kiinni aivan arkisista asioista. On päättäjien tehtävä luoda edellytykset nuorten, niin miesten kuin naistenkin, työllistymiselle nykyistä pysyvämpiin työsuhteisiin. Asumisen sekä liikkumisen kustannuksia täytyy saada hillittyä. Tässä keskeistä on onnistuminen työpaikkojen luonnissa myös kasvukeskusten ulkopuolelle.

]]>
6 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252868-perinteiset-arvot-perhepolitiikkaan#comments Perhepolitiikka Perhevapaat Syntyvyys Työllisyys Varhaiskasvatus Mon, 26 Mar 2018 03:58:55 +0000 Jani Mäkelä http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252868-perinteiset-arvot-perhepolitiikkaan
Työllisyysihmeen ihmettelyä http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252635-tyollisyysihmeen-ihmettelya <p>Jatkoa edellisille blogi-pätkille. Nyt vertailin Euroopan maitten työllisten määrän ja kansantalouden työtuntien vertailua Sipilän aikakaudella. Ihan kärkipäässähän Suomi on näissäkin, kuten oli <a href="http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252500-tyottomyysihmeen-ihmettelya">työttömyysvertailussakin</a>. Luvut vertailussa ovat vuoden keskiarvoja, ettei suhdannevaihtelu heiluttaisi niin paljon (työttömyysvertailussa luvut olivat jo valmiiksi suhdannekorjattuja). Monessa maassa päivittyminen oli hidasta ja oli vain 2017Q3:n osalta tietoja. Meinasin tehdä vertailun vain Q3:n osalta, mutta erot olivat luokkaa 0,1% sinne tai tänne, niin laskin uusimpien kvartaalilukujen pohjalta sitten ja ymppäsin yhteen. Tosin Suomen lukuja jatkoin Tilastokeskuksen sivuilta, koska sinne ne olivat päivittyneet ja olivat aika yksi yhteen Eurostatin lukujen kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Ensimmäisessä kuvassa ynnäilin kansantalouden työtuntien kehittymistä. Suomi oli hienosti neljäs. Latvia oli ainut, jossa työtunnit olivat vähentyneet ajanjaksolla, Romanian kehitys oli toiseksi hitainta ja lähes täystyöllisyydessä oleva Norja kolmas, Suomi oli hienosti neljäs ja työtunnit olivat lisääntynyt vain 1,4% tässä vajaan kolmen vuoden sipilöinnin aikana.</p><p>&nbsp;</p><p>Toisessa kuvassa on työllisten määrä. 2015Q2 toimi lähtöpisteenä ja 2017Q3/Q4 päätepisteenä. Siinäkin Suomi tuli hienosti neljänneksi. Työllisten määrä lisääntyi vähemmän vain Norjassa, Latviassa ja Romaniassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Eli kyllä Suomessa talousluvut nousevat ja sitä rataa, mutta en edelleenkään paukuttaisi henkseleitä sillä, että Suomi on hännänhuippujen joukossa työllisyyden ja työttömyyskehitysten osalta.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos ette tykkää luvuista, niin syyttäkää <a href="http://ec.europa.eu/eurostat/web/lfs/data/database">Eurostatia</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jatkoa edellisille blogi-pätkille. Nyt vertailin Euroopan maitten työllisten määrän ja kansantalouden työtuntien vertailua Sipilän aikakaudella. Ihan kärkipäässähän Suomi on näissäkin, kuten oli työttömyysvertailussakin. Luvut vertailussa ovat vuoden keskiarvoja, ettei suhdannevaihtelu heiluttaisi niin paljon (työttömyysvertailussa luvut olivat jo valmiiksi suhdannekorjattuja). Monessa maassa päivittyminen oli hidasta ja oli vain 2017Q3:n osalta tietoja. Meinasin tehdä vertailun vain Q3:n osalta, mutta erot olivat luokkaa 0,1% sinne tai tänne, niin laskin uusimpien kvartaalilukujen pohjalta sitten ja ymppäsin yhteen. Tosin Suomen lukuja jatkoin Tilastokeskuksen sivuilta, koska sinne ne olivat päivittyneet ja olivat aika yksi yhteen Eurostatin lukujen kanssa.

 

Ensimmäisessä kuvassa ynnäilin kansantalouden työtuntien kehittymistä. Suomi oli hienosti neljäs. Latvia oli ainut, jossa työtunnit olivat vähentyneet ajanjaksolla, Romanian kehitys oli toiseksi hitainta ja lähes täystyöllisyydessä oleva Norja kolmas, Suomi oli hienosti neljäs ja työtunnit olivat lisääntynyt vain 1,4% tässä vajaan kolmen vuoden sipilöinnin aikana.

 

Toisessa kuvassa on työllisten määrä. 2015Q2 toimi lähtöpisteenä ja 2017Q3/Q4 päätepisteenä. Siinäkin Suomi tuli hienosti neljänneksi. Työllisten määrä lisääntyi vähemmän vain Norjassa, Latviassa ja Romaniassa.

 

Eli kyllä Suomessa talousluvut nousevat ja sitä rataa, mutta en edelleenkään paukuttaisi henkseleitä sillä, että Suomi on hännänhuippujen joukossa työllisyyden ja työttömyyskehitysten osalta.

 

Jos ette tykkää luvuista, niin syyttäkää Eurostatia.

]]>
1 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252635-tyollisyysihmeen-ihmettelya#comments Työllisyys Työtunnit Wed, 21 Mar 2018 09:22:32 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252635-tyollisyysihmeen-ihmettelya